Ostovoimaa tukevat työllisyyden kasvu ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset.

– Ostovoimaa heikentävät palkankorotusten nollalinja, inflaation nopeutuminen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus. Kokonaisuudessa palkansaajien positiivinen ostovoimakehitys johtuu työllisyyden kasvusta, sanoo Akavan pääekonomisti Eugen Koev.

Työllisten määrä kasvaa valtiovarainministeriön kansantalousosaston heinäkuun ennusteen mukaan tänä vuonna 0,6 prosenttia eli noin 15 000 hengellä. Työllisyyden kasvu oli kilpailukykysopimuksen tärkein tavoite.

VM:n mukaan työllisyys paranee asteittain seuraavan kahden vuoden aikana. Työllisyysasteen arvioidaan ylittävän 70 prosenttia ja työttömyysasteen painuvan alle 8 prosenttiin vuonna 2019. Ennusteessa oletetaan, että palkkakehitys pysyy hyvin maltillisena jatkossakin. Seuraaville vuosille sovitut palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotukset kiristävät verotusta ja inflaatiovauhti kasvaa jonkin verran.

– Kokonaisuudessaan VM:n ennuste tarkoittaa, että jos uusia veroratkaisuja ei tehdä, palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima supistuu tai ei ainakaan nouse, vaikka työllisyyskehitys palkkamaltin ansiosta paranisikin. Meneillään oleva talouskehitys osoittaa, että palkkamaltti yhdistettynä verokevennyksiin on ollut oikea työllisyys- ja ostovoimaresepti, Koev muistuttaa.

VM:n kansantalousosaston tuoreen ennusteen mukaan talouskasvu on tänä vuonna 2,4 prosenttia. Tämä on tuplasti nopeampi kasvu, kun mitä kansantalousosasto ennusti tälle vuodelle. VM näkee myös vuosien 2018 ja 2019 kasvunäkymät paremmiksi kuin keväällä.

Kirkastuneen näkymän taustalla on vienti- ja sen myötä teollisuustuotannon kasvu. Koko talouden tasolla teollisuuden odotettua parempi vire näkyy työn tuottavuuden kasvuna.

– Tuottavuus kääntyy vihdoin nousuun ja tämä on erinomainen uutinen, sillä ilman tuottavuuden kasvua ei ole jatkuvaa elintason nousua, Koev jatkaa.

Euroopan komission toukokuun ennusteen mukaan Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky paranee nopeasti. Yksikkötyökustannukset laskevat Suomessa vuosina 2016–2018 yhteensä 0,9 prosenttia, kun ne samaan aikaan nousevat euroalueella keskimäärin yhteensä 3,4 prosenttia ja Saksassa 5,3 prosenttia.

Valtioneuvoston asettaman Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseto) tehtävänä on laatia taloudellisia selvityksiä ja laskelmia kansantalouden sekä tulojen ja kustannusten kehityksestä. Toimikunnassa ovat edustettuna työmarkkinajärjestöt. Toimikunnan raportin arvioissa on hyödynnetty valtiovarainministeriön kansantalousosaston tuoretta suhdanne-ennustetta.

Uusi malli, josta talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään, antaa lisää eväitä ammattikorkeakoulujen varainkeruuseen. Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan yhteensä 24 miljoonalla eurolla vuonna 2018.

– Odotan, että uudistus tiivistää ammattikorkeakoulujen työelämäsuhteita entisestään ja avaa uusia rahoituskanavia tulevaisuudessa, Kokko sanoo.

– Uudistuksen edellytyksenä olevaa rahankeräyslakia muutettiin jo aiemmin siten, että ammattikorkeakoulut saivat mahdollisuuden kerätä varoja yleishyödylliseen toimintaan. Uudistus on edellyttänyt usean hallinnonalan muutoshalukkuutta ja positiivista tahtotilaa, Kokko kiittelee.

Kun ammattikorkeakouluihin on viime vuosikymmenen ajan kohdistunut monia muutos- ja resurssipaineita, tällainen myönteinen signaali on Kokon mukaan hyvin tervetullut.

– Akavalaiset luottamusmiehet ovatkin avainasemassa, kun paikallista sopimista kehitetään työpaikoilla, sanoo Akavan johtaja Maria Löfgren.
 
Löfgren muistuttaa, että toimivat neuvottelusuhteet henkilöstöedustajien ja työnantajan välillä hyödyttävät koko työpaikkaa.
 
– Yhteistyön toimivuuteen kannattaa työpaikoilla panostaa tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän. Perusta luottamuksen syntymiselle saadaan työehtosopimuksista, joissa pitäisi lisätä henkilöstöedustajien tiedonsaantioikeutta ja heidän oikeuttaan koulutukseen. Työehtosopimusmääräysten kautta myös paikallista sopimista ja joustavuutta voidaan lisätä, Löfgren jatkaa. 
 
Akavan luottamusmiesbarometrin mukaan sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet monilla työpaikoilla. 35 prosenttia julkisen ja 26 prosenttia yksityisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä katsoo sopimustulkintoihin liittyvien ongelmien lisääntyneen kahden viime vuoden aikana. Luottamusmiehiä työllistävät erityisesti työntekijöiden matkustusaikoihin ja työaikoihin liittyvät kysymykset. Olennaista on, että ongelmien lisääntymisestä huolimatta neuvottelusuhteet työpaikoilla näyttävät toimivan.
 
– Julkisilla aloilla matkustusaikoihin liittyvät kysymykset ovat keskimäärin harvinaisempia, mutta muut työaikoihin liittyvät kysymykset yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla. Yleisin julkisalojen luottamusmiehiä työllistävä asiakokonaisuus on edustettavien työntekijöiden palkkaus, kertoo tutkija Joonas Miettinen.
 
Luottamusmiesbarometrista käy myös ilmi, ettei työpaikoilla ole varauduttu riittävästi siihen, miten työelämän muutokset vaikuttavat osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Julkisalojen akavalaisista luottamusmiehistä vain 57 prosenttia kertoo, että työpaikan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa on arvioitu osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia. Yksityisellä sektorilla osuus jää 54 prosenttiin. 
 
– Teknologinen murros antaa työpaikoille mahdollisuuden lisätä luovuutta ja syvällistä erikoistumista edellyttäviä töitä sekä kasvattaa työn tuottavuutta. Ilman ennakoivaa ja suunnitelmallista osaamisen kehittämistä murroksen hyödyt jäävät kuitenkin vajaiksi. On työnantajan ja työntekijän etu, että työntekijöiden osaamiseen panostetaan ja sitä tehdään suunnitelmallisesti ja yhdessä, Miettinen korostaa.
 

–  Akavalaisten työntekijöiden kannalta salassapitosopimusten asema lainsäädännössä on tärkeä aihe, koska käytäntö yleistyy ja lainsäädäntöä uudistetaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Salassapidon ehdoista on säädettävä työsopimuslaissa

Työsopimuslain perusteluissa on todettu, että työntekijän salassapitovelvollisuutta koskeva säännös ei estä työnantajaa ja työntekijää tekemästä sellaista salassapitosopimusta, joka ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Salassapitoehtojen rajauksista ei ole kuitenkaan erikseen työsopimuslaissa säädetty. Kilpailukieltosopimusten kestoa ja rikkomiseen liittyvää sopimussakkoa on laissa rajoitettu sen vuoksi, että huomioidaan työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Salassapitosopimuksissa olisi myös otettava huomioon työntekijän oikeus hyödyntää osaamistaan, jota hän on työsuhteen aikana kartuttanut.

– Akava edellyttää, että työsopimusten salassapitoehtojen yleistyttyä on niiden ehdoista säädettävä työsopimuslaissa, Fjäder sanoo.

– Tavoitteenamme on, että kun työsopimuslaki syksyllä avataan liikesalaisuusdirektiivin toimeenpanon vuoksi, sinne lisätään oma momenttinsa salassapitoehdoista ja -sopimuksista, joissa rajoitetaan ehtojen voimassaoloa vastaavalla tavalla kuin kilpailukieltosopimusten osalta on tehty. Eli työsuhteen jälkeiselle ajalle sovittu salassapitovelvollisuus voisi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja sen rikkomiseen liittyvä sopimussakko voisi olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa, sanoo vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

– Tämä rajoitus ei muuta nykyistä asiantilaa. Palkansaajat tulkitsevat työsopimuslain rajoittavan salassapitosopimusten ehtoja voimassaolon ja sopimussakon osalta. Selvityksen mukaan myös työnantajista osa tulkitsee työsopimuslain rajoittavan salassapitoehtoja. Salassapitoehtojen rajoitukset on kirjattava lakiin, jotta erittäin kirjavasta sopimuskäytännöstä päästäisiin eroon, Vuorenkoski jatkaa.

Osa työnantajista rajoittaa jo nyt salassapitosopimusten sisältöä – sopimussakoissa kuitenkin suuria eroja

Ylimmän johdon salassapitoehtoja on rajoitettu useammin kuin työntekijöiden salassapitoehtoja. Ylimmässä johdossa työskentelevät ovat useammin pystyneet neuvottelemaan sellaisen salassapitosopimuksen, jossa sopimussakko-vastuuta on rajoitettu. Ylimmän johdon salassapitosopimuksista 56 prosentissa sopimuksen voimassaoloa on rajoitettu. Asiantuntijoilla voimassaoloa on rajoitettu 28 prosentilla.

– Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa ehdon voimassaoloa oli rajoitettu, 49 prosentissa salassapitovelvollisuutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa salassapito oli voimassa korkeintaan kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla asiantuntijoilla sopimussakko on kirjattu joka viidenteen salassapitosopimukseen. Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa sopimussakko oli määritelty, 73 prosentissa sakon suuruutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa sopimussakot vastaavat enintään kuuden kuukauden palkkaa. Suurin selvityksessä esille tullut sopimussakko vastasi yli 20 vuoden bruttopalkkaa vastaavaa summaa.

Akava selvitti salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Selvitystä varten kerättiin kyselyaineisto yrityksissä työtä tekevistä akavalaisista palkansaajista. Kyselyyn vastasi 2 115 akavalaista yrityksissä työskentelevää palkansaajaa.

Tutustu liitteenä olevaan selvitykseen: Salassapitoehdot työsopimuksissa.

– Viikko sen jälkeen kun presidentti Trump päätti Yhdysvaltojen vetäytymisestä Pariisin ilmastosopimuksesta, muistutamme jälleen kerran, että kansainvälisellä yhteisöllä ei ole muita vaihtoehtoja kuin nopeuttaa siirtymistä vähähiilisen yhteiskuntaan, Mir sanoi Helsingissä pitämässään puheessa.

Ammattiyhdistysjärjestöille on tärkeää, että työtä muutetaan kestävämmäksi ja että uusien, kestävämpien elinkeinojen syntymistä tuetaan. Mir vaatii poliitikkoja sitoutumaan ilmastopolitiikkaan, joka luo hyvälaatuisia työpaikkoja.

– Valtioiden on tuettava kestävän kehityksen mukaisia investointeja ja innovaatioita. Lisäksi erityisesti teollisilla alueilla pitää varmistaa, että työn muutos tapahtuu reilusti ja oikeudenmukaisesti, Mir painottaa.

Suomen työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat yksimielisiä ilmastonmuutoksen torjumisen tarpeellisuudesta.

– Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat mukana tekemässä työtä kestävämmäksi Suomessa. Se vaatii uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa ja sekä nykyisten työprosessien uudelleen miettimistä. Hyvänä esimerkkinä suomalaisten osaamisesta on kiertotalous, jonka toimivimpia ratkaisuja on esitelty tällä viikolla Sitran kansainvälisessä World Circular Economy Forumissa, kertoo Akavan johtaja Pekka Piispasen.

Muutos ei ole helppo. Teollisuustyöpaikkojen odotetaan vähenevän 15 prosenttia ja palvelutyöpaikkojen vastaavasti lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen ay-liikkeen ajama Just transition (oikeudenmukainen siirtymä) tukee ihmisiä, joiden työ muuttuu ilmastonmuutokseen sopeutumisen vuoksi.

– Just transition tarkoittaa muun muassa työntekijöiden muutosturvan kehittämistä. Uudelleenkouluttautuminen, osaamisen päivittäminen ja jopa osaamisen suuntaaminen uudella tavalla ovat oleellinen osa tätä tukea, Piispanen korostaa.

EAY järjestää ilmastonmuutosta ja työllisyyttä käsittelevän työpajan Helsingissä 6.–7. kesäkuuta. Työpaja on osa EAY:n hanketta, jolla selvitetään, miten eurooppalainen ammattiyhdistysliike osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vähähiilisen energiajalanjäljen edistämiseen. Suomea hankkeen ohjausryhmässä edustaa SAK:n asiantuntija Pia Björkbacka.

Lisätietoja:

Akavan asiantuntija Elina Moisio, ympäristö- ja ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys, puh. 040 575 5988, twitter @elinamoisio

SAK:n asiantuntija Pia Björbacka, elinkeinopolitiikka, puh. 050 464 5342, twitter @piabjorkbacka

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh. 050 563 4841

Suomi on kielellisesti moninaistunut. Silti noin 90 prosenttia oppilaista valitsee englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Samalla muiden valinnaisten ja vapaaehtoisten kielten opiskelu on vähentynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Opetushallituksen mukaan noin 80 prosenttia peruskoululaisista opiskelee vain kahta pakollista kieltä ja ainoastaan joka viides oppilas opiskelee kolmea vierasta kieltä.

– Monipuolinen kielitaito tukee työuraa ja on osa yleissivistystä. Toisen kotimaisen kielen osaaminen on välttämätöntä kaksikielisessä Suomessa muun muassa jatko-opinnoissa menestymisen ja virkaan valituksi tulemisen kannalta. Poisvalintojen sijaan oppilaita pitää kannustaa ja antaa mahdollisuus opiskella yhä useampia kieliä jo varhaisessa vaiheessa, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

Akava painottaa, että valinnaisuuden lisääminen kielten opiskelussa ei aiempien kokemusten valossa johda kielipääoman monipuolistumiseen. Esimerkiksi toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole johtanut kieltenopiskelun monipuolistumiseen lukiossa, vaan päinvastaisesti kieltenopiskelun vähenemiseen

– Kielikokeilussa opiskelijoiden valinnanvapaus rajoittuisi vain opetuksen järjestäjän tarjoamiin kieliin, jotka yhä useammassa kunnassa ovat pelkkiä pakollisia kieliä. Kustannusten karsimiseksi moni kunta on päättänyt kasvattaa vapaaehtoisten kielten aloittavien ryhmien vähimmäiskokoa. Tämä on etenkin pienissä kouluissa johtanut siihen, ettei ryhmiä synny. Todellinen valinnanvapaus edellyttäisi, että opetuksen järjestäjillä olisi tarpeeksi resursseja sekä osaavaa opetushenkilökuntaa monipuolisen kielivalikoiman tarjoamiseksi.

Akava ei kannata kielikokeilua, koska se saattaisi lisätä sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja koulutuksessa.

– Kielikokeilun vaarana on, että toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa vaadittava toisen kotimaisen kielen osaamisen hankkiminen saattaisi jäädä oppilaan tai opiskelijan vastuulle ja mahdollisesti hänen itsensä kustannettavakseen. Kokeilu ei myöskään turvaa suomen- ja ruotsinkielisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.

Tutustu Akavan lausuntoon hallituksen kielikokeilusta

Merkittävä osuus korkeakoulutuksen koulutustarjonnasta tulee suunnata työelämässä ja työttömänä oleville aikuisille osaamistason nostamiseen, uudelleen kouluttautumiseen ja muuntokoulutukseen. Akavan mielestä tulee sopia tarkemmin siitä, miten valtio, työnantaja ja työntekijä itse vastaavat osaamisen kehittämisen kustannuksista työuransa aikana.

– Työmarkkinoiden muutos on kasvattanut tarvetta limittää joustavasti työnteko ja koulutus. Lisäämällä jatko- ja täydennyskoulutusta nostetaan suomalalaisen työvoiman osaamisen tasoa. Kaikkien tutkintojen on tuotettava työllistymisen edellyttämää osaamista, jotta jokaisen voimavarat saadaan käyttöön. Aikuiskoulutus ja osaamisen kehittäminen on saatava tulevaisuudessa osaksi korkeakoulujen strategista ydintoimintaa, toteaa puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akavan korkeakouluvisiossa lähtökohtana on säilyttää tutkintoon johtava koulutus maksuttomana suomalaisille opiskelijoille.

– Opintojen aloittamiseen liittyvää painetta puretaan luomalla avoin koulutusohjelma, joka pohjaa avoimeen korkeakouluopetutukseen. Ohjelma tarjoaisi mahdollisuuden kokeilla eri oppiaineita ja sen kautta tarjottaisiin ohjausta, kertoo asiantuntija Ida Mielityinen.
Opiskelun voisi suorittaa työmarkkinatuella. Tavoitteena on, että suomalaisten osaamistason vahvistamiseksi vähintään puolella työikäisestä väestöstä on korkeakoulututkinto ja tutkinnon suorittaneet työllistyvät osaamista vastaaviin tehtäviin.

Akavan korkeakouluvisio ”Askeleita kohti 2030-luvun korkeakoulutusta” on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa  www.akava.fi/korkeakouluvisio

Lue myös blogi aiheesta: Akavan korkeakoulutusvisio on osaamisvisio

Akavan opiskelijat kiinnittää kilpailulla huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa.

Kilpailun voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana ja kilpailun suojelijana toimii työministeri Jari Lindström. Lisäksi raatiin kuluu Akavan opiskelijoiden puheenjohtajiston ja työjaoston jäseniä.

Akavan opiskelijat muistuttaa, että kesätyöt ovat opiskelijalle tärkeä toimeentulon ja työkokemuksen lähde. Kesätyöntekijöitä palkkaamalla myös työnantajat voivat luoda yhteyksiä nuoriin osaajiin.

– Kesätöiden tarjoaminen antaa yrityksille mahdollisuuden sitouttaa nuoria ja motivoituneita tulevaisuuden osaajia toimintaansa. Nuoret pääsevät kesätyössä kehittämään osaamistaan ja oppivat työelämän pelisääntöjä. Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun tarkoituksena on juhlistaa reilulla tavalla toimivia ja nuoria työntekijöitään arvostavia työpaikkoja, toteaa Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen.

Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella, joka on osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Sivulla on lisätietoa kilpailusta ja edellisistä voittajista.

Ehdotuksia voi antaa 30.9.2017 saakka.  Suomen paras kesätyönantaja 2017 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksystä 2017.

Lisätiedot:

Henna Pursiainen, Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja, puh.050 3667892, @hennapursi

Miika Sahamies, asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, puh.050 5305366, @miikasahamies

Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas pitää kuuntelemisen arvostusta tärkeänä viestinä. Uljas on Akavan Esimiesverkoston taustaryhmän vetäjä.

– Kuunteleminen on osa valmentavaa johtamista, jonka suuntaan esimiestyötä pitäisi viedä, Uljas sanoo.

Esimiesgallupin vastausten perusteella palkitsevinta esimiestyössä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja onnistua yhdessä. Myös mahdollisuutta jatkuvaan kehittymiseen pidetään tärkeänä. Sen sijaan johtavaa asemaa tai palkkausta ei pidetty kovin tärkeinä tekijöinä.

Uljaan mielestä tulos kiteyttää esimiestyön: se on yhdessä tekemistä ja tavoitteellista.

– Aika moni pohtii uravalintoja tehdessään, onko itsellä valmiuksia esimieheksi. On oltava halua vaikuttaa asioihin ja kehittyä omassa työssä. Jos esimiestehtävään hakeutuu valta-aseman ja palkkauksen vuoksi, ei työ ole kovin kestävällä pohjalla, Uljas uskoo.

Gallupin toteuttanut Akavan Esimiesverkosto tarjoaa johtavassa ja esimiesasemassa oleville Akavan liittojen jäsenille mahdollisuuden vertaistukeen ja verkostoitumiseen.

– Eri aloilla toimivat esimiehet oppivat toisiltaan, kun he voivat jakaa kokemuksiaan. Esimiesverkosto on meille oivallinen edunvalvonnan toteutustapa: esimiesten taitojen kasvaessa akavalaisten hyvinvointi työpaikoilla paranee, kertoo Akavan johtaja Maria Löfgren.

Esimiesgallup toteutettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa ja siihen vastasi lähes 300 esimiestehtävässä työskentelevää Akavan liittojen jäsentä.

Lisätiedot:

Esimiesverkoston taustaryhmän vetäjä Anja Uljas, kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit, puh. 040 550 0712, twitter @anjauljas

Johtaja Maria Löfgren, työelämäasiat, puh. 040 568 2798, twitter @marialofg

– Edellytämme, että hallitus kompensoi palkansaajille palkannousun, inflaation sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotuksia vastaavat veronkiristykset. Odotamme, että hallitus laskee ansiotuloverotusta siten noin puolella miljardilla eurolla vuodelle 2018. Tällaisella veronhuojennuksella saisimme työmarkkinoilla ostovoimaa turvaavia ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder. 

Akava aikoo pitää huolen siitä, että hallituksen tekemä lupaus kehysriihen yhteydessä, ettei kenenkään verotus nouse, todellakin pidetään.

– Suomalaiset työmarkkinat ovat muutoksessa. Vaikka korkea koulutus on edelleenkin paras keino varmistaa itselleen pitkä ura, kohdistuu verotaakka liian pienelle ryhmälle. Tämä yhtälö ei toimi, sillä Suomen työvoima pienenee ja nuoret koulutetut muuttavat ulkomaille, Fjäder muistuttaa.

Vaikka työttömyys laskee, ja korkeakoulutettujen työttömyys on alentunut viime vuoden ennätyslukemista, pitkäaikaistyöttömyydestä on kasvamassa suuri haaste. Työttömistä korkeakoulutetuista 34 prosenttia on ollut työttömänä yli vuoden. Työllisyysastetta on nostettava tuntuvasti, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan säilyttää.

– Tulevalla palkkakierrokselle emme saa tulouttaa orastavaa talouskasvua vain työssä käyville. Meidän pitää varmistaa, että myös työttömien akavalaisten asema paranee. On siis löydettävä malli, jossa koulutettujen palkansaajien käteen jäävät palkat nousevat ja ostovoima paranee samalla, kun varmistetaan, että talous on terveellä pohjalla ja Suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Tätä yhtälöä ei ole helppo toteuttaa liittokierroksen aikana, Fjäder sanoo.