Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto HE-luonnoksesta eduskunnalle vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä eräiden muiden lakien tekniseksi muuttamiseksi

Palaute pyydetään esittämään alla olevan jaottelun mukaisesti.

Yleistä lausuttavaa esitysluonnoksesta

Akava ei hyväksy esityksessä kuvattuja säästövapaan muuttamista koskevia ehdotuksia.

Keskeiset huomiot:

  • Säästövapaan ajankohdasta päättämisen siirtäminen työnantajalle heikentää merkittävällä tavalla säästövapaan tarkoituksen toteutumista ja työntekijän oikeuksia.
  • Pääministeri Orpon hallituksen puoliväliriihen kirjauksessa ei esitetä minkäänlaisia perusteluita tehtäville muutoksille eikä ehdotettavan muutoksen tar-peellisuudesta ole esitetty työryhmän työskentelynkään aikana objektiivista ja tutkimustietoon perustuvaa näyttöä.
  • Muutoksen tosiasiallisena tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden vahvistaminen entisestään ja työntekijän aseman heikentäminen.

Asian tausta ja valmistelu

Nykytila ja sen arviointi

Säästövapaalla tarkoitetaan työntekijän vuosiloman siirtämistä pidettäväksi myöhemmin. Jos työntekijä sopii työnantajan kanssa vuosiloman osan siirtämisestä, lyhenee työntekijän vuosiloman pituus kyseisellä lomakaudella. Näin ollen työntekijä on työssä aikana, jolloin hänellä olisi normaalisti oikeus vuosilomaan. Tämä lisää työnantajan henkilöstöresursseja etenkin ajankohtana, jolloin tyypillisesti vuosilomaa käytetään.

Säästövapaan tarkoitusta kuvataan viittaamalla vuosilomakomitean vuoden 1990 ehdotukseen. Sen mukaan työntekijä voisi käyttää säästämänsä vapaan haluamallaan tavalla, esimerkiksi lomailuun, opiskeluun ja lasten tai muiden omaisten hoitoon. Kyseisen mietinnön mukaan säästövapaa (tuolloin sapattivapaa) antaa mahdollisuuden elpymiseen työuran aikana, mikä voi ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä, uupumusta ja ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Lisäksi sapattivapaalla nähtiin olevan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia tukevia tarkoitusperiä esimerkiksi ansiotyön ja siviilielämän yhdistämisessä sekä henkisen ja fyysisen vireyden lisäämisessä. Edellä todetut perustelut säästövapaan käyttämiselle ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Säästövapaa voi edistää työntekijän työssä jaksamista merkittävällä tavalla. Lisäksi se mahdollistaa ajallisesti osaamisen kartuttamista ja esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmista huolehtimista. Vuorotteluvapaajärjestelmän kumoamisen jälkeen säästövapaa on voinut toimia korvaavana vapaan muotona monelle työntekijälle monenlaisissa elämäntilanteissa. Säästövapaan ajankohdasta päättämisen siirtäminen työnantajalle heikentää merkittävästi säästövapaan tarkoituksen toteutumista, sillä työnantaja päättää asiasta puhtaasti omista lähtökohdistaan.

Vuosiloman säästämisestä ja sen ajankohdasta päättämisestä säännellään vuosilomalaissa. Sovellettavia säännöksiä ja voimassa olevaa käytäntöä kuvataan esityksen yleisperusteluissa. Kuten yleisperusteluista on luettavissa, työryhmän jäsenten käsitykset nykytilan ongelmakuvauksesta sekä ehdotettavan muutoksen tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta poikkeavat olennaisesti toisistaan. Perusteluissa painottuvat voimakkaasti työnantajapuolen nä-kemykset. Palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat eivät tunnista työnantajapuolen esiin nostamia ongelmia säästövapaan sijoittamisessa. Voimassa olevassa sääntelyssä työnantajan ja työntekijän on ensisijaisesti sovittava säästövapaan ajankohdasta. Voidaan olettaa, että näin yleensä tapahtuu, sillä sopiminen on erityisesti työnantajan intressissä. Näin ollen kuvatut ongelmat ovat todennäköisesti tapauskohtaisia eikä niitä voida pitää työpaikoilla yleisesti esiintyvinä. Yleisperusteluissa on nostettu esiin aloja, joissa työnantajien näkemysten perusteella esiintyy ongelmia sen vuoksi, että työntekijä saa voimassa olevan sääntelyn perusteella päättää säästövapaan pitämisen ajankohdasta. Ehdotettava muutos tulee kuitenkin sovellettavaksi kaikilla aloilla. Työryhmän valmistelun aikana ei ole saatu selvyyttä siitä, minkälaisiin ongelmavolyymeihin sääntelymuutoksella pyritään vastaamaan. Lainsäädäntömuutoksia ja työntekijän oikeuksien heikentämistä ei voida perustella sillä, että väitettyjä ongelmia ilmenee joillakin aloilla. Lisäksi on otettava huomioon, että säästövapaasta on mahdollista sopia työehtosopimuksissa ja julkisella sektorilla näin on tehtykin.

Nykytilan kuvauksessa annetaan kuva siitä, että säästövapaat ovat työnantajalle täysin ennakoimattomia ja ovat tämän vuoksi ongelmallisia työnantajan toiminnan näkökulmasta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä voimassa olevan sääntelyn mukaan työntekijän on ilmoitettava työnantajalle säästövapaan pitämisestä neljä kuukautta ennen vapaan alkamista. Käytännössä työntekijä voi ilmoittaa aikeistaan aikaisemminkin. Näin ollen työnantajalle jää huomattavan pitkä aika varautua vapaan pitämiseen sekä ennakoida ja suunnitella mahdollisesti tarvittavat työjärjestelyt ja muiden työntekijöiden vuosilomien antamiseen liittyvät kysymykset. On muistettava, että kyse on työntekijän aikaisemmin ansaitseman vuosiloman pitämisestä. Kyseessä ei ole vapaa-ajan lisääntyminen työajan kustannuksella, sillä työntekijä on säästövapaan ansaintaa koskevana vuonna tehnyt työtä enemmän.

Tavoitteet

Ehdotuksen perusteluiden mukaan ”esityksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Muutosten tavoitteena on ratkaista käytännössä esiintyneet ongelmat, jotka liittyvät työntekijöiden säästövapaiden pitämiseen työnantajan tuotanto- tai ja palvelutoiminnan kannalta vaikeina ajankohtina.” Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten osalta ei ole esitetty minkäänlaista selvitystä siitä, kuinka paljon mainitussa yrityskoossa työntekijät edes käyttävät mahdollisuuttaan siirtää vuosilomaansa pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Ehdotettua muutosta ei myöskään ole rajattu tietyn kokoisiin yrityksiin, vaan se koskee kaikkia työnantajia.

Akava ei tunnista nykytilan kuvauksessa esiin nostettuja ongelmia, niiden mittaluokkaa eikä tarvetta muuttaa voimassa olevaa sääntelyä. Hallituksen esityksessäkin on todettu, ettei säästövapaan käyttämiseen liittyvistä ongelmista ole saatavissa tilastoitua tietoa. Toisin sanoen ei ole olemassa faktaa siitä, että nyt esitetyillä muutoksilla puututtaisiin tosiasialliseen ongelmaan eikä siitä, että muutokset toteuttaisivat sille nyt esitettyä tavoitetta.

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Kuten perusteluissa on todettu, tarkkaa tutkimus- tai tilastofaktatietoa säästövapaiden määrästä tai niihin liittyvistä ongelmakohdista on vaikeaa saada. Sääntelyä tehdään käytännössä työnantajapuolen esiin nostamien ongelmien vuoksi. Akava pitää ehdotettua muutosta ylimitoitettuna. Ehdotusta puoltavat vaikutusarvioinnit eivät perustu näyttöön ja tutkittuun tietoon, vaan ovat käytännössä oletuksia. Ne eivät puolla sääntelyn muuttamista miltään osin.

Esityksen vaikutusarvioinnissa on todettu, että epävarmuus mahdollisuudesta pitää säästövapaa toivomanaan ajankohtana voi laskea työntekijöiden halukkuutta säästää vuosilomaa. Kuten edellä on todettu, säästövapaalla voi olla merkittäväkin mm. työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävä vaikutus. Muutoksen vaikutusta edellä todettuihin näkökulmiin ei ole ehdotuksessa arvioitu. Olennaista on myös arvioida sitä, täyttyykö säästövapaan tarkoitus jatkossa, jos sääntelyä muutetaan ehdotettavalla tavalla.

Voimassa olevassa sääntelyssä työnantajan ja työntekijän on ensisijaisesti sovittava säästövapaan ajankohdasta. Voidaan olettaa, että näin yleensä tapahtuu, jolloin esiin nostetut ongelmat näyttäytyvät vieläkin olemattomilta ja ennen kaikkea tapauskohtaisilta. Vaikka säästövapaan ajankohdasta tulee jatkossakin ensisijaisesti sopia, ei ole mitään varmuutta siitä, että sopimisen pääsääntö säilyy käytännön tasolla.

2. Säästövapaan pitämiseen liittyvät ongelmat: Minkälaisia ongelmia käytännössä on havaittu? Ovatko mahdolliset ongelmat lähinnä yksittäisiä vai onko kyse laajemmasta ilmiöstä?

Akavan tiedossa ei ole säästövapaan pitämiseen liittyviä käytännössä havaittuja ongelmia.

3. Työntekijöiden kuuleminen: Työnantajan velvollisuus selvittää työntekijöille tai heidän edustajilleen säästövapaan pitämisessä työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet (22 §)

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajan olisi selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen myös säästövapaan pitämisessä työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Näin työntekijä tietäisi jo ennalta, jos säästövapaan pitämisen ajankohtaan liittyy työnantajan puolelta rajoitteita.

Esitetty lakimuutos on kohtuuton ja mitätöi täysin säästövapaan tarkoituksen toteutumisen. Kuten perusteluissa todetaan, työnantajalla olisi mahdollisuus jo työpaikalla sovellettavissa periaatteissa rajoittaa ajankohtia, joihin säästövapaa olisi mahdollista sijoittaa. Esimerkkinä mainitaan kiirehuiput, joita saattaa käytännössä olla vuoden aikana useita tai kiire on jatkuvaa.

Työnantaja saa täysin vapaasti määritellä sen, miten palvelutoiminnan haitan määrittelee. Näin ollen työnantaja voi jo itse määrittelemillään periaatteilla rajoittaa mahdollisuuksia käyttää säästövapaata työntekijälle tarkoituksenmukaisella tavalla.

Perusteluissa todetaan, että säästövapaa työntekijän toivomana ajankohtana ratkaistaisiin kuitenkin tapauskohtaisesti 27 a §:ssä säädetyllä tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet, työpaikalla noudatettavat periaatteet sekä työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan tarpeet. Käytännössä siis periaatteet säästövapaan ajankohdista vaikuttavat myös sovellettaessa tapauskohtaista arviointia 27 a §:n nojalla. On selvää, että jo periaatteissa ilmoitetut säästövapaan käytön rajoitukset vaikuttavat työntekijän halukkuuteen ylipäätään säästää lomaa. Jos esimerkiksi joulukuu on periaatteissa ilmaistu ajankohdaksi, jolloin säästövapaata ei saa pitää, miksi työntekijä siitä huolimatta pyytäisi säästövapaata ko. ajankohdalle. On otettava huomioon, että säästövapaan pitämisen ajankohtaan vaikuttavat myös monet muut kuin työntekijälähtöiset syyt, kuten perhesuhteet, tarjolla olevan opiskelun ajankohta tai hoitovelvollisuudet. Edellä todetun perusteella säästövapaan käyttömahdollisuuksia kaventaa jo 22 §:ään ehdotettava muutos.

Perusteluiden mukaan säästövapaata koskevia periaatteita ei tarvitsisi käydä vuosittain läpi henkilöstön kanssa, vaan riittäisi, kun työnantaja selvittäisi uudet menettelytavat niitä käyttöön ottaessaan. Edellä todettua ei voida pitää perusteltuna toimintatapana ottaen huomioon työntekijöiden vaihtuvuuden, perhevapaat sekä pitkät sairauslomatilanteet.

4. Säästövapaan ajankohdan määrittelyä koskeva menettely: Sopimista koskeva lähtökohta, työntekijän säästövapaan pitämistä koskeva pyyntö ja työnantajan perusteltu vastaus (27 a § 1 ja 2 mom.)

Akava pitää hyvänä, että ajankohdan määrittelyssä lähtökohtana on sopimisen ensisijaisuus.

Esityksen mukaan työnantajan olisi perusteltava kieltäytymisensä syyt työntekijälle. Tätä velvoitetta Akava kannattaa, koska se kannustaa työnantajaa aidosti pohtimaan säästövapaan ajankohdan mahdollistamista ja työntekijä kykenee varmistumaan aidon kieltäytymisperusteen olemassaolosta. Säännös edellyttää kieltäytymiseltä työnantajan toiminnalle aiheutuvaa haittaa. Työnantajan perusteluvelvollisuus edistää aitoa haitan arvioimista. Ilman perusteluvelvollisuutta työntekijän on mahdotonta arvioida työnantajan kieltäytymisen lainmukaisuutta.

5. Huomiot työnantajan kieltäytymisoikeudesta (27 a § 3 mom.)

Akava pitää säästövapaan antamisesta kieltäytymisen perusteena olevaa haitan aiheutumista liian väljänä. Säästövapaan pitämisestä aiheutuvan haitan työnantajan toiminnalle tulisi olla olennaista. Lisäksi säännöksestä tulisi ilmetä perusteluissa todettu edellytys, että haitan tulee olla luonteeltaan sellainen, jota työnantaja ei voi tavanomaisin järjestelyin välttää. Tämä korostaisi selkeämmin työnantajan velvoitetta arvioida haitan merkitys ja mahdollisuudet tehdä työjärjestelyitä säästövapaan pitämisen onnistumiseksi työntekijän toivomana ajankohtana.

Säännösehdotuksen mukaan työantajalla olisi oikeus kieltäytyä säästövapaan myöntämisestä työntekijän toivomana ajankohtana, jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. Akava ei kannata tämän kirjaamista säännökseen, koska se on omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja epäselvyyttä. Lisäksi tasapuolisuudesta säännellään jo 22 §:ssä. Näin ollen sääntelyn toistamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

6. Muut huomiot vuosilomalain muutoksista

Siirtymäsäännöksen mukaan lakia ei sovelleta sellaisiin säästövapaata koskeviin sopimuksiin, joissa säästövapaan ajankohta on sovittu ennen tämän lain voimaantuloa. Akava katsoo, että muutoksen soveltamisen ulkopuolelle tulee jättää kaikki ennen muutoksen voimaantuloa säästetyt vapaat. Olennaista ei ole se, onko ajankohdasta jo sovittu, vaan se, että vuosilomien säästämisestä on ylipäätään sovittu. Vuosilomaa on säästetty oletuksella, että työntekijä saa itse päättää vuosilomansa (säästövapaa) myöhemmän ajankohdan ja on jo saattanut tehdä loman pitämiseen liittyviä suunnitelmia ja niistä on voinut aiheutua myös kustannuksia. On kohtuutonta, että työntekijälle aiheutuu lain muuttamisen vuoksi ongelmia ja mahdollisesti jopa kustannuksia, ja että jo säästettyjen vapaiden pitämisen mahdollisuudet heikkenevät näin olennaisesti.

7. Muut mahdolliset huomiot; tekniset muutokset liitelakeihin

Ei lausuttavaa.

Akava ry:n puolesta

Miia Kannisto
Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 28.1.2026, VN/13357/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 020/62/2026
Lausunnon päiväys 12.3.2026
Laatija Miia Kannisto

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE-luonnoksesta laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta (hallintoedustusta koskevat säännökset)

Akavan lausunto HE:sta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Akavan lausunto HE-luonnoksesta laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta (hallintoedustusta koskevat säännökset)

Tiedot lausunnonantajasta

Napsauta ja lisää otsikko valintakyselyyn

Työntekijäorganisaatio

Yleiset huomiot esitysehdotuksesta

Huomiot

Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa 2025 tehtyjen kirjausten mukaan hallitus päätti laskea hallintoedustuksen soveltamisrajaa 150:sta 100 työntekijän yrityksiin. Lisäksi hallitus linjasi, että hallintoedustus tulee toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä.

Akava katsoo, että työryhmän mietinnössä esitetty yhteistoimintalain 5 luvun muutos ei toteuta täysin hallituksen puoliväliriihen linjausta.

Hallituksen esityksessä tulee varmistaa se, että hallintoedustus toteutetaan ainoastaan sellaisessa toimielimessä, jossa on todellista toimivaltaa ja asiat ovat yhä päätäntä- tai valmisteluvaiheessa, jolloin hallintoedustuksesta voidaan katsoa olevan eniten hyötyä sekä yritykselle että työntekijöille. On myös tärkeää varmistua siitä, että mikään muu ei kelpaa todelliseksi hallintoedustuselimeksi, kuin vain nämä lakiin kirjatut kriteerit täyttävä toimielin. Sellainen voi olla joko hallitus tai aito, jo yrityksessä olemassa oleva johtoryhmä, mutta mitään uutta johtoryhmää ei tulisi voida jatkossa perustaa tehtävää varten.

HE-luonnoksen yleisperustelut

Huomiot

Mietinnön mukaan esityksen tavoitteena on parantaa henkilöstön mahdollisuuksia osallistua työnantajan päätöksentekoon ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn uudistamalla henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä.

Jotta esityksen tavoite voidaan saavuttaa, Akava katsoo, että paikka, johon hallintoedustus voidaan sijoittaa, voi olla ainoastaan joko hallitus tai todellinen johtoryhmä.

Huomiot

–

2 § – Soveltamisala

Huomiot pykälästä ja sen säännöskohtaisista perusteluista

Esityksessä ehdotetaan, että henkilöstön hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisrajaa laskettaisiin vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Akava kannattaa soveltamisrajan laskemista ja pitää sitä oikeansuuntaisena toimena.

29 § – Henkilöstön hallintoedustus

Huomiot pykälästä ja sen säännöskohtaisista perusteluista

–

30 § – Henkilöstön hallintoedustuksen järjestäminen

Huomiot pykälästä ja sen säännöskohtaisista perusteluista

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamistapaa muutettaisiin siten, että nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta luovuttaisiin. Hallintoedustus tulisi toteuttaa jatkossa lähtökohtaisesti hallituksessa tai johtoryhmissä taikka niitä vastaavissa toimielimissä. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että toimielimen nimi ei siten olisi ratkaiseva hallintoedustuksen toteuttamisen kannalta. Oleellista on, että toimielin, jossa henkilöstön hallintoedustus toteutetaan täyttää johtoryhmän yleisesti hyväksytyt tunnusmerkit. Mietinnön mukaan laissa säilyisi laadullinen vaatimus toimielimelle. Sen mukaan henkilöstön hallintoedustus tulee toteuttaa toimielimessä, jossa käsitellään yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Jotta esityksen tavoite voidaan saavuttaa, Akava katsoo, että paikka, johon hallintoedustus voidaan sijoittaa, voi olla ainoastaan joko hallitus tai todellinen johtoryhmä. Nykylaissa on säädetty jo nyt samat laadulliset vaatimukset toimielimelle, mutta ne eivät ole ohjanneet toimielimen valintaa toivotulla tavalla. Jos lakiin jätetään edelleen mahdollisuus järjestää hallintoedustus johtoryhmiä vastaavissa toimielimissä, esimerkiksi tätä tehtävää varten perustetussa laajennetussa johtoryhmässä, esityksen taustalla olevaa toivottua muutosta ei tapahdu ja monessa yrityksessä hallintoedustus jää toteutumatta tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla.

Nykytilan ongelmana on nimenomaan se, että joissain tapauksissa yritykset perustavat erityisiä uusia toimielimiä välttääkseen hallintoedustuksen vaikutuksen tosiasialliseen asioiden valmisteluun tai päätöksentekoon. Tämän takia lakiin tulee pykälätasolle kirjata nykyistä tarkemmin hallintoedustuselimen paikka.

31 § – Henkilöstön hallintoedustuksen poikkeukset

Huomiot pykälästä ja sen säännöskohtaisista perusteluista

–

34 § – Henkilöstön hallintoedustajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuut

Huomiot pykälästä ja sen säännöskohtaisista perusteluista

–

Lain voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Huomiot pykälästä ja sen säännöskohtaisista perusteluista

Akava katsoo, että siirtymäsäännös on tarpeellinen. On tärkeää huolehtia, että mahdolliset hallintoedustusjärjestelyt, jotka eivät vastaa uutta lakia, voidaan siirtymäajan puitteissa muuttaa uutta lainsäädäntöä vastaaviksi. Henkilöstön edustajan suoja ja oikeudet eivät saa heikentyä.

Muut mahdolliset huomiot

Huomiot

–

Akava ry:n puolesta

Miia Kannisto
Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 28.1.2026, VN/13115/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 021/62/2026
Lausunnon päiväys 12.3.2026
Laatija Miia Kannisto

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE-luonnoksesta eduskunnalle vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä eräiden muiden lakien tekniseksi muuttamiseksi

Akavan lausunto HE:sta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Akavan lausunto HE:sta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Akava ry pitää tavoitetta parantaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien palkan ja eläkkeen yhteensovittamista hyvänä. Mallia on haettu usean hallituskauden ajan ja Akava pitää tärkeänä, että asiaa viedään eteenpäin. Ehdotettu malli on monilta osin kannatettava.

Malli on sinänsä selkeä ja ymmärrettävä. Käytännössä malli edellyttää kuitenkin toimeenpanossa ennakollista viestintää, jotta eläkkeensaaja kykenee ennakoimaan työskentelyn taloudelliset vaikutukset. On tärkeää luoda menettelyt, joilla eläkkeensaaja saisi ylityksestä hyvissä ajoin tiedon.

On myönteistä, että eläkettä vähennetään vain suojaosan ylittävältä osalta ja suojaosaan tehtäisiin kertakorotus. On myös hyvä, että eläkepäätöksen jälkeisiä kahden kuukauden työansioita tai omaishoidon palkkioita ei huomioida, eikä yhteensovitusta tehdä kuntoutusetuuksien ajalta. Jatkovalmistelussa tulisi pohtia myös luottamushenkilöiden palkkioiden jättämistä yhteensovituksen ulkopuolelle. Tämä tukisi kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tasavertaisesti.

Ehdotetun mallin ns. joustosumma on liian vähäinen. Se ei mahdollista riittävästi esimerkiksi palkankorotusten huomioimista, työuralla etenemistä tai pidempää työkokeilua. Joustosumman tulisi olla 3-4 kertainen, jotta se toisi saman vaikutuksen nykyisen mallin kanssa (ns. lepäämäänjättämislaki). Suurempaa joustosummaa puoltaisi myös se, että ehdotus säästäisi eläkemenoa, joka ei ollut valmistelun tarkoituksena. Ehdotettu malli merkitsee erityisesti täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä nykytilaan nähden ansaintatason alenemista, mikä voi heikentää kannusteita ja mahdollisuuksia työskentelyyn. Myöskään eläkkeen lepäämään jättäminen ei olisi enää mahdollista.

Akava kiinnittää huomiota myös siihen, että eläke voi lakata jo sangen pienillä joustosumman yhtäjaksoisilla ylityksillä ja se voi aiheuttaa tilanteita, joissa tosiasiallisesti työkyvytön henkilö menettää osa- tai täyden työkyvyttömyyseläkkeensä, vaikka hänen työkyvyssään ei ole tapahtunut muutosta. Tätä tulisi vielä arvioida uudelleen. Tilanteissa, joissa suojaosan yhtäjaksoinen ylitys johtaa eläkeoikeuden muuttumiseen, ratkaisun tulisi perustua myös ajantasaiseen työkyvyn kokonaisharkintaan eikä yksinomaan ansiotason tarkasteluun.
Akava ry:n puolesta

Katri Ojala
Työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 26.2.2026, VN/20307/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 034/62/2026
Lausunnon päiväys 12.3.2026
Laatija Katri Ojala

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE-luonnoksesta eduskunnalle vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä eräiden muiden lakien tekniseksi muuttamiseksi

Akavan lausunto HE-luonnoksesta laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta (hallintoedustusta koskevat säännökset)

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteiden julkaisutilaisuus

Ajankohta

30.3.2026 09.30 – 11.00

Osoite

Verkkolähetys

Tilaisuudessa esittelemme Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet ja keskustelemme opiskelijoiden työelämäpelosta sekä sen vaikutuksesta opiskelijoiden tulevaisuususkoon. Tilaisuuden lopuksi kuulemme sidosryhmiemme näkökulmia tavoitteisiimme ja siihen, millainen asema opiskelijoilla on ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Ohjelma

09.30 Tilaisuuden avaus

Alkusanat

Eduskuntavaalitavoitteiden esittely

Sidosryhmien näkökulmia

10.45 Tilaisuuden lopetus

Tilaisuus striimataan, joten voit seurata sitä etäyhteydellä alla olevasta linkistä. Lisäämme striimilinkin tähän lähempänä tapahtumaa.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteista!

Muut tapahtumat

Kaikki tapahtumat

Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteiden julkaisutilaisuus

Suomen kasvu syntyy tutkimuksesta – sen rahoitusta pitää vahvistaa


Suomen talouskasvun suurin pullonkaula ei ole pääoma tai infrastruktuuri. Se on osaaminen.

Yritysten tuottavuus kasvaa, kun ne pystyvät ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja soveltamaan tutkimustietoa tuotteisiin ja palveluihin. Yritysten innovaatiot nojaavat tutkimukseen, tutkimusryhmiin, infrastruktuureihin ja osaajiin, jotka ottavat teknologiat käyttöön. Nämä syntyvät korkeakouluissa.

Suomessa tämä perusta on kuitenkin rapautunut.

Korkeakoulujen rahoitus opiskelijaa kohden on Suomessa laskenut 13,5 prosenttia samaan aikaan kun OECD-maissa se on kasvanut 8,6 prosenttia. Yliopistojen henkilöstöstä vain noin kolmannes on vakituisessa työsuhteessa. Tutkimusryhmien rakentaminen ja pitkäjänteinen tutkimus on vaikeaa, kun suuri osa rahoituksesta tulee lyhyistä hankkeista.

Tämä on rakenteellinen ongelma. Huippututkimus ja tutkimusekosysteemit vaativat pitkäjänteistä rahoitusta ja työtä projektirahoituksen sijaan. Ne syntyvät vakaista tutkimusryhmistä, pitkäikäisistä tutkimusinfrastruktuureista ja tutkijoista, jotka voivat rakentaa tutkimusalaa vuosikymmeniä.

Jos tutkimuksen rahoitus perustuu jatkuvaan hakemuskierteeseen, järjestelmä tuottaa projekteja mutta tuskin läpimurtoja.

Samaan aikaan tiedämme, mistä talouden suuret innovaatiot syntyvät. Internet, GPS ja moderni tietotekniikka ovat esimerkkejä teknologioista, jotka juontuvat julkisesti rahoitetusta perustutkimuksesta.

Perustutkimuksen merkitys on yksittäisiä läpimurtoja laajempi. Se pitää myös tutkimusjärjestelmän kiinni globaalin tieteen eturintamassa. Kun korkeakouluissa tehdään korkeatasoista perustutkimusta, tutkijat seuraavat ja tuottavat uutta tietoa siellä, missä maailman tärkeimmät tieteelliset läpimurrot syntyvät. Tämä tarkoittaa, että myös yrityksillä on pääsy viimeisimpään tietoon ja mahdollisuus ottaa uusia teknologioita nopeasti käyttöön. Ilman vahvaa tutkimuspohjaa maa jää helposti teknologian kehittäjien sijaan sen käyttäjäksi.

Siksi korkeakoulujen rahoitus on lopulta myös elinkeinopolitiikkaa.

Akava esittää ratkaisuksi rahoitusloikkaa, jossa korkeakoulujen rahoitustaso nostetaan noin 10 miljardin euron tasolle.

Ensinnäkin korkeakoulujen perusrahoitusta tulee maltillisesti kasvattaa nykyisestä kolmesta miljardista eurosta. Toiseksi selvästi suurempi osuus tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaisesta rahoituksesta tulee ohjata korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kolmanneksi kilpailtua tutkimusrahoitusta korkeakouluille Suomen Akatemian, Business Finlandin ja EU:n vastinrahan kautta tulee edelleen vahvistaa. Neljänneksi myös yksityistä rahaa on saatava lisää korkeakouluille. Nämä elementit ovat nykyään yhteensä vuosittain vajaa 4 miljardia euroa.

Keskeinen rakenteellinen ratkaisu tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin pääomitus.
Suomen valtio omistaa yhtiöitä noin 30 miljardin euron arvosta, josta pörssiomistuksia on noin 18 miljardia.

Osa tästä varallisuudesta voitaisiin siirtää korkeakoulujen taseisiin. Näin osinkotuotot jäisivät korkeakoulujen käyttöön tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamiseen. Se loisi pysyvämmän rahoituspohjan.

Ajatus ei ole radikaali. Valtion omaisuutta myydään joka tapauksessa. Sanna Marinin hallitus myi valtion omaisuutta noin kolmella miljardilla eurolla. Petteri Orpon hallitus puolestaan on linjannut myyvänsä omaisuutta noin neljän miljardin euron edestä rahoittaakseen muun muassa Turun tunnin junaa.

Jos omaisuutta joka tapauksessa realisoidaan, on perusteltua kysyä: miksi sitä ei sidottaisi pysyvästi osaamiseen?

Tämä olisi strateginen valinta. Sen sijaan, että valtion omaisuutta käytetään kertaluonteisiin menoihin, osa siitä voitaisiin muuttaa pysyväksi tutkimusrahoituksen lähteeksi.

Jos Suomi haluaa rakentaa kasvua osaamisen varaan, ratkaisu on yllättävän selvä. Valtioyhtiöiden taseet on laitettava töihin puolustamaan suomalaista osaamista.

Näkökulmat

Kaikki näkökulmat
Kuvassa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren

Ilman osaajia Suomi pysähtyy

Kuvassa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren
Arttu Piri

Lakiesitys määräaikaisuuksista vaikuttaisi laajaan joukkoon palkansaajia kielteisesti

Arttu Piri

Loppukesän vinkit kesätyöntekijälle

Työelämä tarvitsee osaamista, ei taustaan katsomista

Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat: Kannanotto Nuorisobarometriin

Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat ottavat kantaa Nuorisobarometriin: Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa

Tänään 11. maaliskuuta julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. Nuorista 70 prosenttia kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.

Tuore Nuorisobarometri osoittaa, että nuorisojärjestöjen ja edunvalvojien varoitukset ovat käyneet toteen. Joka toinen nuori suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. Peräti 70 prosenttia nuorista kokee paineita ja epävarmuutta työelämään astumisesta ja 53 prosenttia koulutuspaikan saannista. Vain 62 prosenttia suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti. (Nuorisobarometri, 2026.)

Turvattomuus, epävarmuus ja stressi heijastuvat nuorten elämään laaja-alaisesti. Negatiivinen muutos aiempiin vuosiin verrattuna on merkittävä ja herättää huolta.
Työllistymisen haasteet koskettavat koko Suomea, mutta nuoret ja opiskelijat kohtaavat ne elämänsä kannalta ratkaisevassa nivelvaiheessa. Pahimmillaan ensimmäisen työpaikan saamisen viivästyminen vaikuttaa negatiivisesti koko työuraan ja hidastaa esimerkiksi perheen perustamista tai omistusasunnon hankintaa. Tällöin kyse ei ole enää vain nuorten ongelmasta, vaan koko yhteiskunnan haasteesta.

– Mediassa näkyvät luvut nuorisotyöttömyydestä lisäävät varmasti epävarmuutta, mutta todellisuudelta ei saa sulkea silmiä. Nyt tarvitaan ratkaisuja, jotka vahvistavat nuorten uskoa työelämään ja ehkäisevät työelämäpelkoa, Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen toteaa.

Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat vaativat päättäväisiä toimia nuorten nykyhetken ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Työuran aloitukseen liittyviin huoliin voidaan vastata muun muassa painottamalla koulutuksen rahoituksessa valmistuneiden työllistymistä, tiivistämällä oppilaitosten, työnantajien ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä sekä valtakunnallistamalla ja laajentamalla kesätyöseteli koskemaan 15–28-vuotiaita.

– Ilman nuorten uskoa omaan tulevaisuuteensa on turha puhua pitkistä työurista. Sanat ja puheet rakentavat todellisuutta, ja tällä hetkellä sävyt eivät ole toiveikkaita tai nuoria kannustavia. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä. Nuorten tilannetta on turha surkutella, jos ongelmiin ei puututa konkreettisesti. Nuoret ansaitsevat toiveikkaan tulevaisuuden, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala päättää.


Lisätietoja

Akavan opiskelijat, Kasper Laaksonen, puh. +358 44 747 3671
STTK-Opiskelijat, Lauri Kujala, puh. +358 40 656 9959

Uutiset ja tiedotteet

Kaikki uutiset ja tiedotteet
Tiedotteet

Akava: Akava vaatii eduskuntavaalitavoitteissaan merkittävää lisäystä osaamis- ja koulutuspanostuksiin

Tiedotteet

Muistutuskutsu medialle: Ilman osaamista Suomi pysähtyy – Akavan eduskuntavaalitavoitteet ja korkeakoulutettujen työllisyyden tila

Tiedotteet

Akava: Akavan liittojen jäsenmäärä laski hienoisesti vuonna 2025

Tiedotteet

SAK, Akava ja STTK: Määräaikaisten työsopimusten ehtoja heikentävä lakiesitys palautettava valmisteluun

Tiedotteet

Muistutuskutsu medialle: Ilman osaamista Suomi pysähtyy – Akavan eduskuntavaalitavoitteet ja korkeakoulutettujen työllisyyden tila

Tiedotteet

Kutsu medialle: Ilman osaamista Suomi pysähtyy – Akavan eduskuntavaalitavoitteet ja korkeakoulutettujen työllisyyden tila

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Kuntoutuslakiin ehdotetut muutokset

Akava pitää sinänsä esityksen tavoitetta sosiaaliturvaa koskevan sääntelyn selkeyttämisestä ja yhtenäistämisestä lähtökohtaisesti perusteltuna. Nuorten kuntoutusrahaa on kuitenkin heikennetty lähivuosina useilla peräkkäisillä muutoksilla, joiden yhteisvaikutuksena sen alkuperäinen tavoite ennaltaehkäisystä on osin kaventunut ja käyttö vähentynyt. Nuoren kuntoutusrahan lakkauttaminen erillisenä etuutena on pitkälti seurausta viime vuosien muutoksista.

Esityksen perusteluissa korostuu hallinnollinen selkeyttäminen, mutta vaikutusarvioissa jää suhteellisen vähälle analyysi siitä, miten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, matalamman työelämätavoitteen omaavien nuorten palvelu- ja kuntoutuspolku tosiasiallisesti turvataan. Akava korostaa, että nuorten kuntoutusjärjestelmää on tärkeää kehittää pitkäjänteisesti ja kokonaisuutena niin, että palvelu- ja etuusjärjestelmä muodostavat keskenään johdonmukaisen ja vaikuttavan kokonaisuuden. Akava kiinnittää huomiota myös siihen, että samaan aikaan on toteutettu myös useita muita lakimuutoksia, jotka ovat heikentäneet haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asemaa. Nuoriin kohdistuvien sosiaaliturvan ja palveluiden muutosten yhteisvaikutuksia mielenterveyteen, syrjäytymisriskiin ja palvelutarpeeseen tulisi arvioida kokonaisuutena.

Asiavirheen korjaamista koskevien säännösten muuttaminen sekä sairausvakuutuslakiin ehdotetut uudet säännökset

Esitetyillä muutoksilla asiavirheen korjaamista koskevien säännösten muuttamiseksi on selvä kytkentä perustuslain 21 §:ssä turvattuun oikeusturvaan. Perustuslaillinen arviointi jää esityksessä melko yleiselle tasolle suhteessa muutoksen tosiasialliseen merkitykseen asiakkaan asemaan eikä yleislainsäädännöstä poikkeamista ole kattavasti perusteltu. Kuuleminen on käytännössä keskeinen oikeussuojakeino tilanteissa, joissa arvioidaan, täyttyvätkö päätöksen korjaamisen edellytykset asianosaisen vahingoksi.

Esityksessä ehdotetaan asiavirheen korjaamista koskevan sääntelyn yhdenmukaistamista hallintolain kanssa siten, että päätös voitaisiin tietyin edellytyksin korjata asianosaisen vahingoksi ilman suostumusta. Asiavirheen korjaamiseen ei kuitenkaan sovellettaisi hallintolain 50 §:n 1 momentin 4 kohtaa. Yleislaista poikkeamista ei tältä osin ole esityksessä perusteltu käytännössä lainkaan, joten poikkeuksen tarkoitus jää ehdotuksessa epäselväksi. Hallintolain 50 §:n 1 momentin 4 kohta koskee tilanteita, joissa asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Työttömyysetuuden sovittelua koskevan säännöksen muuttaminen

Sovitellun etuuden määrää koskevaa pykälää ehdotetaan muutettavaksi, kuitenkaan muuttamatta sen sisältöä eli sovitellun päivärahan määrää koskevaa sääntöä. Akavan mielestä selkeytykselle on tarvetta, sillä voimassa olevan lain (TTL 4 luku 5 §) etuuden määrää koskevan pykälän tarkoitus ei käy helposti ilmi.

Ehdotettu uusi muotoilu ”Saadusta tulosta 50 prosenttia ei vaikuta työttömyysetuuden määrään. Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että kokonaan työttömän etuudesta vähennetään etuuteen vaikuttava 50 prosenttia saadusta tulosta.” on ehkä mahdollista kirjoittaa vieläkin tiiviimmin.

Ehdotamme jatkovalmistelussa harkittavaksi seuraavaa muotoilua: ”Saadusta tulosta 50 prosenttia ei vaikuta työttömyysetuuden määrään. Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että kokonaan työttömän etuudesta vähennetään 50 prosenttia saadusta tulosta.” Tässä muotoilussa jäisi pois sanapari ”etuuteen vaikuttava”, jonka merkitys jo sisältyy virkkeeseen, jossa kerrotaan että 50 prosenttia saadusta tulosta vähennetään etuudesta. On siis sanomattakin selvää, että jos 50 prosenttia tulosta vähennetään etuudesta, niin silloin se vaikuttaa etuuteen eli on ”etuuteen vaikuttava”.

Akava ry:n puolesta

Katri Ojala
Työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 26.1.2026, VN/37863/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 018/62/2026
Lausunnon päiväys 6.3.2026
Laatija Katri Ojala

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE-luonnoksesta eduskunnalle vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä eräiden muiden lakien tekniseksi muuttamiseksi

Akavan lausunto HE-luonnoksesta laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta (hallintoedustusta koskevat säännökset)

Akavan lausunto HE:sta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Ilman osaajia Suomi pysähtyy

Tie menestykseen  alkaa ajattelusta.

Maria Löfgren

Osaavat ja innovatiiviset ihmiset sekä uudistuvat yritykset tekevät kasvun. Korkeinta korkoa yhteisille varoillemme tarjoaa korkeakoulutus. Se kasvattaa inhimillistä pääomaa, parantaa tuottavuutta ja tukee pidempiä työuria.

Korkeakoulutus ja tutkimus ovat kasvun ja uudistumisen elinehto kansainvälisessä kilpailussa. Niiden avulla yritykset ja julkinen sektori saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Ne tuottavat investointeja, luovat työpaikkoja ja vahvistavat alueiden elinvoimaa. Laadukas korkeakoulutus ja tutkimus edellyttävät kauaskantoisia päätöksiä ja strategisia investointeja.

Uuden tiedon ja uusien ideoiden pitää näkyä uudistuvina tuotteina ja palveluina. Jokainen Suomessa koulutettu tai Suomessa työskentelevä työntekijä voi vahvistaa maamme kykyä kehittää ja kaupallistaa uusia tuotteita ja innovaatioita sekä kasvattaa tuottavuuttamme.

Hyvinvoivat työntekijät tekevät tuottavan työelämän, josta kestävä kasvu syntyy. Jotta työ antaa enemmän kuin se ottaa, työpaikoille tarvitaan selkeät vastuut ja hyvää johtamista. Hyvä työelämä kantaa ja kannattaa – sekä yksilöä että yhteiskuntaamme.

Hyvinvoivat työntekijät tekevät tuottavan työelämän, josta kestävä kasvu syntyy.

Maria Löfgren

Oikeudenmukaisuus on suomalaisen työelämän perusta. Urakehityksen pitää olla mahdollista perhevapaista huolimatta. Työntekijän oikeuksien ja turvan pitää toteutua myös pätkätyössä. Kun syrjintää ehkäistään ja määräaikaisten asemaa parannetaan, työelämä on oikeudenmukaisempaa. Irtisanominen ei saa olla liian helppoa.

Vakaat työmarkkinat edellyttävät toimivaa sovittelujärjestelmää ja ajantasaista tietoa. Keskustelu ja neuvottelu voittavat vastakkainasettelun. Kun työuran katkosten turvaa ja työeläkepolitiikkaa kehitetään yhteistyössä, luottamus vahvistuu kautta työuran ja yli sukupolvien.

Suomi on onnistunut ennenkin – ja voi onnistua jälleen. Siksi esitämme ratkaisuja, jotka palauttavat ajattelun, tutkimuksen ja osaamisen menestyksemme ytimeen. Kun sitoudumme vaalimaan niitä, tulevaisuutemme on täynnä mahdollisuuksia.

Emme anna Suomen pysähtyä.

Ajattele.

Tutustu Akavan eduskuntavaalitavoitteisiin

Näkökulmat

Kaikki näkökulmat

Suomen kasvu syntyy tutkimuksesta – sen rahoitusta pitää vahvistaa

Arttu Piri

Lakiesitys määräaikaisuuksista vaikuttaisi laajaan joukkoon palkansaajia kielteisesti

Arttu Piri

Loppukesän vinkit kesätyöntekijälle

Työelämä tarvitsee osaamista, ei taustaan katsomista

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Akava ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista. Esityksen taustalla olevat tavoitteet – maahanmuuttajataustaisten perheiden nopeampi kotoutuminen, vanhempien vahvempi kiinnittyminen työmarkkinoille sekä lasten aikaisempi osallistuminen varhaiskasvatukseen – ovat kannatettavia ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä.

Akava ry toteaa, että esitysluonnoksessa ehdotettu kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidon tuen edellytyksenä ei kohtele perheitä yhdenvertaisesti eikä se ei ole tarkoituksenmukaisin keino tavoitteiden saavuttamiseksi huolimatta siitä, että asumisaikavaatimuksen soveltamisalaa on jatkovalmistelussa rajattu siten, ettei vaatimus koske tuensaajan puolisoa.

Esitykseen on lisätty edellisen lisäksi rajaus siitä, että kotihoidontuki maksettaisiin vain lasta pääsääntöisesti hoitavalla vanhemmalle tai huoltajalle. Mikäli lasta hoitaa joku muu kuin edellä mainittu (esim. isovanhempi). Esityksessä jää epäselväksi se, miten pääasiallinen hoitaminen määritellään.

Esitykseen sisältyy merkittäviä yhdenvertaisuus-, lapsen etu-, tasa-arvo- ja kotoutumisriskejä, joita ei ole arvioitu riittävällä tavalla. Esityksen ongelmat koskevat lisäksi erityisesti maahanmuuttajataustaisia naisia, ja esityksellä on vaikutuksia perheiden sosioekonomiseen asemaan. Vaikutusarvioinnin perusteella jää kyseenalaiseksi se, saavutetaanko valituilla keinoilla niitä tuloksia, joita hallitus esityksellä tavoittelee.

Kolmen vuoden asumisaikavaatimus ei ole oikeasuuntainen eikä tutkimukseen perustuva ratkaisu, ja sen vaikutusarviot ovat epävarmoja. Esitysluonnos asettaa lapset ja perheet erilaiseen asemaan sen perusteella, kuinka pitkään heidän vanhempansa tai huoltaja ovat asuneet Suomessa. Akavan näkemyksen mukaan maassaoloaikaan perustuva rajoitus kohdistuu yksittäiseen ryhmään tavalla, jota on vaikea perustella yhdenvertaisuuden kannalta hyväksyttävällä tavalla ja muodostaa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta riskin syrjinnästä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kotihoidon tuen saajista EU:n tai Euroopan talousalueen ja Sveitsin ulkopuolelta muuttaneista kotihoidon tuen saajista, jotka ovat asuneet Suomessa alle kolme vuotta, määrällisesti eniten tuen saajia ja lapsia on tullut Ukrainasta.

Myös tasa-arvon kannalta esityksessä on lukuisia epäkohtia. Esityksellä on selkeitä sukupuolivaikutuksia. Kotihoidon tuen saajista ylivoimainen enemmistö on naisia, ja erityisesti maahanmuuttajataustaiset äidit ovat usein taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Esityksen omat vaikutusarviot tuovat esiin riskin, että osa perheistä päätyy hoitamaan lasta kotona ilman taloudellista tukea. Vaikutukset kohdistuisivat erityisen haitallisesti maahanmuuttajataustaisiin äiteihin ja yksinhuoltajiin. Esitys voi lisätä taloudellista riippuvuutta puolisosta ja eriarvoisuutta, lapsiperheköyhyyttä ja lisätä erityisesti yksinhuoltajien köyhyysriskiä.

Koko väestön kotihoidon tuen käyttö on laskenut viime vuosina, mikä koskee myös maahanmuuttajien kotihoidon tuen käyttöä. Muita pidempään tukea käyttävät matalasti koulutetut, maahanmuuttajataustaiset ja yksinhuoltajaäidit ja äidit, jotka ovat ennen perhevapaalle jäämistään olleet joko työttöminä tai joiden työsuhde on päättynyt vapaan alkamiseen. Tutkimustiedon valossa maahanmuuttajien kotihoidon tuen käyttö ei siis eroa merkittävästi kantaväestön kotihoidon tuen käytöstä yleisellä tasolla, mutta maahanmuuttajilla pitkät tukikaudet ovat kantaväestöä yleisempiä. Pitkiin kotihoidon tukikausiin liittyvät kuitenkin kantaväestöllä ja maahanmuuttajavanhemmilla samat sosioekonomiset taustatekijät, kuten alhainen koulutustaso, heikko kiinnittyminen työmarkkinoille sekä alhainen tulotaso.

Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, on keskeistä kiinnittää huomioita maahanmuuttajanaisten kohdalla erityisesti kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin osallistumiseen sekä muihin koulutus- ja työmarkkina-asemaa vahvistaviin toimenpiteisiin osallistumiseen. Samalla on huomioitava vuonna 2025 voimaan tullut kotoutumislaki, jossa kohderyhmiä laajennettiin myös maahanmuuttajiin, jotka saavat lasten kotihoidon tukea, jolloin myös näille henkilöille on laadittava osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi. Kyseenalaista siis on, tavoitetaanko nyt esitetyn toimenpiteen kohteena oleva ryhmä ja riski sille, että vanhemmat jäävät kotiin ilman tukea, jolloin työllistymis- ja kotoutumistoimet eivät etene.

Ensisijaista on palveluiden ja tukitoimien keskinäinen toimivuus ja vaikuttavuus. Esitetty muutos edellyttäisi sitä, että erityisesti kotona ilman tukea olevat maahanmuuttajat, erityisesti äidit tavoitetaan ja saadaan osaamis- ja työllistämispalveluiden piiriin. Esitys voi siis vaikeuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhempien tavoittamista, koska he jäävät kotiin ilman tukea ja ilman velvoitteita palveluihin osallistumiseen.

Akava ry pitää olennaisena, että lasten hoitotukijärjestelmää tulee tarkastella ja uudistaa kokonaisuutena huomioiden kaikki eri etuudet, ja uudistaa myös kotihoidontuki osana perhepoliittista kokonaisuutta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää johdonmukaisia päätöksiä, jotka koskevat kaikkia perheitä yhdenvertaisesti ja jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Lisäksi lapsiperheisiin kohdistuvia muutoksia tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida vaikutusten yhteisvaikutus.

Hallituksen esityksen tavoitteet – pienten lasten vanhempien nopeampi kotoutuminen, työmarkkinoille kiinnittyminen ja lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen – ovat perusteltuja ja tärkeitä. Akava katsoo, että lapsen oikeuksien, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteet edellyttävät, että valittavien keinojen tulee koskea kaikkia perheitä yhdenvertaisesti tai perustua yleisiin perhepoliittisiin linjauksiin eikä ensisijaisesti maassaoloaikaan.

Akava ry:n puolesta
Lotta Savinko
Tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 17.2.2026, VN/14657/2025-STM-56
Lausunnon diaarinumero Dnro 025/62/2026
Lausunnon päiväys 3.3.2026
Laatija Lotta Savinko

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE-luonnoksesta eduskunnalle vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä eräiden muiden lakien tekniseksi muuttamiseksi

Akavan lausunto HE-luonnoksesta laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta (hallintoedustusta koskevat säännökset)

Akavan lausunto HE:sta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimistä annettujen direktiivien täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi

Lausunnonantajan yleiset huomiot esityksestä

Akava ry pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja direktiivien tavoitteiden mukaisena.

Huomiot oikeudenkäyntiin liittyvistä ehdotuksista: a) hyvityskanteen määräajan keskeytyminen valtuutetun johtaman sovintomenettelyn ajaksi sekä yhdenvertaisuuslain mukaisissa asioissa lautakunnan ratkaisun lainvoimaiseksi tuloon asti ja b) tasa-arvovaltuutetun oikeus tulla kuulluksi tuomioistuimessa tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa

a) Akava kannattaa esitystä, jonka mukaan hyvityskanteen määräaika keskeytyisi valtuutetun johtaman sovintomenettelyn ajaksi sekä yhdenvertaisuuslain
mukaisissa asioissa siihen saakka, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu on saanut lainvoiman.

Direktiivin 7 artiklan mukaan vaihtoehtoinen riidanratkaisu ei saa estää tosiasiallista pääsyä tuomioistuimeen. Lisäksi vanhentumisajan on oltava riittävän pitkä, jotta asianosaisilla on todellinen mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yhdenvertaisuuslakia täsmennettäisiin siten, että hyvityksen vaatimisen määräaika ei alkaisi kulua uudelleen heti lautakunnan käsittelyn päätyttyä, vaan vasta kun lautakunnan ratkaisu on lainvoimainen. Tämä on perusteltu muutos.

Sen sijaan esitys ei sisällä vastaavaa lisäystä tasa-arvolakiin. Tasa-arvolakia koskeva muutos on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevaan raskaus- ja perhevapaasyrjintää koskevaan hallituksen esitykseen. Tästä tulisi mainita myös tässä esityksessä sääntelyn kokonaisuuden selkeyttämiseksi. Samaiseen esitysluonnokseen sisältyy myös ehdotus työhönottotilanteita koskevan kanneajan pidentämisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.

Nyt käsillä olevassa esityksessä tasa-arvolain mukaisen hyvityskanteen määräajan keskeytymistä ehdotetaan ainoastaan tasa-arvovaltuutetun johtaman sovintomenettelyn ajaksi. Säännös liittyy direktiivin 7 artiklan täytäntöönpanoon, mutta sääntely jää osin hajanaiseksi, kun tasa-arvolain muutokset jakautuvat eri hallituksen esityksiin.

Yksilön oikeusturva edellyttää, ettei syrjinnän kohteeksi joutunut joudu valitsemaan sovintomenettelyn ja kanneoikeuden välillä.

b) Direktiivien mukaan tasa-arvoelimillä tulee olla mahdollisuus osallistua oikeudenkäynteihin ja esittää huomioita. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan tasa-arvolakiin uutta säännöstä, jonka mukaan tuomioistuimen olisi varattava tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi tasa-arvolain soveltamista koskevassa asiassa.

Ehdotus on perusteltu.

Akava kannattaa sitä, että tuomioistuimelle säädetään velvollisuus varata tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa. Kuulemisoikeus vahvistaa tuomioistuinten käytettävissä olevaa asiantuntemusta, tukee lain yhdenmukaista soveltamista ja parantaa syrjintää kokeneen oikeussuojaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten riippumattomuus ja siihen liittyvät muutosehdotukset: lautakunnan henkilöstön nimittämistoimivalta ja valtuutettujen sidonnaisuusilmoitukset

Akava kannattaa esitystä, jonka mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan henkilöstön nimittämistoimivalta siirretään pois ministeriöstä, sekä ehdotusta valtuutettujen sidonnaisuusilmoituksia koskevasta sääntelystä.

Direktiivissä korostetaan tasa-arvoelinten organisatorista ja toiminnallista riippumattomuutta. Riippumattomuus ei saa jäädä muodolliseksi, vaan sen on toteuduttava käytännössä. Tämä edellyttää, että nimittämismenettelyt ovat läpinäkyviä ja riippumattomuutta tukevia, elimillä on tosiasiallinen määräysvalta omiin resursseihinsa ja että sisäinen organisointi mahdollistaa toimivaltuuksien itsenäisen käytön.

Direktiivin 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on kansallisten talousarviomenettelyidensä mukaisesti varmistettava, että tasa-arvoelimillä on käytettävissään riittävät henkilöstö-, tekniset ja taloudelliset resurssit niiden tehtävien hoitamiseen. Riippumattomuus ei toteudu ilman riittäviä resursseja. Siksi on tärkeää, että sääntelymuutosten yhteydessä varmistetaan myös se, että elimillä on tosiasialliset edellytykset hoitaa laajenevat ja vaativat tehtävänsä tehokkaasti ja viivytyksettä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun työn järjestämiseen liittyvät asiat: toimivallan delegointimahdollisuus, toimiston sisäinen organisointi, kertomusten sisältö, syrjintää epäilevälle annettavat tiedot

Akava kannattaa esityksiä, mutta korostamme niiden kytkeytymistä tosiasiallisiin toimintaedellytyksiin.

Toimivallan delegointimahdollisuus

Kannatamme toimivallan delegointimahdollisuutta asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut ja joissa asian oikeudellinen luonne ei edellytä valtuutetun henkilökohtaista kannanottoa. Tämä sujuvoittaa käsittelyä ja mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen.

Delegoinnin rajat on kuitenkin määriteltävä selkeästi. Oikeudellisesti tulkinnanvaraiset, periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset kysymykset tulee ratkaista valtuutetun toimesta.

Toimiston sisäinen organisointi

Direktiivin mukaan tasa-arvoelinten on voitava käyttää toimivaltuuksiaan itsenäisesti ja tarvittaessa toisistaan riippumatta. Kannatamme esitystä, jonka mukaan valtuutettujen on järjestettävä toimistonsa sisäinen toiminta siten, että eri tehtävät voidaan toteuttaa organisatorisesti selkeästi ja riippumattomasti.

Tällainen rakenne vahvistaa puolueettomuutta ja lisää toiminnan uskottavuutta. Samalla on todettava, ettei organisatorinen eriyttäminen ole mahdollista ilman riittäviä henkilöstö- ja taloudellisia resursseja.

Direktiivin 4 artikla velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että tasa-arvoelimillä on käytettävissään tarvittavat henkilöstö-, tekniset ja taloudelliset resurssit. Tämä velvoite koskee myös tilanteita, joissa elimille annetaan uusia tehtäviä. Riippumattomuus ei toteudu, jos tehtäviä lisätään ilman vastaavaa resurssivahvistusta.

Kertomusten sisältö

Kannatamme kertomuksia koskevan sääntelyn täsmentämistä siten, että niissä todetaan nimenomaisesti kertomusten sisältävän myös suosituksia.
On tärkeää, että kertomukset eivät rajoitu toiminnan kuvaamiseen, vaan sisältävät analyysin syrjinnän kehityksestä, rakenteellisista ongelmista sekä tarvittavista lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista toimenpiteistä. Suosituksille tulee antaa todellista painoarvoa lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosessissa.

Syrjintää epäilevälle annettavat tiedot

Akava kannattaa velvollisuutta antaa yhteydenoton alussa selkeät ja ymmärrettävät tiedot. Selkeä alkuvaiheen ohjaus parantaa oikeusturvaa ja vähentää epävarmuutta. Se myös edistää sitä, että syrjintää epäilevä henkilö voi tehdä tietoon perustuvia valintoja esimerkiksi sovintomenettelyn, lautakuntakäsittelyn tai tuomioistuinmenettelyn välillä.

Direktiivin tavoitteiden mukaisesti palvelujen tulee olla tosiasiallisesti saavutettavia. Siksi on tärkeää, että tiedot annetaan ymmärrettävässä muodossa ja tarvittaessa saavutettavuutta tukevin järjestelyin.

Samalla on tärkeää huomioida direktiivin korostama risteävä ja moniperusteinen syrjintä. Neuvonnan ja ohjauksen tulee ottaa huomioon tilanteet, joissa syrjintä perustuu useampaan perusteeseen samanaikaisesti. Nykyinen sääntelykehys ei kaikilta osin ole selkeä moniperusteisen syrjinnän valvonnan osalta, mikä voi heikentää oikeussuojan ennakoitavuutta.

Tiedonannon ja ohjauksen laatu on keskeinen osa oikeusturvaa. Ilman selkeää ja kokonaisvaltaista neuvontaa syrjintää kokenut ei välttämättä pysty arvioimaan oikeudellista asemaansa tai valitsemaan tarkoituksenmukaista menettelyä.

Huomiot yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimistä annettujen direktiivien sellaisista säännöksistä, joiden ei esitysluonnoksessa ole katsottu edellyttävän lainsäädäntömuutoksia

–

Huomiot ehdotusten vaikutuksista

–

Muut huomiot

–

Akava ry:n puolesta
Lotta Savinko
Tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 28.1.2026, VN/9765/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 019/62/2026
Lausunnon päiväys 1.3.2026
Laatija Lotta Savinko

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE-luonnoksesta eduskunnalle vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä eräiden muiden lakien tekniseksi muuttamiseksi

Akavan lausunto HE-luonnoksesta laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta (hallintoedustusta koskevat säännökset)

Akavan lausunto HE:sta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta