Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

”Palkkojen poliittinen ulottuvuus ilmeinen” – Akava myönsi OP Vakuutuksen stipendin Paula Koskinen Sandbergille

– Sukupuolten palkkaeriarvoisuus on yksi kipeimmistä ja vaikeimmin ratkaistavista rakenteellisista tasa-arvo-ongelmistamme. Palkoista puhutaan usein markkinavoimien muovaamina, mutta esimerkiksi nyt työehtosopimuskierroksen keskellä palkkojen poliittinen ulottuvuus on aivan ilmeinen, Koskinen Sandberg huomauttaa.

Tutkijan mukaan suomalainen työehtosopimusjärjestelmä osaltaan ylläpitää sukupuolittunutta työmarkkinarakennetta.

– Järjestelmällä on samaan aikaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Se on pitänyt kaikkien palkat kohtuullisella tasolla, mutta tehnyt naisenemmistöisten alojen palkkojen noston huomattavan vaikeaksi, Koskinen Sandberg huomauttaa.

Lisäksi Koskinen Sandbergin tutkimuksesta käy ilmi, miten tasa-arvolain palkkakartoitusta koskevan osien uudistaminen vesittyi kolmikantaisessa työryhmässä vuonna 2014.

– Valitettavasti lakiluonnoksesta katosi suurin osa elementeistä, joilla palkkaeroja voitaisiin tuoda esiin. Lakiin ei haluttu esimerkiksi kohtaa palkkojen vertaamisesta tes-rajojen yli. Se on olennaista, jotta palkkatasa-arvon toteutumista voitaisiin arvioida työpaikalla samanarvoisten tehtävien välillä.

Työpaikkojen palkkausjärjestelmiin kohdistuu Koskinen Sandbergin mielestä liian suuria odotuksia samapalkkaisuuden edistämisessä.

– Parhaimmillaan arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät voivat edistää samapalkkaisuutta. Käytännössä niiden soveltaminen saattaa perustua muuhun kuin huolelliseen vaativuuden ja suoriutumisen arviointiin. Tällaisissa tapauksissa järjestelmä ennemminkin tarjoaa perusteetonta oikeutusta palkkojen eriarvoisuudelle ja eriarvoistaville käytännöille.

Tutkijan mielestä palkkatasa-arvoa voi edistää monella tavalla sekä työpaikoilla että sopimuspolitiikalla.

– Työpaikoilla pitäisi varmistaa palkkauksen aito syrjimättömyys ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen. Sopimuspolitiikan tasolla korotuksia tulisi ohjata niille, jotka ovat palkkakuopassa. Voi ylipäätänsä kysyä, onko oikeudenmukaista polkea koulutetun naistyövoiman palkkatasoa systemaattisesti, kuten nyt tapahtuu?

Lue Koskinen Sandbergin haastattelu Akavalaisessa

Lisätietoja:

Filosofian tohtori, tutkija Paula Koskinen Sandberg, puh. 050 5122 684, twitter @PaulaKSandberg

Yhteyspäällikkö Kenneth Laaksonen, OP Vakuutus, puh. 050 380 8430

Johtaja Risto Kauppinen, Akava, puh. 0400 529 029, @mrkauppinen

Naisten palkkakuoppa on juurtunut syvälle rakenteisiin

Samaan aikaan, kun virallinen Suomi peukuttaa sukupuolten tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla, maksetaan naisille lähes 20 prosenttia huonompaa palkkaa kuin miehille.

OP Vakuutuksen tutkimusstipendin Paula Koskinen Sandbergille luovuttivat Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (vas.), OP Vakuutuksen yhteyspäällikkö Kenneth Laaksonen ja johtaja Markus Serni.
OP Vakuutuksen tutkimusstipendin Paula Koskinen Sandbergille luovuttivat Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (vas.), OP Vakuutuksen yhteyspäällikkö Kenneth Laaksonen ja johtaja Markus Serni.

Näin siitä huolimatta, että laki naisten ja miesten tasa-arvosta kieltää palkkasyrjinnän ja velvoittaa työpaikkoja toimiin samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvolain viimeisin uudistus on vuodelta 2014. Kolmikantatyöryhmä neuvotteli lakiin tekstin palkkojen vertaamisesta.

– Valitettavasti lakiluonnoksesta katosi suurin osa elementeistä, joilla palkkaeroja voitaisiin tuoda esiin. Jäljelle jäi vesitetty versio, joten tasa-arvolaki ei anna välineitä tilanteen korjaamiseksi, toteaa naisten palkkakuopan taustoja väitöstutkimuksessaan selvittänyt Paula Koskinen Sandberg.

Laki ei esimerkiksi velvoita vertaamaan palkkoja työehtosopimusten rajojen yli. Se olisi Koskinen Sandbergin mielestä olennaista, jotta palkkatasa-arvon toteutumista voitaisiin arvioida työpaikalla samanarvoisten tehtävien välillä.

Historian taakka vaikuttaa

Hanken Svenska Handelshögskolanissa lokakuussa 2016 tarkastettuun väitöskirjaansa Koskinen Sandberg ammensi näkökulmia ja aineistoja aiemmista pesteistään Metalliliitossa, Aalto-yliopistossa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Väitöskirjatyötä aloittaessani minulla oli laaja tuntuma suomalaiseen palkka- ja tasa-arvopolitiikkaan. Halusin ottaa selvää siitä, miksi naisten työ on yhä aliarvostettua, vaikka naiset ovat korkeakoulutettuja ja aktiivisesti mukana työmarkkinoilla.

Koskinen Sandberg sukelsi syvälle historiaan ja löysi selityksen murroksesta, jonka myötä maatalousvaltaisesta Suomesta kehittyi vientiteollisuuden vaurastuttama hyvinvointivaltio.

Hyvinvointivaltion rakentaminen toi mukanaan työvoimatarpeen hoiva-, opetus- ja sosiaalialoille, joille naiset kouluttautuivat. Miehet työllistyivät teollisuuteen.

– Alojen palkkatasot heijastelivat yhä tuon ajan sukupuolirooleja ja niihin kytkeytyvää työn erilaista arvostusta, Koskinen Sandberg toteaa.

Kilpailukykyä vai tasa-arvoa?

Ja nyt päästään ytimeen: kun Suomessa neuvotellaan palkankorotuksista, kilpailukyvyn edistäminen on ykkösprioriteetti sen sijaan, että tavoitteeksi otettaisiin sukupuolten tasa-arvo. Konservatiivinen näkemys miehestä perheen elättäjänä ja naisen palkasta mukavana lisänä yhteiseen kassaan on juurtunut syvälle suomalaisen työmarkkinan rakenteeseen.

Koskinen Sandberg muistuttaa, että työehtosopimuksissa oli vielä 1960-luvulla eri palkat miehille ja naisille, vaikka tehtävät olivat samat.

– Viimeiset kirjaukset eri palkoista naisille ja miehille poistuivat 1970-luvun alkuun mennessä. Jäänteitä erilaisesta arvostuksesta jäi kuitenkin tes-järjestelmään, ja ne ovat osittain siellä edelleen.

Samalla kun Koskinen Sandberg pitää suomalaista sopimusjärjestelmää sukupuolittuneen työmarkkinarakenteen yhtenä ylläpitäjänä, hän toteaa, että myös ratkaisua on lähdettävä hakemaan sieltä.

Ratkaisu löytyy neuvottelujärjestelmästä

– Palkkatasa-arvoa voi edistää monella tasolla, niin työpaikoilla kuin työmarkkinaosapuolien sopimuksissa. Työpaikkatasolla pitäisi varmistaa palkkauksen aito syrjimättömyys ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen. Sopimuspolitiikan tasolla korotuksia tulisi ohjata niille, jotka ovat palkkakuopassa.

– Onko oikeudenmukaista polkea koulutetun naistyövoiman palkkatasoa systemaattisesti, kuten nyt tapahtuu? Vai voisiko olla mahdollista ajatella tätä jotenkin toisin? Koskinen Sandberg haastaa.

Mielikuvat uusiksi politiikan keinoin

Koskinen Sandbergin mukaan naisten palkkakuopan taustalla vaikuttaa kollektiivinen, kulttuurinen ymmärrys siitä, miten eri tehtävät ja niiden tekijät sijoittuvat suhteessa toisiinsa.

Toisin sanoen palkat eivät perustu ensisijaisesti faktaan työn vaatimuksista vaan pikemminkin mielikuviin ja tottumuksiin siitä, millaista työtä yhteiskunnassa arvostetaan eniten.

– Ymmärrys palkoista on myös poliittisesti rakennettu, ja täten se on jatkuvan neuvottelun kohteena. Tässä piilee muutoksen mahdollisuus, Koskinen Sandberg painottaa.

  • Teksti ja kuva: Paula Launonen

OP Vakuutuksen stipendi tasa-arvotutkijalle

Akava: Yritystuet on suunnattava uudistumiseen ja tuottavuuden kasvuun

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä työskentelee parhaillaan yritystukien uudistamiseksi. Työn on määrä valmistua helmikuussa. Tarkastelussa on suorat ja epäsuorat tuet, joiden yhteismäärä on n. 6 miljardia euroa.

– Sekä julkiset että teollisuuden investoinnit innovaatiotoimintaan ovat laskeneet voimakkaasti finanssikriisin jälkeen. Suurin romahdus on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa, mutta muillakaan toimialoilla kehitys ei ole ollut kovin mainittavaa, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

Innovaatiotoimintaan on löydettävä Akavan mielestä uutta rahoitusta jo vuoden 2019 budjetissa. Innovaatiotoiminnan tukia on karsittu tämän ja edellisen hallituksen aikana voimakkaasti. Tekesin myöntämien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukien määrä on laskenut yli 30 prosenttia reilussa viidessä vuodessa.

–  Talouden uudistuminen edellyttää tuottavuuden kasvua lisääviä toimenpiteitä. Akava haluaa olla uudistamassa suomalaista yhteiskuntaa ja kehittää yritysten toimintaympäristöä siten, että yrityksiä kannustetaan kasvattamaan arvonlisäystä, tuottavuutta ja kansainvälistymään, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Suomessa innovaatiotoiminta on monimuotoista

Innovaatiotukien tasokorotus voitaneen ainakin osittain rahoittaa yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla. Jotta julkiset TKI-tuet yrityksille palautuisivat reaalisesti vuoden 2011 tasolle, tarvitaan noin 200 miljoonan euron lisäpanostus.

–  Innovaatiotoiminta on Suomessa todella monimuotoista. Meillä tehdään hyvin laajasti teknologiaan, metsään, biotuotteisiin, kemiaan ja palveluihin liittyviä innovaatioita, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Yritystukien muodostaman kokonaisuuden on oltava tasapainoinen siten, että perustuotannon lisäksi taataan myös korkean arvonlisän kehittämisen toimintamahdollisuudet, toteaa Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.

Valtioneuvosto asetti vuonna 2017 yritystukityöryhmän, jonka tehtävänä on laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi.  Tiekartan tavoitteena on siirtää yritystukijärjestelmän painopistettä yritysten ja elinkeinojen tuottavuutta edistävään suuntaan pitkällä tähtäimellä. Yritystukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi ja valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi huomioiden energia- ja ilmastostrategian tavoitteet. Kaksivaiheisesti toteutettavan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

Lisätietoa antaa

Akava ja Lukiolaiset: Uusi lakikirjaus ei yksin riitä – lukioiden korkeakouluyhteistyön laatuun kiinnitettävä huomiota

– Yhteistyön on oltava kaikille osapuolille aidosti kannattavaa. Tämä edellyttää, että korkeakouluilla on riittävät resurssit suunnata toimintaansa toiselle asteelle. Yhteistyössä järjestettävien opintojaksojen laadusta on huolehdittava, jotta ne tukevat oppimista ja auttavat lukiolaisia ainevalinnoissa, toteaa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

Valtakunnallinen opetussuunnitelma kannustaa lukioita korkeakouluyhteistyöhön jo nyt. Yhteistyö ei siis ole uutta, mutta se on keskittynyt korkeakoulupaikkakunnille tai nojaa yksittäisten opettajien henkilökohtaisiin verkostoihin.

– Kaikilla lukiolaisilla on oltava mahdollisuus tutustua korkeakouluopiskeluun oppilaitoksesta riippumatta. Parhaassa tapauksessa korkeakouluyhteistyö parantaa lukiolaisten valmiuksia tehdä perusteltu alavalinta ja lisää opiskelumotivaatiota. Selvitysten mukaan vain vajaa viidennes lukiolaisista tietää jatkosuunnitelmistaan lukion jälkeen, perustelee Lukiolaisen Liiton puheenjohtaja Alvar Euro.

Tilastokeskuksen mukaan suurin osa korkeakouluopintonsa aloittavista opiskelijoista on lukion käyneitä ylioppilaita. Uusista ylioppilaista jatko-opintoihin hakee ylioppilasvuonna kolme neljästä. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on kasvanut usean vuoden ajan, vaikka yhteiskunnan tavoitteet koulutukseen pääsyn nopeuttamiseksi ja työurien pidentämiseksi ovat päinvastaisia.

Lisätietoja:

Akavan asiantuntija Miika Sahamies, puh. 050 530 5366, twitter: @MiikaSahamies
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro, puh. 050 918 6674, @alvareuro

Kysymyksiä ja vastauksia työaikalain uudistamisesta

Miksi työaikalakia pitää uudistaa?

Akava pitää työaikalain uudistamista tarpeellisena, sillä nykyinen laki ei vastaa ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun ja asiantuntijatyön joustavuuden nykyisiä vaatimuksia. Työaikalaki on ennen kaikkea työsuojelullinen laki, joka keskeisesti vaikuttaa ylemmän toimihenkilön jaksamiseen, kuormittuneisuuden vähenemiseen, parempaan palautumiseen ja siten työntekijöiden tuottavuuteen ja työurien pituuteen.

Millä aikataululla työaikalakia on tarkoitus uudistaa?

Suomen hallitus siirsi työaikalain käsittelemisen keväälle 2018. Lakiesityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa.

Lain soveltamisala

Lain soveltamisala on koko työaikalain perusta. Tämä on myös ongelmallisin kohta lain uudistamisessa. Akavan mielestä asiantuntijoiden ja keskijohdon tulee kuulua soveltamisalan piiriin. Lain soveltamisalapoikkeusten on oltava tarkkarajaisia ja ennakoitavia. Perusteluiden tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä, selkiyttäen milloin lakia sovelletaan ja milloin ei.

Mikäli työaikalainsäädäntöä muutetaan siten, että asiantuntijat ja keskijohto jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle, koskisi muutos noin 43 prosenttia työllisistä (Työllisiä vuonna 2016 oli kaiken kaikkiaan n. 2,4 miljoonaa. Erityisasiantuntijoita oli 586 000 ja asiantuntijoita 463 000 eli yhteensä 1 049 000).

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävien työntekijöiden työaika

Soveltamisalan ulkopuolella jäävillä työntekijöillä tulee olla työaika-autonomia eli tosiasiallinen mahdollisuus päättää työajastaan eikä heillä voi olla sitovasti sovittua työaikaa (ei myöskään työsopimuksella sovittua ja määriteltyä työaikaa). Soveltamisalan ulkopuolella jäävien työntekijöiden työaikaa ei valvota välillisesti eikä välittömästi. Tällaiset työntekijät voivat päättää työskentelynsä määrästä ja ajankohdasta.

Mitä ylempien toimihenkilöiden tekemistä ylitöistä tiedetään?

Ylempien toimihenkilöiden osalta tilastot osoittavat tehdyn ns. harmaan ylityön määrän lisääntyneen (työtä, joka ei kuulu päivittäiseen työaikaan, ja josta ei makseta erillistä korvausta). Ilman työaikasuojelua ja selkeitä määrittelyjä työajan seurannalle, on riskinä kuormittumisen kasvaminen ja tästä seuraava uupumus ja pahimmillaan työkyvyttömyys.

Asiantuntijoiden työaikasuojelua on parannettava

Nykyisessä työelämässä asiantuntijat tarvitsevat eniten työaikasuojelua nykyisen lainsäädännön ollessa riittämätön ja tämä ei toteudu sulkemalla heitä pois työaikalain soveltamisalan piiristä.  Näiden ryhmien vastuu omista töistä on lisääntynyt ja teknologia mahdollistaa työn tekemisen missä ja milloin vain. Laki ei tunnista tällaista työntekoa.

Matka-aika

Akavalaiset matkustavat työn puitteissa runsaasti, mutta matka-aikaa ei lueta työajaksi. Lakiesityksessä tunnistetaan työmatkojen aiheuttama kuormittuminen ja sen vaikutukset työturvallisuuteen, mutta esitetty muutos ei paranna paljon matkustavien asemaa. Se, että työnantajan on pelkästään kiinnitettävä huomioita palautumiseen, ei ole riittävä lakikirjaus. Säännös ei ole velvoittava, eikä sen noudattamista pystytä valvomaan riittävästi.

Akavalaiset tarttuivat Dansken tarjoukseen

Vuokra-asunto vaihtui melkein samalta istumalta omaksi kodiksi, kun Vesa Engström oli keskustellut Danske Bankin palveluneuvojan kanssa. Akavalaisten liittojen jäsenille räätälöity paketti tuntui niin houkuttelevalle, että hän päätti puolisonsa kanssa keskittää perheen kaikki pankkiasiat Danske Bankiin.

– Vertailimme eri pankkien asuntolainaehtoja, ja kyllä Danske Bankin akavalaisille tarjoama marginaali osoittautui ylivoimaisen edulliseksi. Säästimme merkittävän summan jo siinä, ettei meidän tarvinnut maksaa mitään merkintä- ja perustamiskuluja, Engström kertoo.

Lainaehtoihin sisällytettiin myös joustovara: lyhennysvapaista kausista voidaan sopia myöhemmin, eikä muutoksista tarvitse maksaa.

– Emme vielä tiedä, minkälaisissa tilanteissa tulemme joustoja hyödyntämään. Monenlaisia syitä voi ilmaantua – edessä on kymmenien vuosien työura, joten sen vaiheita ja tulevia mahdollisia lisäopiskelu- tai muita tarpeita on nyt mahdoton ennustaa, Engström pohtii.

Vertaile ja ylläty iloisesti

Kirkon akateemisten liitossa asiantuntijana työskentelevä Engström kuvailee asiointia Danske Bankin kanssa mutkattomaksi. Palveluprosessi käynnistyi puhelimessa Akava-tiimin kanssa, ja eteni henkilökohtaiseen tapaamiseen kodin lähellä sijaitsevaan konttoriin.

– Ihan kaikkia akavalaisten etuja paikalliskonttorin palveluneuvoja ei tiennyt, mutta hän selvitti ne nopeasti Akava-tiimiltä. Me kirjoitimme nimemme muutamaan valtakirjaan, ja palveluneuvoja huolehti käyttötilien, arvo-osuustilien ja muiden palvelujen siirrosta entisistä pankeistamme Danske Bankiin.

– Yhtä jouhevasti sujui myös asuntolainasta sopiminen, Engström toteaA.

”Asiointi oli mutkatonta. Pian teimmekin jo puolisoni kanssa kaupat ensimmäisestä yhteisestä kodistamme”, kertoo Kirkon akateemisten Vesa Engström.

Engströmin lisäksi Akavan liittojen jäsenet ovat innostuneet sankoin joukoin tammikuun puolivälissä lanseeratusta uudesta jäsenedusta. Yhteistyön julkistuksen jälkeen Danske Bankiin on tullut tuhansia yhteydenottoja.

Danske Bankin rahoituspäällikkö Lavdim Osmani kertoo neuvottelevansa päivittäin Akavan liittojen jäsenille räätälöityyn pankkipalvelupakettiin sisältyvistä asuntolainaeduista.

– Jotkut haluavat jutella puhelimessa, toiset haluavat tapaamisen lähimpään Danske Bankin konttoriin. Monille käytännöllisintä on palveluneuvojamme tapaaminen omalta kotisohvalta verkon kautta.

Lainalupaus saman tien

Danske Bankin palveluneuvoja perehtyy sekä akavalaisen jäsenen lähitulevaisuuden ja pidemmän aikavälin tavoitteisiin.

”Perehdymme akavalaisen jäsenen lähitulevaisuuden ja pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Myönteisen lainapäätöksen voi saada jo muutamassa tunnissa”, sanoo Danske Bankin Lavdim Osmani.

– Monille tulee yllätyksenä, että myönteisen lainapäätöksen voi saada jo muutamassa tunnissa. Sitäkään kaikki eivät tiedä, että hoidamme myös asiakkuuden siirron toisesta pankista Danske Bankiin. Haluamme tehdä asioinnin akavalaisille mahdollisimman helpoksi, Osmani sanoo.

– Ja nyt pari viikkoa on vielä voimassa lisäetu eli kun kilpailutat nykyisen asuntolainasi helmikuun aikana, saat erityistarjouksen, joka koskee Danske Bankiin siirrettäviä asuntolainoja, Osamani muistuttaa.

  • Teksti: Paula Launonen

Danske Bank palvelee akavalaisia

  • Akava-tiimi neuvoo sinua chatissa liittosi verkkosivuilla ja vastaa puhelintiedusteluihisi numerossa 0200 25880.
  • Asiakkaaksi kirjaudut verkossa nopeasti ja vaivattomasti.
  • Pankinvaihto hoidetaan puolestasi.
  • Asuntolaina aina parempaan hintaan – alennus asuntolainamarginaalista*
  • Toimitusmaksu ja järjestelypalkkio veloituksetta.
  • Porrastettu maksuohjelma.
  • Lyhennysvapaat** ilman kuluja (säästä 180 € joka kerta).
  • Päivittäispalvelupaketin kuukausimaksusta 25–50 % alennus.

* Asuntolainan saanti edellyttää myönteistä luottopäätöstä.
** Lyhennysvapaan saaminen vaatii erillisen päätöksen.

Danske Bankin ja Akavan yhteistyö ylitti pankin odotukset

Danske Bankin ja Akavan yhteistyön laajentaminen on ylittänyt pankin odotukset reilusti. Tammikuun 18. päivä julkistettu yhteistyö on poikinut jo tuhansia yhteydenottoja pankkiin. Asuntolainojen kysyntä oli kasvussa Danske Bankissa jo vuoden alussa. Yhteistyö Akavan kanssa on nostanut kysynnän täysin uudelle tasolle.

– Korkeakoulutettujen kasvanut kiinnostus palvelujamme kohtaan on ylittänyt reippaasti odotuksemme, sanoo Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Kenneth Kaarnimo.

Lisätietoa Danske Bankin sivuilta: Jo tuhannet akavalaiset kilpailuttaneet lainansa

Perhevapaauudistuksen kariutuminen pettymys

Perhevapaauudistuksesta päätettiin hallituksen budjettiriihessä elokuussa 2017 ja uudistusta on työstetty sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä lokakuusta 2017 alkaen. Työryhmän työn odotettiin olevan valmis vuoden 2017 loppuun mennessä, mutta ratkaisuun tarvittiin lisäaikaa.  

– Olemme osallistuneet aktiivisesti uudistuksen suunnitteluun ja siitä neuvottelemiseen. Kun julkaisimme oman perhevapaamallimme maaliskuussa 2017, keskeisinä tavoitteinamme oli lisätä työelämän tasa-arvoa ja joustavoittaa perhevapaiden käyttöä. Näitä korostimme perhevapaatyöryhmässäkin, samoin työllisyyden parantamista. Olemme pettyneitä siihen, että uudistus ei toteudukaan, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoi uudistuksen kaatumisesta tänään. Uudistus kaatui tiukkojen reunaehtojen ja lisärahan puuttumisen takia.

– Työ tasa-arvon lisäämiseksi suomalaisessa työelämässä jatkuu huolimatta perhevapaauudistuksen kariutumisesta. Akavan tavoitteena on, että perhevapaajärjestelmä uudistetaan seuraavalla hallituskaudella. Haluamme saada perheille lisää joustavuutta, lisätä työelämän tasa-arvoa ja nostaa työllisyyttä, sanoo työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, joka edusti Akavaa perhevapaauudistuksen työryhmässä.


Lisätietoa antaa

Terhi Walamies aloitti Akavan viestintätiimissä

Tervetuloa Akavaan, Terhi! Miten ensimmäinen työviikko on mennyt?

Tervehdys vaan kaikille! Ensimmäinen työviikko on mennyt hujauksessa: uutta oppiessa, talon tavoille totuttautuessa ja ihmisiin tutustuessa. Nimet ovat vielä vähän hakusessa, mutta kahvipisteelle löydän jo omatoimisesti. Se on jo puoli voittoa se.

Miksi Akavaan?

Akavassa avautui Vesan perhevapaan sijaisuuden myötä hieno mahdollisuus päästä tekemään monipuolisia viestinnän tehtäviä kiinnostavien aiheiden parissa. Akava on keskusjärjestönä näköalapaikka yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, joten täällä oppii varmasti paljon uutta. Akava-yhteisö oli minulle entuudestaan tuttu, sillä työskentelin aiemmin Lääkäriliiton viestinnässä. Nyt on mielenkiintoista vaihtaa näkökulmaa jäsenliitosta keskusjärjestöön.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Toimin Akavalaisen-verkkolehden toimitussihteerinä, vastaan uutiskirjeestämme ja kirjoitan tiedotteita. Lisäksi teen sisältöä Akavan sosiaalisen median kanaviin.

Miten voit hyödyntää aiempaa työkokemustasi tässä työssä?

Sosiaali- ja terveysalan asiat tulivat Lääkäriliitossa tutuiksi, mistä on varmasti hyötyä Akavan viestinnässä. Kaiken kaikkiaan jäsenliiton näkökulman tuntemisesta on iso etu tässä pestissäni. Akavan viestintätiimi haluaa kehittää yhteistyötä liittojen kanssa, ja uskon, että pystyn tuomaan siihen uusia ideoita.

Mitä olet opiskellut?

Olen valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi vuonna miekka ja kirves. Viestinnän lisäksi olen opiskellut sivuaineena muun muassa EU-sivuainekokonaisuuden, yhteiskuntapolitiikkaa ja kasvatustieteitä. Valmistumisen jälkeen olen opiskellut muun muassa markkinointia ja verkkopalveluiden tuottamista.

Miten palaudut töistä?

Liikunta ja varsinkin ulkoliikunta tasapainottavat ”ruuhkavuosipyörässä”. Perhe ja ystävät on tärkeitä. Nautin piirtämisestä ja maalaamisesta, joihin keskittyminen on luksusta tässä elämäntilanteessa. Haaveilen myös harrastelijateatterista, mutta sen aika lienee joskus tulevaisuudessa.

  • Teksti: Jaana Parkkola
  • Kuva: Liisa Takala

Onko hallituksen työllisyystavoite saavutettavissa?

Vuonna 2017 työllisiä oli keskimäärin 25 000 enemmän kuin vuonna 2016, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisiä oli jo liki 60 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla neljänneksellä. Työllisyysaste vuonna 2017 keskimäärin on vasta 69,6 prosenttia, toisaalta työllisyysasteen trendi eli arvio työllisyysasteesta, kun havaittuun työllisyysasteeseen tehdään kausivaihtelukorjaukset, osoittaa jo yli 70,5 prosenttia joulukuussa 2017.

Viime kuukausien työllisyyskehitys on herättänyt uudestaan keskustelun siitä, olisiko Sipilän hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2019 sittenkin mahdollista saavuttaa. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi tuoreessa raportissaan todennäköisyydeksi 16 prosenttia, että työllisyysaste on vähintään 72 prosenttia vuonna 2019. Neuvosto tuo toisaalta esille, että ennustaminen kahdeksi vuodeksi eteenpäin on sen verran epävarmaa, että on olemassa 16 prosentin todennäköisyys, että työllisyysaste vuonna 2019 onkin alle vuoden 2017 tasonsa.

Ottaen huomioon lisätieto, joka on tullut valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteiden julkaisemisen jälkeen, todennäköisyys saavuttaa 72 prosentin työllisyysaste on jonkin verran kasvanut, mutta epävarmuus on edelleen todella suuri – kahdessa vuodessa maailmalla ja kotimaassa liian moni asia voi mennä joko paremmin tai huonommin kun mitä nyt ajatellaan.

Ripeä työllisyyden nousu on jälleen kerran nostanut esille myös kysymyksen, missä vaiheessa työllisyyden kasvu pysähtyy, koska työttömyydestä huolimatta sopivaa työvoimaa ei löydy. Rakenteellisen työttömyyden taso onkin yksi kiinnostavimmista ja samalla vaikeimmista kysymyksistä talouspolitiikassa. Menemättä syvälle ekonomistislangiin voi sanoa, että työttömyys saavuttaa rakenteellisen tason silloin, kun työvoiman saatavuus muuttuu laajalti sen verran niukaksi, että useimmat työnantajat alkavat kilpailla työntekijöistä palkoilla. Palkkataso kohoa nopeasti, mutta talous ei enää juuri kasva eikä työllisyys parane. Tilanne tyypillisesti päätyy siihen, että talous menettää kustannuskilpailukykynsä ja suhdanne kääntyy ylikuumenemisesta taantumaan.

Rakenteellisen työttömyyden taso ei tietenkään ole ajassa vakio – sitä määrittää väestörakenne, koulutus, työmarkkinainstituutiot sekä työttömyys- ja eläkejärjestelmät. Taloustieteilijät ovat kehittäneet tilastollisia menetelmiä rakenteellisen työttömyyden tason arvioimiseksi. Tällaisten menetelmien perusteella arviot Suomen rakenteellisesta työttömyysasteesta ovat 7 prosentin luokkaa1  ja niiden mukaan Suomen talous ylikuumenisi jo ennen kuin 72 prosentin työllisyysaste on saavutettu.

On vaikea sanoa, kuinka vakavasti nämä arviot tulisi ottaa, koska on tiedossa, että tyypillisesti arviot rakenteellisesta työttömyydestä laskevat, kun todellinen työttömyysaste laskee ja toisinpäin. Toinen huomionarvoinen asia on, että ero tosiasiallisen ja rakenteellisen työttömyyden välillä on huono mittari työllisyyden kasvupotentiaalista. Nämä arviot nimittäin perustuvat kansainväliseen työttömyyden määritelmään, jota myös Tilastokeskus noudattaa. Siinä työttömiksi katsotaan vain ne, jotka aktiivisesti etsivät töitä. Ne, jotka olisivat valmiit ottamaan töitä vastaan, mutta eivät etsi aktiivisesti työpaikkaa luokitellaan piilotyöttömiksi. Kun taloussuhdanteet paranevat, piilotyöttömät sekä muut työvoiman ulkopuoliset, esimerkiksi kotona lapsia hoitavat, aktivoituvat. Sen vuoksi työllisyys voi kasvaa ilman että ”virallinen” työttömyys laskee. Näin kävi Suomessa esimerkiksi viime vuonna.

Toinen tapa arvioida rakenteellista työttömyyttä on katsoa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) arvioita. TEM luokittelee rakenteelliseksi työttömiksi pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöttömät sekä ne, jotka kiertävät työttömyyden ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden välillä. TEM:n rakennetyöttömät ovat henkilöitä, joilla tyypillisesti on osaamis-, terveys- tai muita sosiaaliongelmia. Osa on luultavasti myös jonkinlaisessa kannustinloukussa. Kyseessä on siten joukko, jonka työllistyminen vaatii useimmiten toimenpiteitä. Joulukuun 2017 lopussa TEM:n työnvälityspalveluissa oli yhteensä noin 278 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 182 000 on rakennetyöttömiä. Jäljellä olevat 96 000 ovat työttömiä, joiden työllistymiselle ei pitäisi olla TEM:n arvion mukaan erityistä ongelmaa. Jos nämä 96 000 työllistyvät, työllisyysaste nousisi jonkin verran yli 72 prosenttia. Huomioon on otettava lisäksi, että työmarkkinoille voi tulla myös työvoiman ulkopuolelta.

Laskelmien perusteella vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä työvoiman tarjonta riittänee 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi, mutta ei esimerkiksi 75 prosentin työllisyysasteeseen. Historiamme valossa jo 72 prosentin työllisyysaste olisi saavutus. Niin korkealla työllisyysaste Suomessa ei ole ollut kaukaiselta tuntuvan vuoden 1990 jälkeen.

Eugen Koev
pääekonomisti

Akavan lausunto Terrafame Oy:n kaivos- ja rikastustoimintaa koskevasta lupahakemuksesta – uraanin talteenotto

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa Terrafame Oy:n kaivos- ja rikastustoimintaa koskevasta lupahakemuksesta – uraanin talteenotto, että Akavan tavoitteena energiapolitiikassa on Suomen energiaomavaraisuuden lisääminen. Uraanin talteen ottaminen parantaa omavaraisuutta ja työllisyyttä. Talteenoton avulla muualle päätyvän uraaninen määrä vähenee. Samalla malmin louhintaan liittyvien riskien hallintaan on panostettava aiempaa enemmän.

Akavan lausunto Terrafame Oy:n kaivos- ja rikastustoimintaa koskeva lupahakemus – uraanin talteenotto

  • Akavan tavoitteena energiapolitiikassa on Suomen energiaomavaraisuuden lisääminen.
  • Uraanin talteen ottaminen parantaa omavaraisuutta ja työllisyyttä.
  • Talteenoton avulla muualle päätyvän uraaninen määrä vähenee. Samalla malmin louhintaan liittyvien riskien hallintaan on panostettava aiempaa enemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Akavalta lausuntoa Terrafame Oy:n uraanin talteenottoa koskevasta lupahakemuksesta. Akava on jo aiemmin 30.3.2011 antanut lausunnon asiaan liittyen. Akava on elinkeinopoliittisessa ohjelmassaan asettanut yhdeksi tavoitteeksi energiapolitiikassa Suomen energiaomavaraisuuden lisäämisen. Kotimaisen uraanin talteen ottaminen parantaa maan omavaraisuutta ja työllisyyttä.

Uraanin talteenoton prosessiliuoksesta on arvioitu olevan kannattavaa toimintaa. Uraanin talteenotto mahdollistaa kaivoksen uraanitaseen paremman hallinnan ja vähentää uraanin määrää vesienkäsittelyssä. Talteenoton avulla muualle päätyvän uraanin määrä vähenee. Talteenottoon liittyvä valvonta on paremmin toteutettavissa, kun talteenottoprosessi tehdään hankkeessa kuvatulla tavalla yhdessä paikassa.

Malmin louhintaan liittyy paljon ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä riskejä, joihin kannattaa suhtautua vastuullisemmin kuin mitä aiemmin on tehty. Riskien hallinnan parantamisen lisäksi uraanin talteenottohankkeen yhteydessä toimivat yritykset tulisi velvoittaa viestittämään aktiivisesti ja säännöllisesti toiminnan ympäristövaikutuksista.

Tuotannossa ja kuljetusketjussa on erityisesti huolehdittava uraanin ympäristövaikutusten minimoinnista. Työntekijöiden ja ympäristön turvallisuuteen on panostettava takaamalla ympäristö- ja työsuojeluviranomaisille riittävät resurssit hoitaa valvonta lain vaatimalla tasolla.

Akava ry

Sture Fjäder, puheenjohtaja
Pekka Piispanen, johtaja

Lausunnon tunnistetiedot

Lausuntopyyntö 6.11.2017/Dnro TEM/1879/08.05.01/2017
Lausunnon diaarinumero Dnro 144/62/2017
Päiväys 31.1.2018
Laatija Vesa Vuorenkoski