EU nostaa toivoa ja epätoivoa 11.5.2026 EU:n kasvu on ollut jo pitkään liian hidasta. Ero Yhdysvaltoihin näkyy erityisesti tuottavuudessa ja siinä, mihin uudet investoinnit lopulta menevät. Euroopassa tehdään hyvää tutkimusta, mutta liian harva hanke kasvaa isoksi liiketoiminnaksi. Pääoma karkaa Euroopan ulkopuolelle ja sen markkinat ovat EU:ssa pirstaleiset ja skaalaus tökkii. Nyt EU valmistautuu seuraavaan rahoituskauteen vuosille 2028–2034 ja komissio ehdottaa, että EU panostaisi TKI-toimintaan ja investointeihin huomattavasti nykyistä enemmän. Suomen kannalta tämä on olennaista. Kasvu ei tule kustannuskilpailusta, vaan siitä, että osaaminen, tutkimus ja yritystoiminta kytkeytyvät paremmin toisiinsa. Siitä, että Eurooppaan syntyy riittävästi tutkimuksesta kumpuavia korkean teknologian startup-yrityksiä ja näihin uutta luoviin yrityksiin saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa. EU-tason rahoituksella voidaan paikata sitä kohtaa, jossa kansalliset panostukset usein jäävät liian pieniksi ja skaalausvaiheen yritys karkaa jenkkeihin. Ehdotettava kilpailukykyrahasto, jonka koko on 400 miljardia euroa, on tätä taustaa vasten varsin suoraviivainen yritys korjata tilannetta. Tarkoitus on ohjata enemmän rahaa samoihin kohteisiin, joihin muut suuret taloudet jo panostavat: teknologiaan, teollisuuden uudistumiseen ja puhtaan siirtymän ratkaisuihin. Yksittäisten projektien sijaan riittävän suurina kokonaisuuksina, jotta niillä on merkitystä. On tärkeää, että tässä kokonaisuudessa perustutkimusta vahvistavalla Horisontti-tutkimusohjelmalla on sekä itsenäinen että muuta kilpailukykyrahastoa tukeva asema.Samaan aikaan toinen puoli kokonaisuudesta jää auki. Päästökauppa on ollut EU:n toimivin ilmastopolitiikan väline juuri siksi, että se on yksinkertainen: päästöille on hinta ja markkina hoitaa loput. Siksi on johdonmukaista laajentaa sitä myös liikenteeseen ja lämmitykseen, jossa vähennystavoitteisiin ei ole päästy. Tämä onkin EU:ssa jo havaittu ja päästökauppajärjestelmää päätettiin laajentaa. Nyt Brysselistä kuuluu kuitenkin huolestuttavia huhuja. Voi hyvinkin olla, että päätöstä päästökaupan laajentamisesta liikenteeseen ja lämmitykseen ei saada tehtyä. Sen sijaan pohditaan olemassa olevan järjestelmän heikentämistä.Heikentämisajattelua vastustavat pohjoismainen elinkeinoelämä sekä palkansaajajärjestöt. Akava puoltaa muiden Suomen työmarkkinajärjestöjen kanssa 8.5.2026 julkaistussa EU-kannanotossa vahvaa päästökauppaa, kiertotaloutta ja biodiversiteettiin kytkeytyviä luontokrediittejä. Taustalla ovat ympäristö-, työllisyys- ja turvallisuuspoliittiset syyt. EU yrittää nyt vauhdittaa kasvua lisäämällä investointeja. Se on tarpeen. Mutta jos samaan aikaan viestitään yrityksille, että tulevaisuus on epäselvä, ne eivät investoi. Poukkoilevalla politiikalla myös aiheutetaan yrityksille investointeja, joiden investointilaskelmat eivät pidä. Tällöin tuottavuuskasvun kokonaisuus jää puolitiehen. Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/nakokulma/eu-nostaa-toivoa-ja-epatoivoa/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Näkökulmat Kaikki näkökulmat 4.5.2026 Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja 28.4.2026 Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa 22.4.2026 Nykyinen T&K-kannustin ei kannusta niitä yrityksiä, joita sen erityisesti pitäisi 1.4.2026 Hyvin järjestetty hallintoedustus parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä henkilöstön osallisuutta
Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset vaaliviestit: Vahvistuva EU on koko Suomen etu 8.5.2026 Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, KT, SAK ja STTK ovat koonneet EU-politiikkaa koskevia yhteisiä tavoitteita Suomen seuraavalle hallitukselle. Euroopan myönteinen talouskehitys on välttämätöntä sekä yrityksille että kansalaisten hyvinvoinnille. EU:n kasvun kulmakiviä ovat vastuullinen talouspolitiikka, edelläkävijyys innovaatioissa, teknologioissa ja osaamisessa, korkeampi tuottavuus sekä hyvä työelämä. Suomi on saatava takaisin Euroopan pärjääjien joukkoon ja pois EU:n tuplatarkkailuluokalta. Sisämarkkinoiden kehitys on jäänyt puolitiehen. Talouden kasvuhyötyjen aikaansaaminen vaatii kunnianhimoista etenemistä rahoitusmarkkinoiden, palveluiden ja kiertotalouden sisämarkkinoissa. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta on sujuvoitettava, samalla huolehtien väärinkäytösten ja epäkohtien ehkäisemisestä. Euroopan ja Suomen on investoitava merkittävästi enemmän uudistumiseen ja innovaatioihin. Siksi on erinomaista, että tulevaan monivuotiseen MFF-rahoituskehykseen on esitetty huomattavan kokoista kilpailukykyrahastoa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä kasvavasta EU-rahoituksesta, mikäli pelisäännöt määritellään viisaasti. Siksi onkin varmistettava, että rahaston varoja myönnetään aidon kilpailun perusteella parhaille ja vaikuttavimmille hankkeille. Tämän EU-tason rahoitusvälineen avulla voidaan myös torjua jäsenmaiden välistä valtiontukikilpailua. EU-rahoitusta ei tule myöntää oikeusvaltioperiaatetta rikkoville maille. Onnistuneesti toteutettu puhdas siirtymä ajaa EU:ssa rinnakkain ilmaston, kilpailukyvyn ja turvallisuuspolitiikan etua. Edullisen ja vähäpäästöisen energian saatavuus ja korkea teknologiataso tarjoavat Suomelle etulyöntiaseman puhtaassa taloudessa. EU:n kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ja päästökaupasta on syytä pitää tästäkin syystä kiinni. Ilmastojohtajuuden ohella Euroopan on panostettava energiaomavaraisuuteen. EU:n on panostettava globaalin roolinsa vahvistamiseen ja monipuolisempiin kumppanuuksiin. Eurooppa elää kansainvälisestä kaupasta, eikä sisäänpäin kääntyminen ole vaihtoehto. Uudet kauppasopimukset on hyödynnettävä Latinalaisen Amerikan Mercosur-maiden, Intian, Australian ja Indonesian kanssa. Suhteita on kehitettävä samanmielisten maiden kuten Kanadan ja Iso-Britannian kanssa. Maailmantilanne vaatii Euroopalta rohkeita uudistuksia, joilla EU:n toimintakykyä turvataan. Määräenemmistöpäätösten käyttöä on laajennettava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Jos tarve vaatii, tiiviimpää yhteistyötä on vietävä eteenpäin alkuvaiheessa myös pienemmän maajoukon turvin. Ukrainan tukea on jatkettava ja sen EU-polkua edistettävä. Norjan ja Islannin mahdolliset EU-jäsenyydet lujittaisivat myös pohjoismaista yhteistyötä. Tutustu vaalitavoitteisiin kokonaisuudessaan:Työmarkkinajärjestöjen viestit Suomen seuraavan hallituksen EU-politiikkaan Maria LöfgrenpuheenjohtajaAkavaMinna HelletoimitusjohtajaElinkeinoelämän keskusliitto EKHenrika Nybondas-KangastoimitusjohtajaKunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KTJarkko ElorantapuheenjohtajaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Else-Mai KirvesniemipuheenjohtajaSTTK Lisätiedot Akava: EU-vaikuttamisen päällikkö Markus Penttinen, puh. 040 772 8861Elinkeinoelämän keskusliitto EK: EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT: pääekonomisti Juho Ruskoaho. puh. 044 532 8467Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä, puh. 040 546 8781STTK: kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman, puh. 040 148 9091 Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/uutiset-ja-tiedotteet/tyomarkkinakeskusjarjestojen-yhteiset-vaaliviestit-vahvistuva-eu-on-koko-suomen-etu/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu
Eduskuntapuolueiden vaalipaneeli ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy” 7.5.2026 Ajankohta 19.5.2026 16.00 – 17.15 Tapahtuman tyyppi Verkossa Paneelissa on mukana eduskuntapuolueiden puheenjohtajistoa keskustelemassa siitä, miten Suomi varmistaa osaavan työvoiman, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin myös tulevina vuosina. Päätoimittajayhdistys on mukana tapahtumassa ja osallistuu paneelikeskusteluun tavanomaisesta poikkeavassa tehtävässä vastaten poliitikkojen kysymyksiin. Katso striimiä täällä Tilaisuudessa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren pitää puheenvuoron paneelin teemoista. Paneelikeskustelua juontavat viestintäalan yrittäjä Katri Makkonen ja Akavan viestintäjohtaja Jyrki Kemppainen. Paneelissa mukana: varapuheenjohtaja Karoliina Partanen, Kokoomus varapuheenjohtaja, Simo Grönroos, Perussuomalaiset puheenjohtaja Antti Lindtman, SDP varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi, Keskusta puheenjohtaja Sofia Virta, Vihreät puheenjohtaja Minja Koskela, Vasemmistoliitto eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Otto Andersson, RKP puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Sami Kilpeläinen, Kristillisdemokraatit puheenjohtaja Harry Harkimo, Liike Nyt Aiemmat lähetykset Youtube Muut tapahtumat Kaikki tapahtumat Verkossa Eduskuntapuolueiden vaalipaneeli ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy” 19.5.2026 16.00 – 17.15
Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi 6.5.2026 Millaisia huomioita teillä on oppivelvollisuuslakiin liittyvistä muutosehdotuksista? Akava pitää hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita kannattavina. On tärkeää, että nuorille luodaan edellytyksiä oppivelvollisuuden suorittamiseksi yksilölliset tarpeet huomioiden ja mahdollistetaan näin lähtökohdat korkeakoulutukseen. Millaisia huomioita teillä on tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin liittyvistä muutosehdotuksista? Akava pitää luonnoksen tavoitteita tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) kehittämisestä ja joustavoittamisesta kannatettavana. TUVA-koulutuksen opiskelijajoukko on hyvin heterogeeninen ja sisältää usein nuoria, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea ja ohjausta. Onkin keskeistä varmistaa, että joustavuuden lisääminen ei johda oppimisen tuen sirpaloitumiseen tai koulutuksen laadun eriytymiseen. Millaisia huomioita teillä on perusopetuslakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin liittyvistä muutosehdotuksista? Akava pitää hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita pääasiassa kannatettavina. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on välttämätöntä, että koko ikäluokka kiinnittyy vahvemmin koulutukseen. Samalla Akava kuitenkin muistuttaa, että oppivelvollisten koulutuksellisen aseman vahvistamisen ei tulisi tapahtua oppivelvollisuusiän jo ylittäneiden koulutustarpeiden kustannuksella, vaan myös heidän kouluttamiseen on osoitettava riittävät resurssit. Myös alakohtaiset erityistarpeet tulisi huomioida yksittäisten hakujen yhteydessä ja mahdollistaa joustot valintakriteereihin. Varsinkin ammatillinen koulutus on keskeinen väylä työllisyyden hoidossa, minkä vuoksi on tärkeää voida tarjota koulutuksia jatkossakin myös aikuisille. Akava ry:n puolesta Miika Sahamieserityisasiantuntija Lisätiedot Lausuntopyyntö 27.3.2026, VN/2160/2025Lausunnon diaarinumero 045/62/2026Lausunnon päiväys 4.5.2026Laatija Miika Sahamies Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/lausunnot/akavan-lausunto-luonnoksesta-he-eduskunnalle-laiksi-oppivelvollisuuslain-muuttamisesta-ja-siihen-liittyviksi-laeiksi/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Lausunnot Kaikki näkökulmat 6.5.2026 Akavan lausunto luonnoksesta HE tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 6.5.2026 Akavan lausunto luonnoksesta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi 15.4.2026 Akavan lausunto: Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 13.4.2026 Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta
Akavan lausunto luonnoksesta HE tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 6.5.2026 Akava kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta tartuntatautilaiksi. Akava pitää perusteltuna, että tartuntatautilainsäädäntö uudistetaan kokonaisuutena. Voimassa olevan lain soveltamisesta, erityisesti covid-19-pandemian aikana, saadut kokemukset osoittavat, että sääntelyssä on ollut epäselvyyksiä viranomaisten toimivaltuuksissa, tiedonkulussa sekä päätöksenteon rakenteissa. Näiden puutteiden korjaaminen on tärkeää sekä kansanterveyden suojelun että oikeusvarmuuden näkökulmasta. Akava kannattaa esityksen tavoitetta selkeyttää viranomaisten välistä työnjakoa ja vahvistaa johtamisjärjestelmää erityisesti vakavissa häiriötilanteissa. On olennaista, että vastuut ja toimivaltuudet ovat ennakoitavia ja riittävän täsmällisesti säädettyjä kaikilla hallinnon tasoilla. Samalla Akava korostaa, että toimivaltuuksien laajentamisen tulee olla tarkkarajaista ja sidottua selkeisiin edellytyksiin. Akava pitää tärkeänä, että laissa vahvistetaan tiedonvaihtoa koskevia säännöksiä. Ajantasainen ja sujuva tiedonkulku viranomaisten välillä on keskeinen edellytys tehokkaalle tartuntatautien torjunnalle. Sääntelyssä on kuitenkin huolehdittava siitä, että henkilötietojen suoja toteutuu asianmukaisesti ja että tiedonsaantioikeudet ovat oikeasuhtaisia. Akava suhtautuu myönteisesti siihen, että esityksessä korostetaan torjuntatoimien oikeasuhtaisuutta ja perusoikeuksien turvaamista. Pandemiatilanteissa joudutaan tekemään nopeita ja laajavaikutteisia päätöksiä, mutta niiden tulee kaikissa tilanteissa perustua välttämättömyyteen, oikeasuhtaisuuteen ja huolelliseen vaikutusarviointiin. Lainsäädännön tulee tarjota riittävät puitteet myös jälkikäteiselle oikeusturvalle. Työntekijän näkökulma Akava kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia työelämään ja asiantuntijatyöhön tulisi arvioida tarkemmin. Tartuntatautitilanteisiin liittyvät rajoitustoimet voivat vaikuttaa merkittävästi työn tekemisen edellytyksiin eri aloilla, ja näiden vaikutusten ennakointi on tärkeää. Lisäksi tartuntatautitilanteisiin liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa merkittävästi työn tekemisen edellytyksiin, työkykyyn ja toimeentuloon. Akava korostaa, että työntekijän oikeusturvan tulee toteutua kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää selkeitä ja ymmärrettäviä menettelyjä sekä sitä, että yksilöä koskevien päätösten perusteet ovat läpinäkyviä ja ennakoitavia. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että työpaikoilla toteutettavat toimenpiteet eivät johda tilanteisiin, joissa työntekijöihin kohdistuu epäsuoraa painetta terveydellisiin valintoihin. Rokotusten toimeenpano työterveyshuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa Akava pitää kannatettavana, että työterveyshuollolle ja yksityiselle terveydenhuollolle voidaan antaa mahdollisuus osallistua rokotusten toimeenpanoon tilanteissa, joissa se on tarpeen rokotusten tehokkaan toteutumisen ja riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseksi. On tärkeää, että rokotustoiminta sovitetaan yhteen hyvinvointialueiden järjestämisvastuun kanssa. Akava pitää lisäksi perusteltuna, että kiireellisissä tilanteissa voidaan varmistaa rokotusten toteutuminen myös velvoittamalla julkisen terveydenhuollon toiminta- ja palveluyksiköitä järjestämään rokotuksia. Tällaisissa tilanteissa korostuu tarve selkeälle työnjaolle ja riittävälle resursoinnille. Työelämän näkökulmasta Akava korostaa, että ne työhön liittyvät rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan mutta suojaavat työntekijää ensisijaisesti työstä johtuvilta tartunta- tai sairastumisriskeiltä, tulee järjestää osana työterveyshuoltolain mukaista työterveyshuoltoa. Akava pitää 53 §:n mukaisia asetuksenantovaltuuksia perusteltuina, jotta rokotusten toimeenpanoa voidaan tarvittaessa joustavasti laajentaa ja varmistaa riittävä henkilöstöresurssi myös työterveyshuollossa. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että vastuut ja kustannukset jakautuvat selkeästi eri toimijoiden kesken. Akava korostaa, että työnantajan roolin tulee rajoittua rokotusten järjestämisen tukemiseen. Sääntelyn tulee olla tältä osin riittävän täsmällistä, jotta työnantajalle ei synny tosiasiallista roolia yksittäisten työntekijöiden rokottautumiseen vaikuttamisessa. Lisäksi on tärkeää, että sääntely on työpaikkojen näkökulmasta selkeää ja käytännössä toteuttamiskelpoista. Työnantajien ja työterveyshuollon roolit, vastuut ja yhteistyön muodot tulee kuvata riittävän täsmällisesti, jotta sääntely tukee sujuvaa toimeenpanoa myös epidemiatilanteissa. Tartuntatautipäivärahaa koskevat muutosesitykset Tartuntatautipäivärahan sääntelyä selkeytetään, mutta esitetyt muutokset myös kohdentavat etuusoikeutta uudelleen. Etuusoikeuden säilyminen sidottuna viranomaispäätökseen on perusteltua tartuntatautien torjunnan näkökulmasta, mutta käytännössä tähän liittyy haasteita tilanteissa, joissa päätöksiä ei tehdä viiveettä tai lainkaan. Tämä voi viivästyttää etuuden saamista ja heikentää toimeentuloturvaa. Akava kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että lapsen hoitoa koskeva muutosesitys on kokonaisuutena nykytilaan nähden heikennys, koska ikäraja lasketaan 16 vuodesta 12 vuoteen. Samalla on kuitenkin myönteistä, että etuusoikeus laajennetaan koskemaan juridisten huoltajien lisäksi myös muita henkilöitä, jotka tosiasiallisesti vastaavat lapsen hoidosta, mikä huomioi paremmin perheiden monimuotoisuuden. Lisäksi mahdollisuus myöntää etuutta 12–17-vuotiaiden osalta erityistilanteissa lieventää muutoksen vaikutuksia, mutta harkinnanvaraisuuden lisääntyminen voi johtaa epäyhtenäisiin ratkaisuihin ja heikentää etuuden ennakoitavuutta. Lisäksi täsmennetään tartuntatautipäivärahan suhdetta sairauspäivärahaa koskeviin säännöksiin siten, että osa sairauspäivärahan rajoituksista ei sovellu tartuntatautipäivärahaan. Tämä vahvistaa etuuden erityisluonnetta ja sen tarkoitusta tartuntatautien leviämisen estämisen välineenä. Esitysluonnokseen sisältyy lisäksi etuuden määrään vaikuttavia muutoksia. Etuuden määräytymistä koskeva muutos, jossa palkasta vähennetään työntekijän lakisääteiset maksut, on järjestelmän näkökulmasta johdonmukainen, mutta johtaa etuustason alenemiseen suhteessa nykytilaan. Myös sinänsä perustellut yhteensovitussäännökset voivat alentaa etuudensaajan kokonaistuloa nykytilaan nähden. Akava kiinnittää huomiota siihen, että tartuntatautipäivärahaan kohdistuvia muutosesityksiä ei ole käsitelty vaikutusarvioissa riittävän syvällisesti. Jatkovalmistelussa olisi perusteltua täydentää vaikutusarvioita erityisesti etuusmuutosten kohdentumisen, toimeentulovaikutusten sekä eri väestöryhmiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Lisäksi olisi aiheellista arvioida laajemmin viranomaispäätöksiin sidotun mallin toimivuutta sekäharkinnanvaraisuuden lisääntymisen vaikutuksia. Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset Akava pitää myönteisenä, että esityksessä on arvioitu kattavasti ehdotusten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin ja että sääntelyn lähtökohdaksi on otettu rajoitusten välttämättömyys, oikeasuhtaisuus ja tarkkarajaisuus. Akava korostaa kuitenkin, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen riippuu olennaisesti sääntelyn täsmällisyydestä ja soveltamiskäytännöstä. Erityisesti toimivaltuuksien käyttöä koskevien edellytysten tulee olla riittävän selkeästi määriteltyjä, jotta niiden soveltaminen on ennakoitavaa sekä viranomaisille että yksilöille. Yhteenveto Lopuksi Akava korostaa, että lainsäädännön toimivuus riippuu sen käytännön toimeenpanosta. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja resursoinnista, jotta lain tavoitteet toteutuvat käytännössä. Akava pitää esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina ja katsoo, että huolellisella jatkovalmistelulla esitystä voidaan kehittää edelleen toimivaksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Akava ry:n puolesta Lotta SavinkoTasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lisätiedot Lausuntopyyntö 10.3.2026, VN/25987/2023Lausunnon diaarinumero 041/62/2026Lausunnon päiväys 3.5.2026Laatija Lotta Savinko Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/lausunnot/akavan-lausunto-luonnoksesta-he-tartuntatautilaiksi-ja-eraiksi-siihen-liittyviksi-laeiksi/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Lausunnot Kaikki näkökulmat 6.5.2026 Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi 6.5.2026 Akavan lausunto luonnoksesta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi 15.4.2026 Akavan lausunto: Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 13.4.2026 Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta
Akavan lausunto luonnoksesta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi 6.5.2026 1 Tausta Akava pitää toimintasuunnitelman valmistelua erittäin tarpeellisena, tarkastelemme ja vastauksemme keskittyvät erityisesti työelämään ja työpaikkoihin. On ehdottomasti perusteltua, että tarkastelu on poikkihallinnollinen ja että Suomessa laaditaan kansallinen toimintasuunnitelma, jonka päivityksestä myös huolehditaan. 2 Toimintasuunnitelman tavoitteet Tavoitteet ovat kannatettavia ja kattavia. Hellejaksojen yleistyminen lisää terveysriskejä myös Suomessa, ja vaikutukset ulottuvat laajasti, myös työelämään, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Erityisen tärkeää on tunnistaa helteen vaikutukset ja toimenpiteet eri sektoreilla ja erilaisissa työtehtävissä ja että tämä huomioidaan toimenpidesuosituksissa. Akava pitää tärkeänä, että toimenpiteissä ja varautumisessa on selkeä vastuunjako eri toimijoiden kesken (esim. vastuunjako työnantajan ja viranomaisten välillä työolojen osalta). 3 Riskiryhmät ja haavoittuvuutta lisäävät tekijät Luonnos tunnistaa riskiryhmät ja haavoittuvuudet hyvin. Työelämän osalta työturvallisuuden ja ennaltaehkäisyn näkökulmaa tulisi täsmentää. Tutkimusten mukaan helle ja korkeat lämpötilat muodostavat merkittävän työturvallisuusriskin. Kun lämpötila nousee yli 30 °C:n, työtapaturmien riski kasvaa noin 5–7 prosenttia, ja lämpötilan ylittäessä 38 °C tapaturmien todennäköisyys kasvaa jo 10–15 prosenttia. Altistuminen kuumuudelle ei lisää ainoastaan välittömiä tapaturmariskejä, vaan siihen liittyy myös pitkäaikaisia terveyshaittoja. Kuumuus kasvattaa riskiä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, hengityselinsairauksiin sekä muihin terveysongelmiin, kuten krooniseen munuaissairauteen ja hedelmällisyyden heikkenemiseen. Nämä havainnot korostavat tarvetta huomioida helteen vaikutukset nykyistä systemaattisemmin työelämässä ja työturvallisuussääntelyssä.Lähde: European Trade Union Institute (ETUI): Heatwaves as an occupational hazard – The impact of heat and heatwaves on workers’ health, safety and wellbeing and on social inequalities. Raportissa on hyvin huomioitu eri toimialojen ja niissä työskentelevien olosuhteet. Akava painottaa, että kuumuuden haittavaikutuksia, ennaltaehkäisyä ja toimenpiteitä tulee tarkastella seuraavilla sektoreilla ja tehtävissä sekä olosuhteissa: sisätiloissa työskentelevät asiantuntijat ilman riittävää jäähdytystä opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstö (pitkät altistumisajat, tilojen kuormittavuus) sote-alan henkilöstö (suojavarustus, kuormittavat työolot) etätyöntekijät, joilla ei ole työnantajan vaikutuspiirissä olevia työolosuhteita johtamis- ja esihenkilötehtävissä toimivat, joihin kohdistuu samanaikaisesti operatiivinen ja henkilöstövastuu kuormittavissa olosuhteissa. 4 Riskienhallinta sekä varautumisen ja sopeutumisen koordinointi Koordinointia koskevat linjaukset ovat kannatettavia. Koordinoinnin osalta työsuojeluviranomaisten rooli on keskeinen ja tämä tulisi myös huomioida viranomaisten resurssoinnissa, lisäksi työpaikkojen tunnistaminen painokkaammin varautumisessa, työterveyshuollon roolin ja sen selkeyttäminen varautumisen tukena sekä konkretisoida työpaikkojen helletilanteiden toimintamallit osaksi työsuojelun riskienarviointia. 5 Hellevaroitusjärjestelmä Hellevaroitusjärjestelmä on kattavasti kuvattu. Akava korostaa, että varoitusten tulee kytkeytyä selkeisiin toimintaohjeisiin työpaikoille. On tärkeää, että laaditaan toimialakohtaisia ohjeita (esim. koulut, sairaalat, toimistot) ja huolehditaan varoitusten saavutettavuudesta työyhteisöissä. 6 Viestintä Viestintä on keskeinen keino riskien hallinnassa. Akava painottaa, että työnantajille tulee tarjota käytännönläheistä ohjeistusta, joka tukee helletilanteisiin varautumista ja niissä toimimista. Esihenkilöiden roolia viestinviejinä on tärkeää vahvistaa, ja työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää viestinnässä nykyistä paremmin. Lisäksi viestinnässä on huomioitava erilaiset työympäristöt, kuten etä- ja hybridityö sekä asiantuntijatyö, jotta ohjeistus on aidosti sovellettavissa eri tilanteissa. 7 Helleaaltoihin liittyvä valmius ja varautuminen Akava pitää tärkeänä, että helleaaltoihin varautuminen tunnistetaan osaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja että työpaikkojen roolia varautumisen toteuttamisessa vahvistetaan nykyistä selkeämmin. Akava korostaa, että työpaikoilla tulee olla ennakolta määritellyt toimintamallit hellejaksojen varalle. Näiden tulee kytkeytyä hellevaroitusjärjestelmään ja mahdollistaa nopea reagointi muuttuviin olosuhteisiin. Keskeistä on, että työnantajilla ja esihenkilöillä on selkeät valmiudet arvioida tilannetta ja tehdä tarvittavia työjärjestelyjä. Varautumista tulee tukea selkeällä kansallisella ohjeistuksella, jotta käytännöt ovat yhdenmukaisia eri toimialoilla. Lisäksi työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää varautumisen suunnittelussa ja tukemisessa. 8 Pidemmän aikavälin toimenpiteet Akava pitää keskeisenä, että suunnitelmaa ja sen toimenpiteitä päivitetään systemaattisesti ja säännöllisetsi huomioiden tapahtuneet ilmaston lämpenemisen muutokset, tutkimustieto sekä vaikutusten seuranta (työtapaturmat,jne). 9 Työterveys ja työsuojelu Helteen vaikutukset tulee tunnistaa systemaattisesti osana työturvallisuutta kaikessa työssä. Akava katsoo, että helle tulee tunnistaa työturvallisuuslain mukaisena haitta- ja vaaratekijänä kaikessa työssä. Velvoitteita ei tule rajata vain fyysisesti kuormittaviin töihin, vaan niiden tulee kattaa myös asiantuntija-, opetus- ja hoivatyö sekä muut sisätiloissa tehtävät työt. Akava pitää tärkeänä, että toimintasuunnitelmassa tehdään selkeä ero varsinaisen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan kuumatyön ja hellejaksojen aiheuttaman yleisen lämpökuormituksen välillä. Hellejaksoihin varautuminen koskee laajasti kaikkea työtä, vaikka se ei ole sama asia kuin lainsäädännössä määritelty kuumatyö. Helleolosuhteet tulee sisällyttää systemaattisesti työpaikkojen riskienarviointiin. Arvioinnissa tulee huomioida myös kognitiivinen kuormitus, kuten keskittymiskyvyn heikkeneminen ja virheriskin kasvu. Riskien arvioinnissa on keskeistä tunnistaa yksilöiden sijaan erityisesti sellaiset työtehtävät ja työntekijäryhmät, joissa helle altistaa terveysriskeille. Hellejaksojen aikana tulee mahdollistaa joustavat työajat, tauotuksen lisääminen sekä mahdollisuus etätyöhön tai viileämpiin työtiloihin siirtymiseen. Akava korostaa, että etätyön yleistyessä tulee huomioida tilanteet, joissa työntekijän koti toimii työpaikkana ja kuumakuormitus voi olla pitkäkestoista. Sisälämpötilojen hallinta tulee tunnistaa keskeiseksi työsuojelukysymykseksi. Jäähdytysratkaisuja on kehitettävä kaikissa töissä, myös asiantuntijatyössä. Työturvallisuuslain mukaisesti ensisijaisia ovat työolosuhteisiin kohdistuvat toimenpiteet, kuten tilojen suunnittelu ja jäähdytys, ennen yksilötason ratkaisuja. Työterveyshuollolla tulee olla aktiivinen rooli ohjeistuksessa, seurannassa ja työntekijöiden yksilöllisten riskien tunnistamisessa. Samalla on tärkeää täsmentää työterveyshuollon roolia siten, että se tukee työpaikkoja erityisesti työtehtävien ja työolosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Esihenkilöille tulee tarjota selkeät toimintamallit helletilanteisiin, ja heillä tulee olla valmiudet säädellä työkuormaa ja reagoida kuormitustilanteisiin. Akava katsoo, että kansallisia suosituksia lämpötilaolosuhteista tulee täsmentää ja konkretisoida eri työtehtävien näkökulmasta. 10 Seuranta ja arviointi Osiossa on esitetty useita olennaisia näkökohtia. Akava korostaa, että seurannassa ja arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota työperäisten hellehaittojen systemaattiseen tarkasteluun, mukaan lukien vaikutukset sairauspoissaoloihin ja työkykyyn. Lisäksi on tärkeää seurata työympäristöolosuhteita sekä hyödyntää työterveyshuollon tuottamaa tietoa nykyistä tehokkaammin. Akava pitää myös tärkeänä, että helteen vaikutuksia arvioidaan eri ammattiryhmissä, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. 11 Toimenpiteet Vastuutahot tulee nimetä selkeästi ja toimenpiteille asettaa realistinen aikataulu. Lisäksi on tärkeää varmistaa riittävät resurssit sekä sitouttaa työelämän toimijat, mukaan lukien työnantajat ja työntekijäjärjestöt, toimenpiteiden toteuttamiseen. Liite Toimijoiden ja sidosryhmien roolit ja vastuut hellevarautumisessa Akava katsoo, että työpaikat, työnantajat ja työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tulee tunnistaa toteuttajiksi hellevarautumisessa. Samalla työmarkkinajärjestöjen roolia tulee vahvistaa, ja työterveyshuollon rooli ottaa mukaan. Yleisiä huomioita – Akava ry:n puolesta Lotta SavinkoTasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lisätiedot Lausuntopyyntö 19.3.2026, VN/20427/2024Lausunnon diaarinumero 043/62/2026Lausunnon päiväys 29.4.2026Laatija Lotta Savinko Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/lausunnot/luonnos-kansalliseksi-toimintasuunnitelmaksi-helteen-terveyshaittojen-ehkaisemiseksi/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Lausunnot Kaikki näkökulmat 6.5.2026 Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi 6.5.2026 Akavan lausunto luonnoksesta HE tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 15.4.2026 Akavan lausunto: Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 13.4.2026 Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta
Akava: Nopeampi väylä pysyvään oleskelulupaan vahvistaisi Suomen kasvua 6.5.2026 Pysyvä oleskelulupa kannustaisi kotoutumiseen ja vahvistaisi kasvua – Suomen pitkän aikavälin kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Nykyinen pitkälti työnantajavetoinen maahanmuuttojärjestelmä vastaa ensisijaisesti lyhyen aikavälin työvoimatarpeisiin. Katsomme Akavassa, että työperusteista maahanmuuttoa tulisi tarkastella vahvemmin pitkän aikavälin kasvupolitiikan välineenä, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. – Tarvitsemme päätöksiä, joilla Suomi kykenee kilpailemaan kansainvälisistä osaajista ja toimia, joiden avulla pidämme heidät täällä. Ilman osaamista Suomi pysähtyy, Löfgren painottaa. Akavan esittämässä mallissa pisteytysjärjestelmä mahdollistaisi pysyvän oleskeluluvan saamisen nopeammin. Se perustuisi arvioon hakijan osaamisesta ja kotoutumispotentiaalista. Arvioinnissa huomioitaisiin tekijöitä, jotka tukevat työllistymistä Suomessa sekä edistävät kotoutumista, työelämän oikeudenmukaisuutta ja Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. – Mallissamme pysyvä lupa olisi mahdollista saada jopa ensimmäisenä lupana ja sen pisteytyskriteeristö olisi joustava: jollakin kriteeristön osa-alueella voisi kompensoida toista osa-aluetta. Tässä mallimme eroaa nykyisistä pysyvän oleskeluluvan ehdoista, sanoo erityisasiantuntija Jutta Linna. Akava painottaa, että pysyvän oleskeluluvan saaminen varhaisemmin vahvistaisi kansainvälisten osaajien psykologista turvallisuutta, lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta ja vähentäisi työnantajilta lupabyrokratian tuomaa hallinnollista taakkaa. – Työn takia Suomeen muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten oleskelua rajoittavat nykyisin lyhyet aikarajat työttömyyden kohdatessa. Epävarmuus vaikuttaa moniin elämänvalintoihin. Kun maahan muuttaneilla osaajilla on varmuus tulevaisuudestaan, he panostavat kielen oppimiseen ja verkostojen rakentamiseen sekä investoivat elämäänsä Suomessa. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa, Linna jatkaa. Yksilön toimien lisäksi tarvitaan tukea yhteiskunnalta Akava korostaa, että pysyvä oleskelulupa ei yksin takaa kotoutumista tai työllistymistä. Onnistuminen edellyttää myös yhteiskunnalta toimia. Erityisen tärkeää on kehittää kielten opiskelun mahdollisuuksia ja kielitaidon arviointia sekä parantaa ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Lisäksi työelämän ja osaajien kohtaantoa pitää vahvistaa, ja yhteiskunnallisen asenneilmapiirin pitää tukea maahan muuttaneiden integroitumista. Akava Works -maahanmuuttokatsauksen mukaan työperäinen maahanmuutto on kasvussa Tuoreen Akava Works -maahanmuuttokatsauksen mukaan Suomeen myönnettyjen työperusteisten oleskelulupien määrä ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupien määrä on ollut hienoisessa kasvussa vuoden 2025 alusta lähtien, mutta taso on yhä matala. Tieteelliseen tutkimukseen haettujen oleskelulupien määrä on laskenut vuoden 2025 alusta. Erityisasiantuntijoiden lähtömaina korostuvat Intia, Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta. Informaatio ja viestintä sekä teollisuus ovat yleisimmät toimialat. Lisätietoja Akavan ehdottamasta mallista Tutustu Akava Works -maahanmuuttokatsaukseen 5/2026 Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/uutiset-ja-tiedotteet/akava-nopeampi-vayla-pysyvaan-oleskelulupaan-vahvistaisi-suomen-kasvua/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Lisätietoa antaa Maria Löfgrenpuheenjohtajamaria.lofgren@akava.fi+358405682798 Jutta Linnaerityisasiantuntija, kansainvälisyysjutta.linna@akava.fi+358447274107 Heikki Tauluerityisasiantuntija, työllisyys ja työttömyysturvaheikki.taulu@akava.fi+358503612869
Akavan ehdotus maahanmuuton nopeamman pysyvän oleskeluluvan väyläksi 6.5.2026 Akavan pääviesti eduskuntavaalien lähestyessä on ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy”. Osaamis- ja koulutustaso ovat talouskasvun ja työllisyyden kulmakiviä, ja osana näitä teemoja on puhuttava myös maahanmuutosta. Tietoa maahanmuuton merkityksestä taloudelle Esimerkiksi Suomen pankki (2025) on analysoinut, että Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymä on heikko ilman lisäpanostuksia muun muassa osaajien maahanmuuttoon. Akava Works -raportissa Mihin työperäinen maahanmuutto kannattaa suunnata? (2022) todetaan, että vanhenevassa Suomessa työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kaikkiin ammattiryhmiin ja toimialoille riittävän talouskasvun ylläpitämiseksi. Etlan (2026) mukaan Suomi tarvitsee nykyistä suurempaa nettomaahanmuuttoa, koska työikäisen väestön supistuminen heikentää työvoiman tarjontaa, tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Myös esimerkiksi valtion talousarvioesityksessä (2026) todetaan työperustaisen maahanmuuton olevan tärkeää Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta, ja valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan työperäisen maahanmuuton lisäys 10 000 henkilöllä vuosittain vähentäisi julkisen talouden rahoituspainetta noin 1,4 miljardia euroa. Talouspolitiikan arviointineuvosto (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 2024) on todennut, että väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa Suomi tarvitsee maahanmuuttajia myös tulevina vuosina, ja Etlan tuore raportti (2026) kertoo, että ilman maahanmuuttajia Suomen työllisten kokonaismäärä olisi jo laskenut merkittävästi. Vaikka maahanmuuton tarve on ilmeinen, keskustelu siitä polarisoituu edelleen herkästi. Tämän seurauksena myös toteutettava maahanmuuttopolitiikka poukkoilee. Samaan aikaan alle puolet ulkomaalaistaustaisista asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuinpaikkana ja yhä harvempi aikoo jäädä pysyvästi Suomeen, kuten käy ilmi Insinööriliitton IL:n ja Tekniikan akateemiset TEKin toteuttamasta International Technology Experts 2025 -tutkimuksesta. Suomi tarvitsee vakaata ja ennakoitavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ihmiset uskaltavat rakentaa elämäänsä tänne. Akavan tärkeimpänä eduskuntavaalitavoitteena maahanmuutossa on parantaa kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen. Akava korostaa, että pitää parantaa maahanmuuttajien vakaan elämän rakentamisen edellytyksiä, kuten psykologista turvallisuutta, muun muassa luomalla nopeampi pysyvän oleskeluluvan väylä. Se voidaan esimerkiksi toteuttaa kotoutumis- ja osaamispotentiaalia arvioivan pisteytysjärjestelmän avulla. Akavan tärkeimpänä eduskuntavaalitavoitteena maahanmuutossa on parantaa kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen. Akava korostaa, että pitää parantaa maahanmuuttajien vakaan elämän rakentamisen edellytyksiä, kuten psykologista turvallisuutta, muun muassa luomalla nopeampi pysyvän oleskeluluvan väylä. Se voidaan esimerkiksi toteuttaa kotoutumis- ja osaamispotentiaalia arvioivan pisteytysjärjestelmän avulla. Maahanmuutto Suomen tulevaisuuden kasvun välineenä Erilaiset pisteytysjärjestelmät nousevat aika ajoin mediassa ja politiikassa esille, mutta tarkemmin tarkasteltuna on epäselvää, mitä pisteytyksellä kulloinkin tarkoitetaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä hanke, jonka erityisenä fokuksena ovat maahanmuuttajien pisteytykseen perustuvat mallit sekä niille asetetut tavoitteet ja vaikuttavuus. Ministeriö on esitellyt alustavia tuloksia sidosryhmille kevään aikana ja selvityksessä on tunnistettu, että pisteytys ei ole yksi yhtenäinen järjestelmä, vaan toteutuksia on useita. Pisteytys voidaan toteuttaa polkuna pysyvään oleskeluun eli järjestelmänä, jonka strateginen tavoite on valita pitkän aikavälin väestö- ja talouskasvua tukevia osaajia. Se voi toisaalta myös täydentää työperäisen maahanmuuton väylää, jolloin pisteytys voi johtaa esimerkiksi työnhakulupaan ilman työtarjousta. Kolmantena pisteytys voi olla muodollinen, lähinnä työperäisen oleskeluluvan kelpoisuustarkistuslista, ei varsinainen valintamekanismi. Akava katsoo, että Suomen mahdollinen pisteytysjärjestelmä pitäisi rakentaa nykyistä järjestelmää täydentäväksi välineeksi, joka mahdollistaisi kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta vahvimmille hakijoille nopeamman väylän pysyvyyteen. Näkemyksemme mukaan maahanmuuton strateginen merkitys tulisi ymmärtää laajemmin kuin työmarkkinapoliittisena välineenä eli talous-, väestö- ja aluepolitiikan välineenä, joka voi tukea Suomen kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä. Suomen nykyinen työnantajavetoinen maahanmuuton malli vastaa kyseisen ajankohdan osaajatarpeisiin, mikä johtaa suhdanneriippuvaisuuteen ja lyhytkatseisuuteen. Suomen kasvupotentiaalin toteutumiseksi tarkastelunäkökulman pitäisi olla vuosikymmenissä, sillä esimerkiksi Suomen Pankki (2025) toteaa, että työn ja opiskelun takia maahan muuttaneiden lapset näkyvät tulevien vuosikymmenien inhimillisen pääoman ja väestöllisen huoltosuhteen kehityksessä. Akava katsoo, että pysyvän työperäisen maahanmuuton väylä toisi käyttöön työnantajavetoisuuden rinnalle valtion ohjausvaikutuksen, jonka tavoitteet olisivat tämän pitkäjänteisen kasvupotentiaalin valjastamisessa. Pysyvyys kotoutumisen kannusteena Akavan ehdotuksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä järjestelmää tai sen ehtoja, vaan täydentää sitä. Ehdotamme, että maahanmuuton nykyisten väylien (työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto, perhesuhteet, humanitaarinen maahanmuutto) rinnalle rakennettaisiin uusi pysyvän työperäisen maahanmuuton väylä. Pysyvä oleskelulupa toimisi kannusteena kotoutumiseen ja pysyvyyteen vahvimmille tämän väylän kautta Suomeen muuttaneille ja Suomessa jo oleskeleville kansainvälisille osaajille. Pysyvyyteen kytkeytyvä pisteytys tasapainottaisi maahanmuuttoa siirtämällä painopistettä riskien torjunnasta potentiaalin tunnistamiseen. Samaa ajatusta on jo toteutettu Suomen maahanmuuttopolitiikassa osittain luomalla korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneille kansainvälisille opiskelijoille (pois lukien alemman amk-tutkinnon suorittaneet) väylä pysyvyyteen kielitaitoedellytyksellä. Tällä hetkellä työperusteisesti Suomeen muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten pysyminen täällä on riippuvaista 3 tai 6 kuukauden uudelleentyöllistymisestä työttömyyden sattuessa kohdalle. Tämä on lyhyt aika löytää uusi työ tai irrottaa juurensa suomalaisesta yhteiskunnasta. Epävarmuus heikentää mahdollisuutta tehdä suuria päätöksiä elämänvalinnoista työllisyyden aikana. Kannattaako käyttää vapaa-aikaani kielen opiskeluun tai nähdä vaivaa ystävyyksien rakentamiseksi? Haluanko kasvattaa täällä lapseni, ostaa asunnon tai kokeilla omia siipiäni yrittäjänä? Päätöksiä helpottaisi, jos Suomessa asumisen jatkuminen ei olisi tietyn työnantajan tai suhdanteiden varassa. Epävarmuuden luominen maahanmuuttajille ei ole järkevää kasvupolitiikkaa. Pysyvyyden tavoite laajentaisi maahanmuuton strategisen merkityksen pitkän aikavälin kasvupolitiikkaan ja valtion ohjausvaikutukseen. Samalla se tukisi reilumpia työmarkkinoita, kun kansainvälisten osaajien riippuvuus tietystä työnantajasta vähenisi madaltaen ilmoituskynnystä väärinkäytöstapauksissa. Myös työnantajat voisivat reagoida joustavammin suhdanteisiin, kun vastuu työntekijän elämästä Suomessa ei olisi niistä riippuvainen. Samalla hallinnollinen, toistuva lupabyrokratia vähenisi ja Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien määrä kasvaisi. Taulukko 1. Akavan mallin hyödyt Kansainvälinen osaajaTyönantajaYhteiskuntaPsykologinen turvallisuus edistää elämän juurruttamiseen tähtääviä päätöksiäYksi ratkaisuvaihtoehto pitkäaikaiseen osaajapuutteeseen -> Pisteytysjärjestelmät keskittyvät korkean osaamistason maahanmuuttajiin, joista muodostuisi Suomeen pysyvä osaajapooliHallintaa ja harkintaa maahanmuutosta valtiolle – > Maahanmuuton ajatteleminen työvoimapolitiikan rinnalla kasvupolitiikan välineenäKannustaa osallistumaan omaan paikallisyhteisöön ja kielen oppimiseenVähentää toistuvaa, lupaprosesseihin liittyvää hallinnollista byrokratiaaMahdollisuus ohjata muuttoliikettä kasvukeskusten ulkopuolelle ja tietyille aloilleMotivoi taloudelliseen kiinnittymisen, mm. asunnon omistaminenVähentää vastuuta työntekijän elämän suurista muutoksista, jolloin suhdanteisiin voidaan reagoida tarvittaessa joustavamminKun malli kohdistuu työllisyyttä ja tulotasoa ennustaviin tekijöihin, maahanmuuton nettovaikutus julkiseen talouteen on todennäköisesti myönteisempiTukee innovointia: vapaus ottaa riskejä uran aikana, esim. yrittäjyysMalli tukee reilumpia työmarkkinoitaVähentää riippuvuutta tietystä työnantajasta, madaltaa ilmoituskynnystä hyväksikäyttötapauksissa Osaamis- ja kotoutumispotentiaalin pisteyttäminen Pisteytysmalleihin liittyvä keskustelu pysähtyy monesti siihen, että hakijoiden pisteyttäminen koetaan epäinhimilliseksi tavaksi lähestyä maahanmuuttoa. Kaikki maahanmuuttojärjestelmät tekevät valintaa joka tapauksessa, mutta pisteytys tekee kriteereistä julkisia ja ennakoitavia. Akavan pisteytyskriteeristö arvioi hakijan osaamis- ja kotoutumispotentiaalia, eikä heitä henkilöinä. Useimmat pisteytystekijöistä ovat sellaisia, joihin henkilö voi itse vaikuttaa. Tämä luo kannustetta kotoutumiseen jo hakijan aikoessa hakeutua tähän maahanmuuton väylään. Kriteerit ovat läpinäkyvät, jotta tasa-arvoinen mahdollisuus kerryttää pisteitä toteutuu. Taulukko 2. Akavan pisteytyskriteeristö Kriteerit järjestelmissä yleisesti Suomen työmarkkinoiden kannalta olennaiset kriteerit KIELITAITO suomi, ruotsi Pienenä kielimaana harkittava englannin pisteyttämistä IKÄ nuoremmille enemmän pisteitäLisäpisteitä perheenjäsenten ka. iän perusteella (perhemyönteisyys osana imagotyötä, lasten varhainen osallistuminen koulutusjärjestelmään edistää kotoutumista) TUTKINTO – Pisteiden korotus tutkintoasteen mukaisesti Lisäpisteet:– Erikseen määritellyiltä aloilta – Suorituksista Suomessa TYÖKOKEMUS -Lisäpisteitä kasvualan, työvoimapula-alan tai TKI – työkokemuksesta Lisäpisteet: – Työkokemuksesta Suomessa, ml. harjoittelut – Tutkintoa vastaavasta työkokemuksesta – Osaamisen todentamisesta EU-alueella (esim. Europass) TYÖTARJOUS TAI TYÖSOPIMUS – Vastuullisesti toimivat työnantajat (esim. työehtosopimusten piirissä, ei ilmoituksia työsuojeluviranomaisille, omistajilla ei tuomioita) – Huomioidaan myös sijoittajat ja (start up) yrittäjät Lisäpisteet: – Sijainti kasvukeskusten ulkopuolella – Osaamista vastaava työtarjous – Palkkatason kasvaessa – Toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta – Työnantajan tarjoaman kielikoulutuksen takaamisesta Lisäpisteitä VERKOSTOISTA Suomessa (esim. perhesiteet, vapaaehtoistyö tai luottamustehtävät Suomessa) Akavan ehdottamassa kriteeristössä on mukana useiden pisteytysjärjestelmiä käyttävien maiden kriteeristöistä tuttuja elementtejä, kuten ikä, kielitaito, osaaminen ja mahdollinen työtarjous. Lisäksi pisteytysjärjestelmä huomioi Suomen työmarkkinoiden erityispiirteitä, jotka edistävät a) työllistymistä Suomessa (esim. kielitaito ja aiempi työkokemus Suomessa), b) kotoutumista (esim. verkostot), c) työperäisen hyväksikäytön torjumista (esim. työsuhteen laatu, palkkataso ja työnantajan vastuullisuus) ja d) Suomen pitkäaikaisia kasvuedellytyksiä (esim. alapainotukset, aluenäkökulma ja perheenjäsenet). Nykyisen pysyvän oleskeluluvan ehtoihin sisältyy yleisten ehtojen lisäksi hakemuspolun mukaan asumisehto (6 tai 4 vuotta), työhistoriaehto (2–3 vuotta), kielitaitoedellytys (tyydyttävä tai erityisen hyvä B1-C1) ja toimeentuloedellytys. Hakijan pitää täyttää jonkin jatkuvan oleskeluluvan (A-lupa) edellytykset. Lisäksi hakija tai hänen puolisonsa on saanut tukeutua toimeentulotukeen tai työttömyysetuuteen enintään kolmen kuukauden ajan työhistorian aikana. Akavan mallissa on samoja elementtejä asumisaikaedellytystä lukuun ottamatta. Pysyvä oleskelulupa tulisi olla mahdollista myöntää jopa ensimmäisenä lupana kaikista potentiaalisimmille hakijoille, jotta he voivat sitoutua kotoutumiseen ensimmäisestä päivästä alkaen. Suomessa muilla luvilla asuville malli nopeuttaisi pysyvyyden saavuttamista, kun hakija osoittaa sitoutuvansa kotoutumiseen. Akavan mallin pisteytyskriteeristö olisi nykyisistä lupaehdoista poiketen joustava: jollakin kriteeristön osa-alueella olisi mahdollista kompensoida toista osa-aluetta. Tukea juurtumiseen saadaan myös yhteiskunnalta ja yhteisöiltä Akavan pisteytysmalli perustuu kotoutumis- ja työllistymispotentiaalin arvioimiseen, ja näiden todennäköisyyksien toteutuminen vaatii yksilön toimien lisäksi tukea yhteiskunnalta ja suomalaisilta. Arviointikriteerien luominen on turhaa, jos meillä ei ole valmiuksia arvioida niitä. Pelkkä pysyvä oleskelulupa ei johda kotoutumiseen ilman tukea yhteiskunnalta ja työelämältä. Siksi Suomeen kotoutumisen todennäköisyyksiä tulisi vahvistaa parantamalla erityisesti kielten opiskelun ja kielitaidon arvioinnin mahdollisuuksia. Enemmän on tehtävä myös työelämän tarpeiden ja maahan muuttaneiden osaamisen kohtaamiseksi, esimerkiksi luomalla kattavammat ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kriteerit ja prosessit sekä päivittämällä ammattiluokitus. Lisäksi asenneilmapiiri vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen, joten jokainen yksittäinen henkilö, työnantaja, järjestö, kunta ja yhteiskunnallinen toimija voi osaltaan edistää Suomen tulevaisuuden kasvupotentiaalin toteutumista myös omilla toimillaan. Lähteet TEK Tutkimus 26.8.2025: yhä harvempi kansainvälinen huippuosaaja aikoo jäädä pysyväti Suomeen Talouspolitiikan arviointineuvosto tammikuu 2024: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2023 suomenkielinen käännös Etlan raportti 176, 23.3.2026: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset – maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat Etlan raportti 136, 8.3.2023: Työllisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa Valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2026, hallituksen esitys, yksityiskohtaiset perustelut Euro ja talous, Suomen Pankki, 31.1.2025: Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymää Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/tavoiteohjelmat/akavan-ehdotus-maahanmuuton-nopeamman-pysyvan-oleskeluluvan-vaylaksi/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Muut tavoiteohjelmat Vaalitavoitteet 30.3.2026 Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Vaalitavoitteet 5.3.2026 Eduskuntavaalitavoitteet 29.1.2026 Akavan opiskelijoiden poliittinen ohjelma 2025–2029 Vaalitavoitteet Hallitusohjelma 13.5.2025 Hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2023–27 18.3.2025 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Vaalitavoitteet 10.12.2024 Alue- ja kuntavaalitavoitteet: elinvoimaiset alueet ja kunnat
Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja 4.5.2026 Suomen talouskasvu ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin korkeakoulujen ja työelämän yhteistyölle. OECD:n arvioiden mukaan merkittävä osa yritysten innovaatiotoiminnan ja tuottavuuskasvun eroista selittyy sillä, kuinka hyvin ne onnistuvat ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja soveltamaan tutkimustietoa. Tässä kokonaisuudessa ammattikorkeakouluilla on erityinen merkitys. Ammattikorkeakoulut ovat suhteellisen nuori, mutta nopeasti vakiintunut osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Ne perustettiin 1990-luvulla vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja vahvistamaan käytännönläheistä korkeakoulutusta. Alusta alkaen niiden tehtävänä on ollut myös tukea alueellista kehitystä. Kolmen vuosikymmenen aikana ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet asemansa yhteiskunnassamme. Niiden tehokkuus ja ketteryys ovat nykyajassa tärkeitä vahvuuksia. Työelämälähtöinen koulutus ja monialainen, opetukseen tiiviisti kytkeytyvä TKI-toiminta tukevat elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistumista. Työelämässä on kasvava tarve ammattikorkeakouluista valmistuneiden asiantuntijoiden osaamiselle. Jo kaksi kolmesta korkeakouluopinnot aloittavasta opiskelijasta aloittaa ammattikorkeakoulussa, ja joka neljäs ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan siellä. Ammattikorkeakoulujen määrätietoista kehittämistä onkin jatkettava korostaen niiden omaa profiiliaan. Työelämälähtöisyyden vahvistaminen ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan edellyttää resursseja ja pitkäjänteisyyttä. Tässä keskeistä on riittävä perusrahoitus. Sen avulla korkeakoulut voivat toteuttaa ydintehtäviään: antaa laadukasta opetusta, tehdä pitkäjänteistä tutkimusta ja vastata työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin. Vaikka myös ulkopuolinen hankerahoitus on tärkeää ja on muodostanut kasvavan osuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, perusrahoitus takaa toiminnan jatkuvuuden ja pohjan työelämäyhteyksien pitkäjänteiselle kehittämiselle. Aihe on ajankohtainen juuri nyt. Ammattikorkeakoulukenttä kokoontuu nyt toukokuun alussa valtakunnallisille AMK-päiville Ouluun juhlistamaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen 30-vuotista työtä. Samalla katse suunnataan tulevaan: miten vahvistamme ammattikorkeakoulujen asemaa työelämän uudistajina seuraavinakin vuosikymmeninä? Kysymykseen pyrkii osaltaan vastaamaan opetus- ja kulttuuriministeriö, joka on viimeistelemässä vuoteen 2040 ulottuvaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota. Sen tarkoituksena on linjata korkeakoulukentän kehittämisen suuntaa ja pohtia keinoja Suomen koulutusasteen nostamiseksi takaisin keskeisimpien verrokkimaidemme tasolle. On tärkeää, että ammattikorkeakoulujen asema työelämäläheisinä ja muutoskykyisinä toimijoina tunnistetaan vahvasti visiotyössä. Vain näin pystymme rakentamaan Suomeen korkeaan osaamiseen perustuvaa talouskasvua tulevaisuudessa. Akava osallistuu yhtenä yhteistyökumppanina Oulussa 5.–6.2026 järjestettäville AMK-päiville. Tutustu tapahtuman tietoihin Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/nakokulma/suomen-kasvu-edellyttaa-vahvoja-ammattikorkeakouluja/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Näkökulmat Kaikki näkökulmat Euroopan unioni 11.5.2026 EU nostaa toivoa ja epätoivoa 28.4.2026 Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa 22.4.2026 Nykyinen T&K-kannustin ei kannusta niitä yrityksiä, joita sen erityisesti pitäisi 1.4.2026 Hyvin järjestetty hallintoedustus parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä henkilöstön osallisuutta