Lakiesityksen iso ongelma on siinä, että se perustuu heikkoon tietopohjaan. Alun perin lakia valmisteltiin vain ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, mutta nyt sääntely ulotettaisiin koskemaan koko sosiaalihuoltoa.
Tutkittua tietoa teknologian käytöstä esimerkiksi vammaispalveluissa tai lastensuojelussa on kuitenkin vain vähän.
– On kestämätöntä ulottaa sääntely kaikkiin sosiaalihuollon palveluihin ilman kattavaa tietoa ja vaikutusten arviointia. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa asiakkaiden turvallisuus vaarantuu ja työntekijöiden eettinen kuormitus kasvaa, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Talentia korostaa, että teknologian käytöstä sosiaalihuollossa on välttämätöntä säätää. Se pitää kuitenkin tehdä huolella.
– Ensisijaisen tavoitteen tulee olla palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin sekä henkilöstön työn tukeminen. Nyt vaikuttaa siltä, että teknologialla pyritään saamaan vain säästöjä. Se on väärä tie, Manssila sanoo.
Sosiaalialan ammattilaisilla oltava vapaus käyttää omaa harkintaa
Talentia nostaa esiin huolen siitä, että esitys ohjaa sosiaalialan ammattilaisia, kuten sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja ja geronomeja, harkitsemaan osana asiakassuunnitelmien laadintaa teknologisia ratkaisuja ennen muita palveluita.
– Teknologian priorisointi kaventaa ammattilaisten mahdollisuuksia käyttää asiantuntemustaan ja tehdä asiakassuunnitelmissa eettisesti kestäviä ratkaisuja asiakkaan parhaaksi, Manssila toteaa.
Teknologia voi täydentää työtä, mutta ei korvata ihmistä. Asiakasturvallisuus vaarantuu, jos esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa henkilöstömitoitusta lasketaan teknologian avulla.
– Kameravalvonta ei ole sama asia kuin läsnä oleva, koulutettu ammattilainen, Manssila muistuttaa.
Talentia painottaa henkilöstön koulutuksen vahvistamista. Ilman riittävää osaamista teknologian käyttöönotto voi lisätä työn kuormittavuutta ja heikentää asiakkaiden turvallisuutta.
Tekoälyn eettiset kysymykset huomioitava
Teknologiaan ja tekoälyn käyttöön liittyy myös eettisiä kysymyksiä, kuten tietosuoja, asiakkaiden itsemääräämisoikeus ja algoritmien vinoumat.
– Tekoäly voi olla hyödyllinen hallinnollisissa ja rutiinitehtävissä, mutta sille ei saa koskaan siirtää päätöksentekoa tai ihmisten kohtaamista, Manssila painottaa.
Talentia kannattaa, että Suomeen perustetaan kansallinen arviointimekanismi seuraamaan teknologian vaikutuksia sosiaalipalveluissa ja antaisi suosituksia sen käytöstä. Tanskassa on jo toiminnassa neuvosto, joka antaa teknologian käyttöön liittyviä lausuntoja.
– Sosiaalihuollon digitalisaation on perustuttava tutkittuun tietoon, eettiseen harkintaan ja asiakkaiden etuun. Teknologian on oltava apuväline, ei sen korvike, Manssila tiivistää.
>> Lue Talentian lausunto
Lisätietoja
Jaana Manssila
erityisasiantuntija
jaana.manssila@talentia.fi
09 3158 6025