Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akava: Määräaikaisten työsuhteiden sääntely heikentyy – valiokunnasta oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä muutoksia

Keskeinen valiokuntakäsittelyssä tehty muutos rajaa ilman perustetta solmittavien määräaikaisten työsopimusten määrää: tällainen määräaikainen työsopimus olisi mahdollista solmia saman työnantajan kanssa vain kerran vuoden aikana. Tämä rajaus vähentää väärinkäytön riskiä ja on askel oikeaan suuntaan.

– Arviomme on, että muutokset eivät poista esityksestä sen keskeisiä ongelmia. Perustellun syyn vaatimuksesta luopuminen heikentää työntekijän suojaa ja lisää perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamisen riskiä. Tämä voi johtaa vakituisen työn korvaamiseen määräaikaisuuksilla ja epävarmuuden pitkittymiseen ilman hyväksyttävää syytä, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.

– Korostamme, että muutos heikentää työelämän ennakoitavuutta ja tasapainoa sekä siirtää riskiä työnantajilta työntekijöille. Sääntelyn väljentyminen voi lisätä tilanteita, joissa määräaikaisuutta käytetään ilman todellista tarvetta, Kopra jatkaa.

– Vastustamme perusteettomien määräaikaisuuksien mahdollistamista lakiehdotuksen mukaisesti, sillä näemme sen tuovan raskaus- ja perhevapaasyrjintää mukanaan. Muutoksella heikennetään myös nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla, Kopra toteaa.

Akava pitää valitettavana, että esityksen keskeisiä ongelmia ei tunnistettu riittävän varhaisessa vaiheessa.

– On harmillista, että työministeri Marttinen ei valmisteluvaiheessa arvioinut esityksen keskeisiä sudenkuoppia. Lainsäädännön valmistelussa olisi pitänyt varmistaa jo alun perin, ettei työntekijöiden suojaa heikennetä perusteettomasti, Kopra sanoo.

Akava vaatii, että lainsäädäntöä arvioidaan uudelleen ja että määräaikaisten työsuhteiden käytön perusteluvelvollisuus palautetaan seuraavalla vaalikaudella.

Lisätietoa antaa

SAK, Akava ja STTK: Kesäduunari-info avataan 5.5. – maksutonta neuvontaa kesätyöntekijöille koko kesän ajan

Kesäduunari-infon neuvoja Toni Heikkilä
n

Jo toista kauttaan kesäduunarineuvojana toimiva Toni Heikkilä korostaa, että neuvoa ja tietoa kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Yksikin kysymys voi auttaa välttämään suuremmat ongelmat.  

– Moni nuori ei ole varma, mikä työelämässä on ok ja mikä ei. Viime kesänä kysyttiin paljon esimerkiksi työajoista, perehdytyksestä tai omista oikeuksista työelämässä, Heikkilä kertoo. 

Myös palkkoihin liittyvät asiat mietityttivät monia. Neuvoa haettiin esimerkiksi siihen, millaista palkkaa tai palkanlisiä työstä kuuluisi maksaa tai onko kesätyöntekijä oikeutettu lomakorvauksiin. 

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? 

Kesäduunari-infon puoleen voi kääntyä heti, jos jokin työsuhteeseen liittyvä asia mietityttää, oli kyse työsopimuksesta, palkasta, työajoista tai vaikkapa työpäivän tauoista. Palveluun kannattaa laittaa viestiä tai soitella, jos työpaikan toimintatavat mietityttävät tai ei tiedä, miten jossain tilanteessa tulisi toimia. Kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen, ei edes sitä, mitä pitäisi kysyä. Neuvontaan voi olla yhteydessä jo silloin, kun jokin asia tuntuu epäselvältä.   

Palvelu on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta yhteyttä voivat ottaa myös vanhemmat ja työnantajat. 

– Monesti meiltä neuvoa hakee myös vanhempi tai työnantaja, joka haluaa varmistaa, että asiat hoidetaan oikein. Se on hyvä tapa ehkäistä epäselvyyksiä jo etukäteen. Tämä kertoo myös siitä, että neuvonnalle on suuri tarve, Heikkilä sanoo. 

Tukea matalalla kynnyksellä  

Kesäduunari-info palvelee 5.5.–31.8.2026. Puhelinneuvontaa on saatavilla maanantaista torstaihin kello 9–15 numerossa 0800 179 279 (maksuton). 

Neuvoa voi kysyä myös WhatsAppissa numerossa 040 747 1571 tai Kesäduunari-infon nettisivuilta löytyvän sähköisen lomakkeen kautta. 

Lisätietoa, usein kysytyt kysymykset ja kesäduunarin muistilista löytyvät Kesäduunari-infon verkkosivuilta. 

Kuvia Toni Heikkilästä löytyy täältä (kuvat: Kesäduunari-info) 

Lisätiedot: 
Kesäduunari-infon neuvoja Toni Heikkilä, puh. 040 747 1571 

Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa

Eurooppalainen tutkimusnäyttö osoittaa, että työn psykososiaaliset riskitekijät, kuten liiallinen työmäärä, epäselvät tavoitteet, heikko johtaminen ja työn hallinnan puute, ovat yhteydessä sekä mielenterveyden häiriöihin että työkyvyttömyyteen. Ne näkyvät tuottavuudessa, sairauspoissaoloissa ja ennenaikaisessa työelämästä poistumisessa.

Samalla keskustelussa on vahvistunut huolestuttava suunta, jossa vastuu kuormituksen hallinnasta siirtyy yhä enemmän yksilölle. Työuupumusta lähestytään helposti kysymyksenä palautumisesta, resilienssistä tai asenteesta: kehotetaan liikkumaan enemmän, meditoimaan ja johtamaan itseään paremmin. Näillä tekijöillä on paikkansa, mutta ne eivät ratkaise tilannetta, jossa työn määrä, priorisointi tai organisointi on kestämätön. Monilla työpaikoilla työmäärä kerta kaikkiaan ylittää käytettävissä olevan ajan, tehtävät kasaantuvat ja läikkyvät vapaa-ajalle, eikä yksilöllä ole todellista mahdollisuutta jättää asioita tekemättä. Tällöin vastuun siirtäminen yksilölle on tehotonta ja voi pahentaa ongelmaa. Tutkimusnäytön valossa psykososiaalinen kuormitus syntyy ennen kaikkea työn rakenteista. Siksi ratkaisutkin on löydettävä ensisijaisesti työn tasolta.

Petteri Orpon hallituskauden aikana on meneillään useita työhyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä ohjelmia, hankkeita ja kehittämistoimia. Työkykyä tukevia malleja on kehitetty, mielenterveyden työkalupakkeja koottu ja työpaikkojen käyttöön on tarjottu uusia välineitä kuormituksen hallintaan.

Nämä toimet ovat sinänsä tarpeellisia ja monilta osin kannatettavia. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä.

Keskeinen ongelma on, että työelämän psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvä sääntely on edelleen liian yleisellä tasolla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta psykososiaalisenkin kuormituksen suhteen, mutta ei riittävän selkeästi ohjaa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Työpaikoilla jää usein epäselväksi, mitä kuormitustekijöitä tulisi arvioida, miten arviointi tehdään ja millaisia toimenpiteitä edellytetään. Tämän vuoksi käytännöt vaihtelevat ja ennaltaehkäisy jää helposti puutteelliseksi.

Tätä on yritetty paikata ohjeilla, oppailla ja hankkeilla. Ne voivat parhaimmillaan tukea työpaikkoja, mutta ne eivät korvaa selkeää sääntelyä. Viranomaisohjeistuksen vaikuttavuus on sidoksissa siihen, kuinka täsmällistä sääntely on. Pelkkien ohjeiden varaan ei voida rakentaa toimivaa järjestelmää.

Hallituskauden aikana valmisteltiin pitkään asetusta, jonka tarkoituksena oli täsmentää psykososiaalisen kuormituksen hallinnan sääntelyä. Olemme Akavassa vaatineet tätä. Asetus olisi tehnyt vastuusta selkeämmän ja toimivamman. Se olisi tuonut työpaikoille yhtenäisempiä toimintamalleja, vahvistanut ennaltaehkäisyä ja auttanut esihenkilöitä tunnistamaan ja hallitsemaan kuormitusta ajoissa.

Päätöstä asetuksen antamisesta ei kuitenkaan tehty. Näin keskeinen rakenne jäi puuttumaan, ja asia siirtyy seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Tällä on merkitystä työpaikoille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Ilman selkeitä pelisääntöjä kuormitukseen puututaan usein liian myöhään. Vastuu saattaa siirtyä yksilölle tilanteessa, jossa ongelma liittyy työn mitoitukseen, organisointiin tai johtamiseen. Samalla menetetään mahdollisuus ennaltaehkäisyyn, joka tutkimusnäytön perusteella on sekä inhimillisesti että taloudellisesti tehokkain tapa vähentää työuupumusta ja mielenterveyden ongelmia.

Psykososiaalinen kuormitus on noussut keskeiseksi työelämän kysymykseksi koko Euroopassa. EU:ssa arvioidaan, että mielenterveyteen liittyvät kustannukset ovat vuositasolla satoja miljardeja euroja. EU-tasolla psykososiaaliset riskit on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä työelämän turvallisuushaasteista, ja niiden hallintaan kohdistuu kasvavaa sääntely- ja politiikkapainetta.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää hännänhuipuksi. Muissa Pohjoismaissa psykososiaalista työympäristöä koskevaa sääntelyä on täsmennetty pidemmälle kuin meillä, ja työpaikoilla on selkeämmät velvoitteet kuormituksen tunnistamiseen ja hallintaan. Tämä on lisännyt ennakoitavuutta ja yhtenäistänyt käytäntöjä.

Työelämän kehittäminen vaatii sekä hankkeita että sääntelyä. Hankkeet voivat tukea ja kehittää, mutta lainsäädäntö luo rakenteen, jonka varaan toiminta rakentuu. Ilman tätä runkoa kehittäminen jää helposti irralliseksi.

Työturvallisuuden seuraava askel on se, että psykososiaalinen kuormitus tehdään näkyväksi, tunnistettavaksi ja hallittavaksi osaksi työelämän rakenteita täsmällisellä lainsäädännöllä.

Näkökulmat

Kaikki näkökulmat
Euroopan unioni
Piia Rekilä

EU nostaa toivoa ja epätoivoa

Piia Rekilä
Miika Sahamies

Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja

Miika Sahamies
Maria Löfgren

Nykyinen T&K-kannustin ei kannusta niitä yrityksiä, joita sen erityisesti pitäisi

Maria Löfgren
Miia Kannisto

Hyvin järjestetty hallintoedustus parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä henkilöstön osallisuutta

Miia Kannisto

Kutsu medialle: Ratkaisuja kansainvälisten osaajien sitouttamiseen, mediatilaisuus 6.5.

Akavan logo
n

Tervetuloa keskiviikkona 6.5. kello 11.30–12.30 Akavan tilaisuuteen lounaan merkeissä. Tilaisuudessa kerromme, miten Suomi voi vahvistaa kykyään houkutella ja sitouttaa kansainvälisiä osaajia sekä esittelemme Akava Worksin tuoreen katsauksen erityisasiantuntijoiden työperäistä maahanmuuttoa koskeviin tilastoihin.

Aihetta kommentoivat Akavan erityisasiantuntijat Heikki Taulu ja Jutta Linna sekä Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. 

Tilaisuuden paikka on Sofia Helsinki, Ellen-kabinetti (Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki).

Ilmoitathan osallistumisesi maanantaihin 4.5. mennessä viestintäpäällikkö Eeva Karhamolle (050 322 6757, eeva.karhamo@akava.fi).

Lisätietoa antaa

Kehysriihen tulokset jäivät laihoiksi

Velalla on hintansa

Pääministeri Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi on väännetty. Sen tuloksena meillä on tulostamista vaille valmis julkisen talouden suunnitelma vuosille 2027–2030. Julkistettujen tietojen perusteella tiedämme, että paksu opus tuo kurjaa luettavaa.

– Budjettitalouden alijäämän ennakoidaan kohoavan runsaasta 13 miljardista eurosta vuonna 2027 yli 17 miljardiin euroon vuonna 2030. Valtionvelan vuotuisten korkomenojen arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä runsaaseen 6 miljardiin euroon vuonna 2030. Se on jäätävän suuri summa, jonka jokainen suomalainen varmasti käyttäisi mieluiten johonkin toiseen tarkoitukseen. Velalla on hintansa, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Budjettialijäämä paisuu aiempia arvioita suuremmaksi. Sen perusteella tiedämme, että valtiovarainministeriö korjaa ennusteessaan vapun alla Suomen talouden kasvuarviotaan alaspäin. Näkymät ovat vaisut ja Suomen talous konttaa. Se ei tietenkään yllätä, kun geopoliittinen tilanne on vaikea. Uuteen taantumaan emme silti välttämättä ajaudu, Sorjonen sanoo.

– Heikon talouskehityksen ja suurten alijäämien vuoksi paukut ovat hallitukselta loppuneet. Pääministerin sanoin liikkumavara kehysriihessä oli pieni, minkä huomaa lopputuloksesta. Vuosi sitten päätökset alentaa korkeimpia rajaveroasteita ja yhteisöveroa yllättivät mittaluokallaan. Ne antoivat mielikuvan vahvasta tekemisen meiningistä. Tällä kertaa vaikutelma jäi latteaksi – tyyliin tässäkö tämä oli?, Sorjonen huomauttaa.

– Heikon talouskehityksen ja suurten alijäämien vuoksi paukut ovat hallitukselta loppuneet. Vaikutelma kehysriihen päätöksistä jäi latteaksi, toteaa Pasi Sorjonen.

Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa hallinnon ja järjestöjen leikkausten takia

– Uusia julkisen talouden sopeutustoimia on tulossa noin puolen miljardin euron arvosta, kun niiden vaikutus arvioidaan vuonna 2030. Se on verraten vähän suhteessa lähivuosille ennakoituihin alijäämiin ja aiempiin toimiin. Uudet toimet iskevät silti kipeästi, kun leikkaukset valtionhallintoon ja kuntien valtionosuuksiin vähentävät väistämättä julkisyhteisöjen työpaikkoja. Hyvin koulutettujen työttömyys kasvaa lisää, Sorjonen jatkaa.

– Tärkeimmät talouden toimeliaisuutta edistävät päätökset ovat kotitalousvähennyksen korottaminen ja korjausavustusten lisääminen. Kotitalousvähennys maksaa vain, jos joku käyttää sitä, ja sen käyttö työllistää aina ainakin yhden työntekijän. Vähennyksen leikkaaminen aiemmin oli hallitukselta suuri virhe. Jää nähtäväksi, missä määrin perääntyminen korjaa syntyneitä vahinkoja. Korjausavustukset ovat tarpeen lievittämään rakennusalan pitkään jatkunutta ahdinkoa, Sorjonen toteaa.

– Hallitus pitää kiinni tavoitteesta kasvattaa julkisen sektorin TKI-panostukset 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteen arvosta vuonna 2030. Heikon talouskehityksen vuoksi bruttokansantuotteen arvo kasvaa aiemmin ennakoitua hitaammin. Silloin julkisten TKI-panostusten tarvitsee kohota vähemmän. Tämä selittää, miksi budjetoidusta TKI-rahasta nipistetään, Sorjonen sanoo.

Kehysriihestä vähäisesti uusia veropäätöksiä

– Hallituskauden veropolitiikka on ollut suunnittelematonta. Kasvun näkökulmasta veroalenuksia olisi pitänyt kohdistaa vahvemmin kireän palkkaverotuksen alentamiseen, toteaa ekonomisti, johdon neuvonantaja Eugen Koev.

Eugen Koev 2026
– Kaikkiaan hallituksen veropolitiikka on ollut koko vaalikauden ajan varsin suunnittelematonta. Lukuun ottamatta korkeimman rajaveroasteen alentamista tehdyt päätökset eivät tue talouskasvua parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Eugen Koev.

– Kehysriihessä päätettiin korottaa kotitalousvähennystä tilapäisesti. Muutos tulee voimaan jo tänä vuonna ja on voimassa myös vuonna 2027.  Tämä hallitus leikkasi rajusti kotitalousvähennystä vuonna 2025 ja korotuksen jälkeenkin se jää alle 2024 tasonsa, Koev huomauttaa.

– Palkansaajille merkittävin päätös vuodelle 2027 tehtiin vuoden 2025 kehysriihessä, kun pieni- ja keskituloisten palkkaverotusta päätettiin keventää niin, että osa kevennyksestä toteutetaan vasta vuoden 2027 alusta. Lisäksi hallitus ilmeisesti pitää vuonna 2027 kiinni hallitusohjelman ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksista. Veronmaksajain keskusliiton mukaan keskituloisen, 4 000 euron kuukaudessa ansaitsevan keskipalkkaisen verotus kevenee 0,3 prosenttiyksikköä. Arvioitu vaikutus akavalaisille keskipalkkaiselle, jonka kuukausipalkka on 5 000 euroa, on marginaalinen, 0,1 prosenttiyksikköä, Koev kertoo.

– Jos Suomen tuloverotusta halutaan kehittää työllisyyttä ja kasvua tukemaan, katse pitää edelleen suunnata ensimmäisenä työtulojen korkeimman rajaveroasteen alentamiseen. Akavalaisista noin 57 prosenttia on palkkatasoilla, joita korkein ansiotulojen rajaveroaste koskee, Koev sanoo.

Korkeakoulutus säästyi leikkauksilta, panostuksia olisi tarvittu uudistumisen ja kasvun tueksi

– Korkeakoulutukseen ei kohdistettu kehysriihessä varsinaisesti uusia säästötoimenpiteitä, mikä on myönteistä. Pelkkä leikkausten välttäminen ei kuitenkaan riitä, huomauttaa koulutuspolitiikan päällikkö Miika Sahamies.

– Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen olisivat tukeneet kansantalouden uudistumista ja kasvua pitkällä aikavälillä. Tämä olisi edellyttänyt, että korkeakoulujen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä olisi vahvistettu koulutuksen laadun varmistamiseksi, osaamistason nostamiseksi ja kansainvälisessä kilpailussa menestymiseksi. Merkittäviä päätöksiä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamiseksi ei myöskään tehty, vaikka osaamisen päivittäminen läpi työuran on keskeistä sekä yksilöiden työllistymiselle että koko talouden uudistumiskyvylle, Sahamies sanoo.

Miika Sahamies 2026
– Pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutukseen tarkoitettu osaamisseteli oli oikeansuuntainen avaus. Jatkovalmistelussa pitää huolehtia, että osaamisseteli hyödyttää korkeakoulutettujakin, huomauttaa Miika Sahamies.

– Velkajarrun kiristämässä taloustilanteessa koulutukseen ja osaamiseen kohdistuvien investointien merkitys korostuu entisestään. Näyttää siltä, että ratkaisut näiden tavoitteiden tukemiseksi jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi, Sahamies toteaa.

Lahjoitukset korkeakouluille uhkaavat pienentyä

– Kehysriihipäätöksessä linjattiin lahjoitusvähennyksen laajentamisesta. Se on tarkoituksenmukaista, mutta kääntöpuolena on, että korkeakoulujen saamat lahjoitukset todennäköisesti pienentyvät, kun vähennys muutetaan samalla lahjoittajakohtaiseksi. Sama taho, esimerkiksi säätiö, ei voi lahjoittaa samalla usealle korkeakoululle huomattavia summia, sanoo kasvu- ja työllisyysjohtaja Piia Rekilä.

– On sääli, että hallituksella ei ole valmiutta riittävästi helpottaa työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia. Osaamisseteli yli 12 kuukautta työttömänä olleille on varmasti yksi keino ja hyvä malli, jos se toteutetaan, niin että se tukee olemassa olevaa toimivaa työvoimakoulutustarjontaa. Tarkoituksenmukaisempaa olisi voinut olla, että osaamisseteliin olisi oikeutettu jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, jonka jälkeen työttömyys alkaa tilastojen mukaan pitkittyä, Rekilä huomauttaa.

– Työvoimakoulutus tukee tutkitusti parhaiten työllistymistä. On tärkeää, että uusi osaamisseteli istuu olemassa olevaan työvoimakoulutukseen, sanoo Piia Rekilä.

– Huomionarvoista on kuitenkin, että kuntien valtionosuusleikkaukset kohdistuvat myös kuntien mahdollisuuksiin tarjota työvoimakoulutusta. Toivottavasti nuorten työllistymisseteliin varatut yhteensä 50 miljoonaa euroa tulevat käytetyksi ja yritykset löytävät tämän mahdollisuuden, Rekilä sanoo.

Työturvallisuuden seuraava askel jäi ottamatta

– Kehysriihi jätti ratkaisematta yhden työelämän keskeisimmistä ongelmista: työn psykososiaalisen kuormituksen hallinnan ja siitä johtuvan työuupumuksen ennaltaehkäisyn. Hallitusohjelman tavoite puolittaa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvat sairauspoissaolot jää saavuttamatta ilman rakenteellisia ratkaisuja, toteaa tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko.

– Hallituskaudella on ollut useita ohjelmia ja hankkeita sekä kehitetty monia työkaluja, suosituksia ja toimintamalleja työpaikkojen tueksi. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos niiden rinnalla ei ole selkeää ja täsmällistä lainsäädäntöä. Psykososiaalista kuormitusta koskeva asetus olisi tuonut kaivattua selkeyttä siihen, mitä työpaikoilla edellytetään. Valmistelu on jatkunut pitkään, mutta päätöksiä ei ole uskallettu tehdä, kun työnantajapuolen vahva vastustus on ohjannut asiaa. Ilman selkeitä ja yhtenäisiä pelisääntöjä kuormituksen hallinta jää vaihtelevaksi ja vastuu siirtyy liiaksi yksittäisille työpaikoille ja esihenkilöille, Savinko sanoo.

Lotta Savinko 2026
– Julkisen talouden näkökulmasta on ongelmallista, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Niihin olisi mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisevästi hyvällä sääntelyllä, painottaa Lotta Savinko.

– Hyvä sääntely on vaikuttava ja kustannustehokas keino. Työturvallisuudessa on pitkään toimittu periaatteella, että riskejä ehkäistään ennakolta ja systemaattisesti. Samaa periaatetta ei ole onnistuttu tuomaan työn psykososiaaliseen kuormitukseen, Savinko huomauttaa.

YEL-järjestelmän muutokset kasvattavat julkisen talouden menoja

– Hallitus päätti kehysriihessä uudistaa yrittäjien eläkejärjestelmää muuttamalla vakuutettavan tulon määräytymistä. Jatkossa YEL-maksu voisi perustua joko todellisiin ansiotuloihin tai arvioituun työtuloon, jolle asetettaisiin vähimmäistaso. Uudistus lisää valinnanvapautta, mutta myös optimointimahdollisuuksia, mikä voi heikentää kilpailuneutraliteettia ja kohdentaa vaikutuksia epätasaisesti eri yrittäjäryhmiin, sanoo työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö Katri Ojala.

– Veronmaksajat rahoittavat YEL-eläkkeitä lähes 600 miljoonalla eurolla vuodessa, sillä yrittäjien maksut eivät kata eläkemenoja. Uudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja noin 80 miljoonalla eurolla vuodessa, toteaa Katri Ojala.

– Julkisen talouden näkökulmasta kustannukset kasvavat, ja käyttäytymisvaikutukset voivat vielä kasvattaa summaa, Ojala huomauttaa.

– Kasvavien julkisen talouden sopeutuspaineiden keskellä ratkaisu on vaikeasti perusteltavissa. YEL-järjestelmää tulisi kehittää pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Kestävyys edellyttää rahoituspohjaa vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Rahastoinnin aloittaminen vahvistaisi rahoitusta ja lisäisi luottamusta järjestelmään, Ojala korostaa.

Teksti: Akavan asiantuntijat, toim. Ritva Siikamäki

Kuvat: Veikko Somerpuro

Akavalainen

Kaikki verkkolehti-artikkelit
Akavalainen-verkkolehti

Asiantuntijan aivot kaipaavat työrauhaa ja palautumista

Akavalainen-verkkolehti

Esihenkilön tuki ja ikätasa-arvo ovat tärkeitä, kun työpaikalla kehitetään osaamista

Akavalainen-verkkolehti

Luovuus kirpoaa käytävällä tai kahvihuoneessa

Akavalainen-verkkolehti

Asiantuntijan valta työssä rakentuu osaamisesta ja luottamuksesta

Ratkaisuja kansainvälisten osaajien sitouttamiseen

Ajankohta

6.5.2026 09.00 – 10.00

Osoite

Verkkolähetys

Tapahtuman tyyppi

Verkossa

Työikäisen väestön kasvu ja talouden menestystarinat edellyttävät maahanmuuttoa, mutta Suomen nykyinen lupajärjestelmä luo epävarmuutta, joka heikentää kansainvälisten osaajien sitoutumista. 

Tervetuloa keskiviikkona 6.5. seuraamaan verkkolähetykseen keskustelua siitä, miten voisimme vahvistaa Suomen kykyä houkutella ja ennen kaikkea sitouttaa kansainvälisiä osaajia. Keskustelua kehystää Akava Worksin ajankohtaiskatsaus erityisasiantuntijoiden työperäisestä maahanmuutosta. 

Lähetyksessä esitellään Akavan malli, jonka tavoitteena on luoda nopeampi pysyvän oleskeluluvan väylä kotoutumisen ja työllistymisen kannalta potentiaalisimmille kansainvälisille osaajille.

Lähetyslinkki lisätään tähän lähempänä tapahtumaa.

Tilaisuudessa erityisasiantuntija Jutta Linna esittelee Akavan mallin, jonka tavoitteena on kasvattaa maahanmuuton strategista merkitystä tavalla, joka tukee Suomen tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Mallin ytimessä on nykyisen järjestelmän täydentäminen siten, että kotoutumisen ja työllistymisen kannalta potentiaalisimmille osaajille avautuu nopeampi väylä pysyvän elämän ja uran rakentamiseen Suomessa.

Tilaisuudessa erityisasiantuntija Heikki Taulu esittelee Akava Works -maahanmuuttokatsauksen. Studioon aiheesta keskustelemaan saapuu myös Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Lähetyksen seuraajaksi ei tarvitse ilmoittautua. Lämpimästi tervetuloa!

Muut tapahtumat

Kaikki tapahtumat
Verkossa

Eduskuntapuolueiden vaalipaneeli ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy”

Akava: hallitus epäonnistuu sairauspoissaolojen puolittamisessa

– Olemme Akavassa pettyneitä, että hallitus ei tarttunut viimeisessä kehysriihessään mahdollisuuteen parantaa työssä jaksamista ja vähentää mielenterveyssyistä johtuvia kustannuksia. Hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvat sairauspoissaolot tulevien viiden vuoden aikana ja selkeyttää psykososiaalista kuormitusta koskevaa sääntelyä. Hallitus kuitenkin jättää tämän asian ratkaisemisen perinnöksi seuraavalle hallitukselle, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Sen sijaan, että hallitus olisi tarttunut asiantuntija- ja esihenkilötyön haasteisiin sääntelyllä, se on tyytynyt hankkeisiin, ohjeisiin ja oppaisiin. Työnantajapuolen neliraajajarrutus on ohjannut hallituksen toimia. Sairauspoissaolojen vähentäminen hyvällä sääntelyllä on veronmaksajalle kustannustehokas tapa vahvistaa julkista taloutta, Löfgren huomauttaa. 

– Työhyvinvointitoimien ohella tärkeimmät odotuksemme riihen suhteen liittyivät kasvua ja työllisyyttä edistäviin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan pitkäjänteisyyttä tulee vahvistaa, ja olisi ollut järkevää ohjata T&K-rahoituksen kohdentamatonta osuutta erityisesti niille. Yritykset käyttävät T&K-menoistaan tutkimukseen vähemmän kuin neljänneksen, mikä ei ole riittävä taso uusien kaupallistettavien innovaatioiden kannalta. Pelivaraa muihinkin kasvutoimiin olisi saatu, jos hallitus olisi perunut ensi vuodeksi päätetyn yhteisöveron alennuksen tai puuttunut yritystukiin, Löfgren toteaa.

– On kestämätöntä, että sote-järjestöjen valtionosuuksiin ja valtionhallintoon tehtiin jälleen heikennyksiä. Tämän vuoksi on syytä kysyä, vähenevätkö lakisääteiset tehtävät vai vain työntekijät. Huolenamme on, että edessä on kovia henkilöstövähennyksiä. Asioiden käsittelyajat pidentyvät ja laatu uhkaa heiketä. Pidämme Akavassa kuitenkin hyvänä, että uusia sopeutuksia ei kohdennettu korkeakoulutukseen tai tutkimukseen, Löfgren sanoo.

– Mielestämme oli myönteistä, että kotitalousvähennystä korotettiin, olkoonkin että tämä tehtiin määräaikaisena. Se edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ehkäisee harmaata taloutta. Oli myös hyvä, että kehysriihessä tehtiin panostuksia, joilla pyritään edistämään korjausrakentamista korjausavustuksin, Löfgren jatkaa.

– Kehysriihessä päätettiin myös yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä tavalla, joka kasvattaa valtion rahoitusosuutta. Ratkaisu ei ole perusteltu valtiontalouden näkökulmasta. Eläkepolitiikan pitäisi perustua vastuullisiin ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin eikä hallituskausittain vaihtuviin tempoileviin päätöksiin, Löfgren sanoo.

Lisätietoa antaa

Nykyinen T&K-kannustin ei kannusta niitä yrityksiä, joita sen erityisesti pitäisi

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pystymme tuottamaan mahdollisimman paljon korkean jalostusasteen ja korkean lisäarvon innovaatioita vientimarkkinoille. Julkisen talouden paineissa on keskeistä, että tähän rakennetut tuki-instrumentit ohjautuvat oikein.

Valitettavasti Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi tarkoitetut verokannustimet eivät kohdennu sinne, minne niiden pitäisi. Ne valuvat liian harvoille ja usein myös väärille yrityksille. Tämä selviää Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen selvityksestä. Vuosille 2021–2027 tarjolla olevaa tilapäistä T&K-verovähennystä sai vuonna 2024 vain 82 yritystä, ja niistäkin suurin osa on liikevaihdoltaan yli 50 miljoonaa euroa vaihtavia suuria ja vanhoja yrityksiä.

Tätäkin ongelmallisempaa on se, että myös uudempaa, periaatteessa pysyvää tki-toiminnan lisävähennystä on käytetty yllättävän vähän. Vuonna 2024 sitä sai alle 700 yritystä. Niiden joukossa oli pieniä yrityksiä, mutta suurimman osan liikevaihto ylitti kaksi miljoonaa euroa.

Pienet yritykset eivät välttämättä edes uskalla hakea T&K-lisävähennystä, koska sen vaatima byrokratia vie paljon resursseja ja verottajan tulkinnat voivat johtaa verovähennyksen sijaan jopa veronkorotuksiin. Tällaisia tapauksia on lukuisia useilta toimialoilta.

Pasi Sorjosen selvityksestä käy myös ilmi huolestuttava tieto, että on kokonaisia toimialoja, jotka eivät ole käyttäneet vuosina 2023 tai 2024 yhtään yllä mainittua TKI-lisävähennystä. Näitä ovat muun muassa maa-, metsä- ja kalatalous, kaivostoiminta ja louhinta, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöalan toiminta ja taiteet, viihde ja virkistys. Kuitenkin näilläkin aloilla on mahdollisuuksia ja tarve innovaatioille, oli se sitten tuotannossa, palveluissa tai tuotteissa.

Suomea on ennenkin kritisoitu siitä, että veronmaksajien rahoilla luodut kannustimet eivät rohkaise uudistumaan, vaan päinvastoin auttavat pitämään yllä vakiintuneita rakenteita ja liiketoimintamalleja. Jo vuosia on myös ollut tiedossa, että merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pieniin, innovatiivisiin ja kasvuhakuisiin yhtiöihin.

On harmillista, että T&K-verokannustimet näyttävät tukevan sitä samaa joukkoa yrityksiä, joille muutkin yritystuet kohdistuvat eli suuria, vakiintuneita ja hitaasti uudistuvia.

Hallitus on esittänyt, että sen kaavailema yel-uudistus edistää pienimpien yritysten kasvua ja työllisyyttä. Kasvu- ja työllisyystoimeksi siitä ei ole, vaikka se varmaan yrittäjä-äänestäjiä miellyttääkin. Parempaa ja vaikuttavaa kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa olisi varmistaa, että verokannusteet ja muut yritystuet ohjautuvat nykyistä enemmän ja tarkemmin pk-yrityksille ja startupeille. Ne tukisivat kasvua ja työllisyyttä huomattavasti nopeammin kuin yel-uudistus tai yhteisöveron alentaminen, sillä TKI-toiminta on usein erittäin henkilövetoista. Ja hyvin toimiva uudistava TKI-toiminta alkaisi myös tuottaa korkean lisäarvon innovaatioita.

Ehdotammekin matalan kynnyksen TKI-ohjelman luomista pk-yrityksille. Ohjelmassa korkeakoulut toimisivat välittäjäorganisaatioina, rahoitus kannustaisi pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen puitteissa rakennettaisiin yhteisiä infrastruktuureja.

Miksi näin? Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus tuottaa yrityksille suoraa, matalan kynnyksen kehittämisosaamista. Se auttaa siirtämään yliopistojen perustutkimuksesta alkunsa saaneet ratkaisut tuotantoympäristöihin ja osaksi kasvuhakuisten yritysten liiketoimintaa. Kansainväliset arvioinnit osoittavat, että innovaatiovälittäjät – organisaatiot, jotka yhdistävät tutkimuksen, yritystoiminnan ja osaamisen – ovat pk-yritysten tuottavuuden kasvun kannalta keskeisiä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tukea teknologian käyttöönottoa dataratkaisuista automaatioon ja vihreän siirtymän teknologioista palveluinnovaatioihin.

Lisäksi korkeakoulut ja erityisesti ammattikorkeakoulut vahvistavat alueellista kasvuvalmiutta, sillä niiden TKI-toiminta kattaa koko maan ja kytkeytyy tiiviisti paikallisiin yritysverkostoihin.

Tällainen ohjelma olisi tärkeä lisä TKI-toiminnassa, kun nyt näyttää, että verohallinnon tulkintakäytänteet ovat vieneet verokannustimet monen pk-yrityksen ulottumattomiin.

Näkökulmat

Kaikki näkökulmat
Euroopan unioni
Piia Rekilä

EU nostaa toivoa ja epätoivoa

Piia Rekilä
Miika Sahamies

Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja

Miika Sahamies
Lotta Savinko

Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa

Lotta Savinko
Miia Kannisto

Hyvin järjestetty hallintoedustus parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä henkilöstön osallisuutta

Miia Kannisto

Akava myönsi vuoden 2026 ansiomerkit

Akava on myöntänyt ansiomerkit tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Akava-yhteisössä. Päätökset pronssisesta ansiomerkistä ja pronssisesta ansiomerkistä hopeisin lehvin teki Akavan puheenjohtajisto Howspace-kokouksessa 9.–13.3.2026 ja hopeisesta ansiomerkistä kultaisin lehvin päätti Akavan hallitus 16. maaliskuuta 2026.


Hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin

Aki Pöyry, Insinööriliitto IL
Marko Hovinmäki, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Hopeinen ansiomerkki

Klaus Krokfors, Akavan Yleinen Ryhmä
Jukka Broström, Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA
Katariina Syväys, Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA
Roope Sovala, Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA
Kalle Aarnio, Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA
Marjo Rundgren, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Johanna Korkeaniemi, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Henriikka Tarri, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Päivi Isomäki, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Helena Tuominen, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Tomi Petri Juhani Kauppinen, Insinööriliitto IL
Pekka Lehto, Insinööriliitto IL
Jukka Matilainen, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto Loimu
Anneli Rantamäki, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Tiina Ahoranta, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Tarja Niemelä, Professoriliitto
Liisa-Johanna Pesonen, Suomen Ekonomit
Kirsti Miettinen, Tekniikan akateemiset TEK
Elina Pelto, Tieteentekijöiden liitto
Antti Pajala, Tieteentekijöiden liitto
Jukka Kuosma, Tradenomit

Pronssinen ansiomerkki

Marianne Koski, Akavan Erityisalat
Mirkka Kallio, Akavan Erityisalat
Anni Wallenius, Akavan Erityisalat
Riina Linna, Akavan Erityisalat
Pauliina Ryökäs, Akavan opiskelijat
Marja Rintanen, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Sami Junttila, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Auli Kela-Julkunen, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Tiina Haukijärvi, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Anne Laine, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Soile Dimitrijeva, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Riikka Rantakallio, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Minna Kivistö, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Maarit Eresmaa, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Marjo Mustonen, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Virpi Kangasniemi, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Tuomas Munnukka, Insinööriliitto IL
Janne Vaittinen, Insinööriliitto IL
Katja Rosenzveig, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Jenni Vuokko, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Vesa-Pekka Vartti, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Petri Maunula, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Katja Ikonen, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Anna-Maija Hämäläinen, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Saila Antila, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Kati Karhu, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Timo Ohmero, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Jukka Sarpila, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Ulla Kangasniemi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Tuomas Alanen, Päällystöliitto
Petteri Rankinen, Päällystöliitto
Ville Salmenhaara, Päällystöliitto
Juho Tähtinen, Päällystöliitto
Jari Niemelä, Suomen Ekonomit
Inguna Zvaigzne, Suomen Hammaslääkäriliitto
Sanna Alapudas, Suomen Lääkäriliitto
Anna Aromaa, Suomen Lääkäriliitto
Paula Stenman, Suomen Lääkäriliitto
Ilkka Ketola, Suomen Lääkäriliitto
Tarja Karjalainen, Suomen Lääkäriliitto
Laura Ryyppö, Suomen Lääkäriliitto
Taina Ronkainen, Suomen Lääkäriliitto
Jaakko Ilola, Suomen Lääkäriliitto
Ville Keränen, Suomen Lääkäriliitto
Elina Miettola, Suomen Lääkäriliitto
Emmi Peurala, Suomen Lääkäriliitto
Heidi Pöyhönen, Suomen Lääkäriliitto
Saara Turtiainen, Suomen Lääkäriliitto
Anne Toivonen, Suomen Lääkäriliitto
Armi Saari, Suomen Lääkäriliitto
Ewa Kinga Stevens, Suomen Psykologiliitto
Maija-Liisa Varis, Suomen Psykologiliitto
Susanna Slama, Suomen Psykologiliitto
Hannele Pohjonen, Suomen Työterveyshoitajaliitto
Marianne Munkki, Tekniikan akateemiset TEK
Jari Ikonen, Tekniikan akateemiset TEK
Hanna-Riikka Myllymäki, Tekniikan akateemiset TEK
Toni Pakkanen, Tieteentekijöiden liitto
Tommi Kokkonen Tieteentekijöiden liitto
Henna Tamminen, Tieteentekijöiden liitto
Juha Mikko Hopsu, Tradenomit
Marjo-Riitta Lalli, Tradenomit
Niina Pajalin-Myllynen, Tradenomit
Silja-Kaisa Peltonen, Tradenomit
Sari Jokinen, Tradenomit
Kati Forselius, Tradenomit
Janne Kauhanen, Tradenomit
Sirpa Korpela, Tradenomit
Katriina Halmetoja, Tradenomit
Janike Heimonen, Tradenomit
Carita Lintunen, Tradenomit
Jari Hakuli, Tradenomit
Aki Reinimäki, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Arto Aniluoto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Kati Lammi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Kirsi Marttinen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut


Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin

Timo Riekko, Akavan Erityisalat
Anne Tuomi, Akavan Erityisalat
Iiris Heino, Akavan Erityisalat
Hanna Ikäläinen, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Erja Haho, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Tarja Salminen Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Mari Paija, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
Marko Nuora, Insinööriliitto IL
Sari Penttinen, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Tapani Lyytikäinen, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden
sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto
Kyösti Nousiainen, Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden
sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto Loimu
Antti Piiroinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Hans-Joachim Schulze, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Jussi Murole, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Tomas Pått, Suomen Hammaslääkäriliitto
Erja Kivineva, Suomen Psykologiliitto
Noora-Maria Ahl ,Suomen Psykologiliitto
Inka Koskiaho, Suomen Työterveyshoitajaliitto
Heidi Retsä, Tradenomit
Juuso Huhtala, Tradenomit
Esa Nikkilä, Tradenomit
Sami Ruotsalainen, Tradenomit

Uutiset ja tiedotteet

Kaikki uutiset ja tiedotteet
Tiedotteet

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset vaaliviestit:  Vahvistuva EU on koko Suomen etu

Tiedotteet

Akava: Nopeampi väylä pysyvään oleskelulupaan vahvistaisi Suomen kasvua

Tiedotteet

Akava: Määräaikaisten työsuhteiden sääntely heikentyy – valiokunnasta oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä muutoksia

Tiedotteet

SAK, Akava ja STTK: Kesäduunari-info avataan 5.5. – maksutonta neuvontaa kesätyöntekijöille koko kesän ajan

Tiedotteet

Kutsu medialle: Ratkaisuja kansainvälisten osaajien sitouttamiseen, mediatilaisuus 6.5.

Tiedotteet

Akava: hallitus epäonnistuu sairauspoissaolojen puolittamisessa

Asiantuntijan aivot kaipaavat työrauhaa ja palautumista


– Työpäivän aikana tietotyöläinen saattaa hypätä yli 300 kertaa työtehtävästä toiseen, ja jokainen kontekstin vaihdos katkaisee ajatustyön, sanoo psykologian tohtori Mona Moisala.

Moisala nostaa esiin, että yksittäinen keskeytys voi vaikuttaa työtehoon 20 minuuttia. Se aika voi kulua ennen kuin muistaa, mitä olikaan tekemässä ennen keskeytystä.

Luennoitsija, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Mona Moisala on aikaisemmin tutkinut muun muassa sitä, miten multitasking eli monisuorittaminen vaikuttaa aivoihin ja keskittymiskykyyn.

– Suurin syy jatkuvaan poukkoiluun tehtävästä toiseen ovat monet nopean viestinnän kanavat, jotka jatkuvasti lähettävät kutsuja, viestejä ja uutta tietoa. Vanhan mallin sähköpostikin on edelleen työtä katkaiseva väline, Moisala sanoo.

– Kun teemme fiksu aivotyö -kyselyjä työyhteisöissä, sähköposti nousee usein ihan tärkeimmäksi syyksi keskeytyksiin. Senhän ei ikinä pitäisi keskeyttää yhtään ketään, koska se on hitaan viestinnän kanava.

– Jatkuvien keskeytysten vuoksi tietotyöläisten aivot eivät nykyään voi työpaikoilla hyvin, Moisala sanoo.

– Jatkuva poukkoilu aiheesta toiseen on juuri sitä, mikä on aivoille erityisen rasittavaa, koska sellainen vaihdos vaatii aivoilta energiaa, Moisala kertoo.

Ylikuormittuminen työssä ei palvele ketään

– Aivojen jatkuva ylirasittuminen tuntuu työntekijöissä. Äärimmäisenä merkkinä on se, että uupumistilastot ovat jatkuvasti nousussa, Moisala sanoo.

– Se on laajalti tunnistettu ilmiö, että ihmiset ovat nykyään ylikuormittuneita, on kiireen tuntua, informaatiotulvaa, väsymystä, hajamielisyyttä ja keskittymiskyvyttömyyttä.

– Usein jossain vaiheessa koulutuksia kysyn, että kuinka moni teistä on ollut huolissaan keskittymiskyvystään. Poikkeuksetta yhdeksän kymmenestä nostaa käden ylös.

– Ylikuormittuminen työssä ei palvele ketään. Kasvavasta kuormituksesta huolimatta teemme työtä tehottomasti, Moisala sanoo.

Ongelmasta aletaan hänen mukaansa jo olla tietoisia organisaatioissa, mutta niiden välillä on kuitenkin paljon eroja.

– Edelleen on paljon työyhteisöjä, joissa esihenkikö kyttää, oletko Teamsissa online koko ajan. Ja sehän tarkoittaa sitä, että olet silloin koko ajan käytettävissä ja keskeytyksiä tulee valtavasti.

Totumme ja koukutumme alati keskeytyvään työtapaan

Toinen puoli ongelmaa on Moisalan mukaan se, että me olemme koukuttuneita alati keskeytyvään tekemisen tapaan. Moni meistä sabotoi itseäänkin jättäytymällä jatkuvan suorittamisen ja kiireen kierteeseen, vaikka työnantaja kehottaisi olemaan välillä tavoittamattomissa.

– Se on aivoille palkitsevaa, että hoitaa jonkin pienen tehtävän to-do -listalta ja sitten hypätään tekemään jotain muuta.

Pitkäkestoisempi työskentely ei ole samalla tavalla aivoille nautinnollista.

Moisalan mukaan aivot mieluummin tavoittelevat lyhyempiä, helpommin tavoitettavissa olevia palkintoja, joita voi saada heti vaikkapa lukemalla yhden sähköpostin ja kuittaamalla sen.

Yhteinen pohdinta tärkeää: millaista työpaikan kulttuuria rakennetaan?

Ylikuormittava, jatkuvasti katkeileva työ ei ole hyvästä tuottavuuden eikä työhyvinvoinnin kannalta. Stressaantuneet, ylivirittyneet, keskittymiskyvyttömät työntekijät eivät voi hyvin eivätkä ole tehokkaita.

– Jos on 20 turhaa keskeytystä päivässä ja yksi keskeytys vie jopa 20 minuuttia, niin iso osa päivästä tuhraantuu. Meillä on statistiikkaa, joka toteaa, että noin 40 prosenttia työpäivästä menee hukkaan ylimääräiseen sähläämiseen ja siihen, että ei keskitytä kunnolla ja unohdetaan, mitä oltiin tekemässä.

– Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan työyhteisötason keskusteluja, Moisala sanoo.
Organisaatioissa pitää voida keskustella yhteisistä toimintatavoista ja siitä, millaista kulttuuria työpaikalla rakennetaan.

– Sanat versus teot ovat oleellisia. Paljon on korulauseita ja kauniita puheita HR:ltä, että meille on tärkeää, että työntekijät saavat keskittyä ja muistakaa rauhoittaa työpäivää. Todellisuus voi sitten olla jotain ihan toisenlaista, Moisala huomauttaa.

– Onko työyhteisössä sanomattomia oletuksia, kuten että täytyy olla koko ajan tavoitettavissa tai muuten olen huono työntekijä. Tai työntekijät pelkäävät, että jos eivät ole koko ajan online, niin jotain tärkeää jää huomaamatta.

– Esihenkilöiden on näytettävä esimerkkiä, Moisala sanoo. Heidänkin on omaksuttava omassa työssään aivoterveellisen työn periaatteet.

– Vastikään yhdessä työyhteisössä tuli esille se, että kun esihenkilöt tekevät konttorilla töitä, he pitävät omaa oveaan aina auki. He haluavat signaloida, että ovat aina käytettävissä. Kääntöpuoli on se, että heidät keskeytetään jatkuvasti.

Palautumisen hetket työpäivän aikana tärkeitä

– Keskeytysten minimoimisen lisäksi aivot kaipaavat palautumista työpäivän aikanakin. Laadukkaan ajatustyön edellytys on, että työpäivässä on myös palautumisen hetkiä, Moisala sanoo.

Aivot kaipaavat palautumista työpäivänkin aikana.

Mona Moisala


– Pystymme olemaan 90 minuuttia tehokkaassa ja aikaansaavassa syväkeskittymisen tilassa, mutta sitten väistämättä aivojen energiavarastot hupenevat. Täytyy olla jotain kevyempää tekemistä ja palautumista siinä välissä. Sitten voidaan ladata aivot toiseen tehojaksoon.

– Harvalla tietotyötä tekevällä on syklimäisyyttä työpäivässä, Moisala arvelee.

Tavallisempaa on paahtaa työpäivä läpi ylivirittyneenä.

– Sitten työpäivän jälkeen on sellainen olo, että pystyy suurin piirtein vain rojahtamaan sohvalle makaamaan ja katsomaan telkkaria. Vireystila romahtaa, kun palautumista ei ole ollut työpäivässä ollenkaan. Oleellista on, että työpäivän aikana olisi edes pieniä palautumisen hetkiä ripoteltu koko työpäivän läpi.

Moisalan kolme vinkkiä tietotyöläisen aivoille

1. Varmista, että jokaisessa työpäivässä on kalenterissa jo valmiiksi varattu vähintään tunti työaikaa, jolloin kukaan ei saa sinua kiinni.

Jos se ei ole mielestäsi mahdollista, mikä sen estää? Pelkäätkö, että näin ei voi toimia? Buukkaako joku aina siihen palaverin päälle? Vai myytkö itse sen ajan hirveän helposti? Pohdi, miksi oman työskentelyajan varaaminen tuntuu vaikealta toteuttaa.

2 . Huolehdi aivojen palautumisesta. Myös työpäivässä tarvitaan palautumisaikaa.

Vietä vaikka lounastauko ilman kännykkää, jotta aivot saavat lepoa jatkuvilta ärsykkeiltä.

3. Pohdi, onko työpaikan työkulttuurissa toimintatapoja, joita ei osata kyseenalaistaa.

Ne voi ottaa puheeksi vaikkapa seuraavassa yhteisessä palaverissa. Nosta kissa pöydälle ja uteliaasti lähde tutkailemaan, mitä työyhteisössä voitaisiin yhdessä pohtia ja muuttaa.

”Hei, olemmeko tulleet ikinä ajatelleeksi, että meillä avokonttorilla voi koska vain kuka tahansa tulla nykäisemään hihasta. Pitäisikö olla pelisäännöt, milloin keskeytetään?”

”Miten me näemme meidän palaverikäytäntömme, kun meillä ne aina venyvät ja ihmiset eivät sen takia ehdi ollenkaan palautua työpäivän aikana?”

Teksti: Anssi Koskinen

Kuvat: Heli Sorjonen, Aapo Karhu (Mona Moisala), Veikko Somerpuro (kuvituskuva ja Lotta Savinko)


Työarjen rakenteet kuntoon

– Iso osa asiantuntijatyön kuormitusta ovat työarjen rakenteet: keskeytykset, sirpaleisuus ja jatkuva reagointitarve kuormittavat eniten. Myös epäselvät tavoitteet aiheuttavat kuormitusta ja heikentävät työn hallinnan tunnetta. Akavalaisilla korostuvat liiallinen työmäärä, työn läikkyminen vapaa-ajalle ja keskeytykset työpäivän aikana, jotka vaikeuttavat palautumista, toteaa Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Lotta Savinko 2026
Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko painottaa, että yksilön kuormituksensietokyvyn lisäksi tulee tarkastella työpäivän tahtia ja työympäristöä. Jos kuormitus kasvaa ja palautuminen jää puutteelliseksi, työuupumuksen riski kasvaa selvästi.

– Työ on monin paikoin rakennettu aivoille epäedulliseksi. Yksilön kuormituksensietokyvyn lisäksi tulee tarkastella työpäivän tahtia ja työympäristöä. Monilla asiantuntijoilla palautuminen on mahdotonta työpäivän aikana ja vielä sen jälkeenkin. Kuormituksen kasvaessa ja puutteellisen palautumisen takia työuupumuksen riski kasvaa selvästi, Savinko painottaa.

– Huomio pitää kohdistaa ennen kaikkea työn organisointiin, johtamiseen ja työmäärän hallintaan. Psykososiaalista kuormitusta koskevaa sääntelyä pitää täsmentää, jotta työnantajan velvollisuudet kuormituksen tunnistamisessa ja hallinnassa ovat nykyistä selkeämmät. Meillä Akavassa on pitkäaikaisena tavoitteena, että psykososiaalisen kuormituksen huomiointia parannetaan sekä tuetaan paremmin työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia. Sääntelyn tulee tukea käytännön työelämää: sen on ohjattava konkreettisesti liiallisen työmäärän ja keskeytysten vähentämiseen tai poistamiseen sekä palautumisen mahdollistamiseen, Savinko sanoo.

Akavalainen

Kaikki verkkolehti-artikkelit
Akavalainen-verkkolehti

Kehysriihen tulokset jäivät laihoiksi

Akavalainen-verkkolehti

Esihenkilön tuki ja ikätasa-arvo ovat tärkeitä, kun työpaikalla kehitetään osaamista

Akavalainen-verkkolehti

Luovuus kirpoaa käytävällä tai kahvihuoneessa

Akavalainen-verkkolehti

Asiantuntijan valta työssä rakentuu osaamisesta ja luottamuksesta