Julkisuudessa puhutaan usein muutostarpeista ja eläkeleikkauksista, mikä voi antaa mielikuvan, että järjestelmä olisi vaarassa. Todellisuudessa työeläkkeitä hoidetaan hallitusti ja pitkäjänteisesti. Työtä tehdään otsikoiden rytmistä erillään.
Mitä tutkimukset kertovat luottamuksesta?
Eläketurvakeskuksen loppuvuodesta 2024 tekemän tutkimuksen mukaan työeläkejärjestelmään luottavien osuus laski seitsemän prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019. Tulosta selittänee lähinnä yleinen epävarmuus, sillä tutkimus tehtiin ennen tietoa eläkeuudistuksen tarkemmasta sisällöstä.
Työmarkkinaosapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen eläkeuudistuksesta tammikuussa 2025, minkä jälkeen alkoi lainvalmistelu. Vuoden 2025 eläkebarometrin mukaan noin 55 prosenttia suomalaisista pitää uudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Suurin osa suhtautuu uudistukseen myönteisesti tai neutraalisti, kriittisiä oli alle kymmenesosa.
Vaikka uudistus ei ole vielä voimassa, järjestelmästä käydään vilkasta julkista keskustelua. Keskustelun mahdolliset vaikutukset luottamukseen näkyvät tulevissa tutkimuksissa.
Uudistuksia tehdään harkiten
Työeläkejärjestelmän ohjaus ja kehittäminen perustuvat pitkään aikahorisonttiin ja laajaan asiantuntijayhteistyöhön. Päätöksiä ei tehdä kevyin perustein, vaan huolellisen valmistelun tuloksena, jotta järjestelmä pysyy kestävänä vuosikymmeniä.
Suomessa on vahva perinne päätösperäisestä työeläkejärjestelmän kehittämisessä, myös kriisiaikoina kuten finanssi- ja koronakriisien yhteydessä. Työmarkkinaosapuolet arvioivat nyt sovitun uudistuksen vaikutuksia määräajoin, ja ensimmäinen arviointi tehdään viimeistään vuonna 2035.
Tämä kertoo, että työeläkejärjestelmä elää ajassa, mutta ei hetkessä. Muutoksia tehdään vain todellisen tarpeen mukaan, ja aina sekä luottamusta että kestävyyttä vahvistaen.
Työeläkevarat eivät ole valtion kassa
On myös tärkeää erottaa työeläkejärjestelmä julkisen talouden muista kysymyksistä. Työeläkevarat eivät ole osa valtion yhteistä kassaa, vaan ne on kerätty ja sijoitettu nimenomaan työeläkkeiden rahoittamista varten.
Työeläkejärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja varautunut tulevaan paremmin kuin mikään muu julkisen talouden sektori. Sen vakaus perustuu vuosikymmenten vastuulliseen päätöksentekoon.
Työeläkejärjestelmän kehittämisessä on kuitenkin muistettava, että Suomessa työeläkkeiden korvausaste ei ole korkea, ja sen ennustetaan heikkenevän edelleen. Työeläkkeiden taso on keskeistä myös luottamuksen näkökulmasta: korvausasteen on oltava riittävä, jotta vakuutusmaksut tuottavat todellista vastinetta ja järjestelmän uskottavuus säilyy.
Luottamus edellyttää selkeyttä ja uskoa tulevaan
Hyvin toimivaa järjestelmää ei pidä horjuttaa epärealistisilla odotuksilla tai hätiköidyillä ratkaisuilla. Järkevä kehittäminen perustuu tietoon, pitkäjänteisyyteen ja yhteiseen tahtoon varmistaa, että järjestelmä kantaa tuleville sukupolvillekin.
Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta se voi murentua nopeasti. Epäluottamus työeläkejärjestelmää kohtaan voi heikentää ihmisten halua rahoittaa sitä, jos järjestelmä koetaan epäreiluksi tai epävarmaksi. Yleinen huoli tulevasta voi heijastua koko kansantalouteen – kulutukseen, investointeihin ja talouden kysyntään.
Siksi on kaikkien etu viestiä avoimesti ja realistisesti järjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta. Olennaisin viesti on, että työeläkejärjestelmä voi hyvin ja seisoo tukevasti jaloillaan. Luottamus siihen on perusteltua. Juuri se on paras tae työeläkkeiden ja koko järjestelmän tulevaisuudelle.
Teksti: Katri Ojala
Eläkeuudistus etenee lausuntovaiheeseen – mitä kokonaisuus sisältää?
Lainvalmistelu vuoden 2025 eläkeuudistuksesta on edennyt lausuntovaiheeseen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2026.
Lainvalmistelutyö alkoi työmarkkinakeskusjärjestöjen tammikuussa 2025 saavuttaman sopimuksen pohjalta. Maan hallitus katsoi, että neuvottelutulos kokonaisuutena täyttää riittävästi uudistukselle asetetut tavoitteet.
Esityksen tavoitteena on pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen, riittävän etuustason turvaaminen, eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttaminen ja julkisen talouden kokonaisuuden merkittävä vahvistaminen vähintään 0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt valmisteltu uudistus ylittää tavoitteen reilusti: sen arvioidaan vahvistavan julkista taloutta 0,8 prosenttiyksikköä BKT:stä eli noin kaksi miljardia.
Uudistus vastaa erityisesti alentuneen syntyvyyden tulevaisuudessa aiheuttamaan rahoituspaineeseen ja vakauttaa työeläkevakuutusmaksutasoa pitkällä aikavälillä eri toimenpitein. Palkansaajan ja nykyisen eläkeläisen arjessa muutokset eivät juuri näy, sillä esimerkiksi eläkeikään tai eläkkeiden määräytymiseen ei tullut muutoksia. Työeläkkeiden rahoituksen kannalta ja erityisesti työeläkevarojen sijoittamisessa muutokset ovat kuitenkin merkittäviä.
Uudistuksen keskeinen sisältö
1. Sijoitustuottojen parantaminen
Työeläkevarojen tuotto-odotuksia kasvatetaan sallimalla suurempi riskinotto sijoituksissa keventämällä vakavaraisuussääntelyä ja joustavoittamalla rahoitussääntöjä. Tavoitteena on parantaa pitkän aikavälin tuottoja.
2. Rahastoinnin vahvistaminen
Vanhuuseläkkeiden rahastointia lisätään merkittävästi: kolmasosa vuotuisesta eläkekarttumasta rahastoidaan nykyisen neljänneksen sijaan. Vanhuuseläkerahastoinnin lisääminen hyödyttää erityisesti nuoria ja tulevia ikäluokkia sekä auttaa riskeihin varautumisessa.
3. Inflaatiorajoitin
Käyttöön otetaan vuodesta 2030 alkaen ns. inflaatiorajoitin, jonka perusteella työeläkkeet eivät voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat. Maksussa olevien työeläkkeiden korotuksia sopeutetaan inflaatiopiikin aiheuttaman poikkeustilanteen tasapainottamiseksi.
