Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

EU globaalien myrskyjen silmässä – kuinka käy työpaikoille ja kilpailukyvylle?

Ajankohta

28.8.2026 11.00 – 11.45

Osoite

Turun kaupunginteatteri, pieni näyttämö, Itäinen Rantakatu 14

Paikkakunta

Turku

Tapahtuman tyyppi

Livetapahtuma ja verkkolähetys

Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, Akava, STTK ja EK ovat mukana keskustelemassa Turun Eurooppa-foorumilla perjantaina 28. elokuuta kello 11.00–11.45. Tapahtumapaikkana on Turun kaupunginteatterin pieni näyttämö osoitteessa Itäinen Rantakatu 14, Turku. Keskustelu välitetään myös verkkolähetyksenä.

Geopoliittisen kilpailun kiristyminen, kansainvälisestä oikeudesta piittaamattoman voimapolitiikan nousu, aseellisten konfliktien lisääntyminen ja jatkuva kauppasotien uhka tekevät EU:n globaalista toimintaympäristöstä vaikean. Vastauksena tähän EU panostaa nyt kilpailukykyynsä, turvallisuuteensa ja strategiseen autonomiaansa. Myös uusien kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen on agendalla. Mitä EU:n on tehtävä, jotta se pärjää muuttuneessa maailmassa? Miten uudessa tilanteessa luodaan kilpailukykyä ja hyviä työpaikkoja?

Keskustelijat
Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja
Minna Helle, EK:n toimitusjohtaja
Else-Mai Kirvesniemi, STTK:n puheenjohtaja
Maria Löfgren, Akavan puheenjohtaja

Tervetuloa Turkuun tai seuraamaan verkkolähetystä!

Muut tapahtumat

Kaikki tapahtumat
Livetapahtuma ja verkkolähetys

EU globaalien myrskyjen silmässä – kuinka käy työpaikoille ja kilpailukyvylle?

Akava: Akava Works -talousennuste nostaa Suomen talouden kasvuarviota vuodelle 2026

– Arvioimme, että Suomen talous kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2026 ja 1,3 prosenttia vuonna 2027, kun aiempi ennusteemme oli 0,5 prosenttia vuodelle 2026 ja 1,5 prosenttia vuodelle 2027. Tällainen melko vaatimaton kasvu on ripeintä vuoden 2021 jälkeen, kertoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä tukevat Suomen talouden piristymistä

– Viennin näkymät ovat kohentumassa. Maailmankauppa ponkaisi vahvaan nousuun helmi–maaliskuussa. Euroopan teollisuuden ostopäällikköindeksit kohosivat maalis–toukokuussa korkeimmilleen useaan vuoteen uhmaten levotonta Lähi-Idän tilannetta. Tämä on erinomainen uutinen, koska EU-alueen teollisuus on Suomen viennille tärkeä asiakaskunta ja sen kasvuodotusten voimistuminen kertoo vahvistuvasta vientikysynnästä, Sorjonen jatkaa.

Rakentaminen kasvaa, mutta asuinrakentamisen lama jatkuu toistaiseksi. Asuinrakennusinvestointien määrä on parina viime vuonna ollut noin 30 prosenttia tavanomaista pienempi ja vuoden 2026 alku oli jopa sitäkin vaisumpi. Uudiskohteita valmistuu poikkeuksellisen vähän.

Yksityinen kulutus piristyy vähitellen

– Yksityisen kulutuksen on kauan, mutta turhaan odotettu nousevan talouden kasvumoottoriksi. Karu totuus on, että yksityisen kulutuksen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo kolmen kalenterivuoden ajan. Kuluttajien luottamus on pysynyt heikkona jo yli neljä vuotta. Kotitaloudet säästävät tavanomaista enemmän ja harkitsevat kuluttamista tarkasti. Jyrkästi kasvanut työttömyys jättää monille perheille niukasti valinnanvaraa, Sorjonen sanoo.

– Arvioimme yksityisen kulutuksen kasvavan keskimäärin noin 1 prosentin vauhtia vuosina 2026 ja 2027. Ensimmäisen neljänneksen vahvaa nousupyrähdystä seuraa luultavasti pieni takapakki, mutta sen jälkeen kulutus kasvaa verraten tasaisesti. Kotitalouksien reaalinen ostovoima paranee, Sorjonen arvioi.

Työllisyyden kohentumista pitää odottaa vuoden 2026 lopulle

Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet huomattavasti odotettua enemmän ja pidempään. Työllisten määrä on vähentynyt noin kolmen vuoden ajan ja työttömien määrä on kasvanut jyrkästi. Työttömyysaste kohosi 10,6 prosenttiin huhtikuussa 2026.

– Työllisyyden heikkeneminen on edellisten 12 kuukauden aikana hidastunut selvästi ja työttömyyden nousussa näkyy orastavia taittumisen merkkejä. Ennusteemme mukaan tilanne pysyy tällaisena pitkälle syksyyn 2026. Vasta sen jälkeen työllisyys alkaa vähitellen kohentua ja työttömyys vähentyä. Arvioimme työttömyysasteen olevan keskimäärin 10,4 prosenttia vuonna 2026 ja 9,8 prosenttia vuonna 2027, Sorjonen sanoo.

Tutustu ennusteeseen https://akavaworks.fi/ennuste/talousennuste-6-2026-nuppu-aukeaa/

Katso talousennusteen esittelylähetys 11.6.2026 kello 9.30–10.30 osoitteessa https://akavaworks.fi/tapahtuma/akava-works-talousennusteen-esittelylahetys-11-6/

Lisätietoa antaa

Muistutuskutsu: Akava Works -talousennusteen esittelylähetys 11.6.

n

Kasvaako Suomen talous viimein? Herääkö kulutus horroksestaan? Milloin työttömyys alkaa helpottaa? Entä miten Suomen kustannuskilpailukyky kehittyy suhteessa verrokkimaihin?

Akava Works julkaisee uuden talousennusteensa verkkolähetyksessä torstaina 11.6. kello 9.30.

Lähetyksessä:

  • Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen avaa Suomen talouden näkymiä vuosille 2026 ja 2027 sekä ajankohtaista työttömyystilannetta.

  • Akavan johdon neuvonantaja Eugen Koev kertoo, miltä Suomen kustannuskilpailukyky näyttää.

  • Kommenttipuheenvuoron pitää Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkönen.

Katso lähetystä täällä.

Lisätietoa antaa

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lausunnonantajan lausunto

Akava ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa ja toteaa seuraavaa.

Esitysluonnoksessa esitetään säädettäväksi laki yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta koskien yleistuen tarveharkinnassa huomioon otettavaa tuloa. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei huomioitaisi yleistuen tarveharkinnan tulona niiden osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saajien kohdalla, joille on annettu päätös osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä ennen 16.1.2026.

Akava pitää perusteltuna sitä, että hallitus pyrkii korjaamaan yleistuen käyttöönoton yhteydessä syntyneitä ennakoimattomia vaikutuksia osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaville henkilöille. Esityksessä tunnistetaan se, että osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saajat ovat tehneet eläkeratkaisunsa tilanteessa, jossa yleistuen vaikutuksia heidän toimeentuloonsa ei ole voitu ottaa päätöksenteossa huomioon. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei voi myöhemmin keskeyttää tai lakkauttaa, ja päätöksen voi perua vain kolmen kuukauden kuluessa sen antamisesta. Sääntelyn puutteiden korjaaminen on siten tarpeellista kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi.

Akava kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että yleistuen tarveharkintaan ehdotettu muutos kohtelee osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saavia henkilöitä eri tavoin riippuen siitä, onko eläkepäätös annettu ennen vai jälkeen 16.1.2026. Tällöin yleistuen määrään vaikuttaisi henkilön olosuhteiden sijasta ratkaisevasti eläkepäätöksen ajankohta. Ehdotettu ratkaisu perustuu luottamuksensuojan huomioon ottamiseen niiden henkilöiden osalta, jotka ovat tehneet eläkeratkaisunsa ennen kuin yleistuen vaikutukset olivat tiedossa. Esitysluonnoksessa olisi kuitenkin perusteltua arvioida, ovatko ennen ja jälkeen 16.1.2026 eläkepäätöksen saaneet henkilöt yhdenvertaisuuden näkökulmasta niin erilaisessa asemassa, että heidän erilainen kohtelunsa on oikeasuhtaista. Vaihtoehtoa, jossa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti kaikkien yleistuen saajien osalta, on käsitelty esitysluonnoksessa melko niukasti.

Akava ry:n puolesta

Katri Ojala
Työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 18.5.2026, VN/12191/2026
Lausunnon diaarinumero Dnro 072/62/2026
Lausunnon päiväys 5.6.2026
Laatija Katri Ojala

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE:stä eduskunnalle laiksi ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi

Akavan lausunto: muutoksia työeläkealaa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä vahinko- ja henkivakuutuksen määräyksiin ja ohjeisiin

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin kumoamisesta

Akava ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa ja toteaa seuraavaa.

Asetusluonnoksessa säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetun Valtioneuvoston asetuksen (1137/2001) 2 §:n 1 momentin kumoamisesta. Voimassa olevan säännöksen mukaan Kelan antamat päätökset on allekirjoitettava. Säännöksen kumoamisen myötä päätöksen allekirjoitukseksi voitaisiin merkitä koneellisesti Kansaneläkelaitos, eikä päätöksentekijän nimeä olisi välttämätöntä enää päätöksessä mainita.

Akava pitää asetusluonnosta kannatettavana. Esitetty muutos on perusteltu päätöksentekijän henkilökohtaisen turvallisuuden, koskemattomuuden, yksityisyyden suojan ja työturvallisuuden turvaamiseksi. Päätöksen tiedoksiannossa on kuitenkin varmistettava, että hallintolain vaatimukset täyttyvät ja asiakkaan oikeusturva toteutuu. Oikeusturvan kannalta on olennaista, että asiakas saa tarvittaessa yhteyden asiaansa tuntevaan henkilöön. Akava katsoo, että yksittäisen päätöksentekijän yhteystietoja ei ole välttämätöntä ilmoittaa, mikäli yhteydenpito voidaan muuten hoitaa asianmukaisesti.

Akava kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vastaavaa häirintää ja uhkailua päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä kohtaan esiintyy laajasti myös muualla viranomaistoiminnassa ja julkisen vallan käytössä. Erityislainsäädäntöä uudistettaessa olisi tärkeää varmistaa yhdenvertainen kohtelu eri hallinnonaloilla.

Akava ry:n puolesta

Katri Ojala
Työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 7.5.2026, VN/32762/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 064/62/2026
Lausunnon päiväys 1.6.2026
Laatija Katri Ojala

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE:stä eduskunnalle laiksi ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi

Akavan lausunto: muutoksia työeläkealaa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä vahinko- ja henkivakuutuksen määräyksiin ja ohjeisiin

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta

Tervetuloa Akavaan, Tommi!

Paljon kysyttävää, paljon opittavaa

– Tuntuu innostavalta olla Akavassa töissä: on mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta. Kehittymisen mahdollisuus ja tarvekin liittyy aina työpaikan vaihtoon. Minut on otettu vastaan ystävällisesti ja mielestäni tässä työyhteisössä on hyvä auttamisen ja tukemisen kulttuuri. Tykkään siitä, että osataan myös kiittää, kertoo Tommi Anttalainen.

– Kaikenlaista voi kysyä sekä tuoda keskusteluun ehdotuksia ja ajatuksia vapaasti, ilman että pitäisi olla huolissaan siitä, että ne lytättäisiin. Vaikka oltaisiinkin ihan eri linjoilla, voidaan keskustella ja pohtia yhdessä, miten edetään tai millainen linja otettaisiin. Se on mielestäni edunvalvonnassa ja politiikassakin ydinasia. Erilaisia mielipiteitä tarvitaan, jotta voidaan kehittää yhteiskuntaa ja toimintaa. Ei niitä pidä kavahtaa tai pelätä, Anttalainen sanoo.

Tommi Anttalainen
Tommi Anttalainen arvostaa sitä, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu Akavassa mukavasti.

Yhteiskunnallisia asioita monesta vinkkelistä

Aiemmasta työkokemuksesta on Anttalaisen mielestä hyötyä uudessa työssä Akavassa, samoin koulutustaustasta. Hän toimi Keskustan kansanedustajien Petri Honkosen ja Tuomas Kettusen avustajana ennen siirtymistään Akavaan. Hän on tehnyt töitä myös lukion historian, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajana. Anttalaisen juuret ovat Kainuussa ja hän on valmistunut filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta.

– Lukion opettajan sijaisen työ Kuhmossa oli kiinnostavaa, mutta päätin kuusi vuotta sitten tulla katsomaan, millaista Helsingissä on. Sitten tänne tulikin asetuttua. Mutta yhteydet Kainuuseen ovat yhä tärkeitä ja kesälomalla suunnataan perheen kanssa sinne, Anttalainen sanoo.

– Politiikan ja päätöksenteon prosessien tuntemus, jota minulle kertyi erityisesti työssä eduskunta-avustajana ja omasta toiminnasta politiikassa, auttaa tässä tehtävässä. Se sijoittuu vaikuttamistoiminnan, tiedontuotannon ja viestinnän yhtymäkohtaan. Eräänlainen palapeli, jossa on laaja tehtäväkenttä ja yhteyksien luomista sekä ylläpitoa moneen suuntaan, myös Akava-yhteisön sisällä, Anttalainen kertoo.

Lisää rohkeutta keskustelunavauksiin

– Tehtävääni kuuluu seurata poliittisten puolueiden ja sidosryhmien ohjelmia ja linjauksia sekä pohtia, mihin kysymyksiin tai näkökohtiin voisi tarttua. Yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomme akavalaisille tärkeitä aiheita ja toki myös osallistumme poliittiseen keskusteluun. Tähän voisimme mielestäni ottaa rohkeampaakin otetta, Anttalainen huomauttaa.

Anttalainen on ollut politiikassa mukana Kajaanin kaupunginvaltuustossa ja sivistyslautakunnassa sekä keskustan ehdokkaana Helsingissä kuntavaaleissa. Kuitenkin hän katsoo olleensa enemmänkin taustavaikuttaja politiikassa. Hän on työssään panostanut viestinnän ja somenäkyvyyden kehittämiseen.

– Politiikan kuvioissa parkkiintuu kärkevään ja todella myrkylliseenkin kommentointiin. Mutta silti sitä toivoisi, että esimerkiksi somekeskustelussa maltettaisiin välillä laittaa jäitä hattuun, jotta keskustelussa päästäisiin rakentavaan lopputulokseen, Anttalainen huomauttaa.

Historiaa tunnetuksi tiktok-videoin

– Teen yhteiskunta- ja historia-aiheisia tiktok-videoita. Keskityn niissä erikoisiin ja järkyttäviin tapahtumiin. Ne kiinnostavat aika isoa joukkoa, mikä tuli vähän yllätyksenä. Mielestäni kirjat, erityisesti historiateokset, ovat rentouttavaa vastapainoa työlle ja muulle arjelle. Mutta silti tuorein Akavan historiateos on kyllä lukulistalla kesän aikana. Siitä saa laajan katsauksen työmarkkinajärjestöjen maailmasta ja kokonaiskuvan Akava-yhteisöstä, Anttalainen sanoo.

Teksti: Ritva Siikamäki

Kuvat: Veikko Somerpuro

Akavalainen

Kaikki verkkolehti-artikkelit
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Miten työpaikasta tehdään turvallinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville?

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Eurooppalaiset digitaaliset oikeudet saavat kovaa kyytiä työpaikoillakin

Toni Heikkilä Kesäduunari-info 2026

Kesäduunari-infon vinkit kesätyön ensimmäisiin päiviin

Toni Heikkilä Kesäduunari-info 2026
Akavalainen-verkkolehti

Kehysriihen tulokset jäivät laihoiksi

Kutsu: Akava Works -talousennusteen esittelylähetys 11.6.

n

Kasvaako Suomen talous viimein? Herääkö kulutus horroksestaan? Milloin työttömyys alkaa helpottaa? Entä miten Suomen kustannuskilpailukyky kehittyy suhteessa verrokkimaihin?

Akava Works julkaisee uuden talousennusteensa verkkolähetyksessä torstaina 11.6. kello 9.30.

Lähetyksessä:

  • Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen avaa Suomen talouden näkymiä vuosille 2026 ja 2027 sekä ajankohtaista työttömyystilannetta.

  • Akavan johdon neuvonantaja Eugen Koev kertoo, miltä Suomen kustannuskilpailukyky näyttää.

  • Kommenttipuheenvuoron pitää Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkönen.

Katso lähetystä täällä.

Lisätietoa antaa

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Tuottava ja hyvinvoiva työelämä on yhteinen asia

n

Strategiaan valittujen muutostavoitteiden uudet teknologiat uudistumisen ajurina, monimuotoisuus luovuuden lähteenä, nuorten hyvä alku työelämään sekä oppiminen työssä kasvun siivittäjänä saavuttaminen on keskeistä onnistumiseksi tulevaisuuden työelämässä. Vuoropuhelu ja yhteistyö ovat edellytyksenä hyvän työelämän rakentamiseksi ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi. 

Talouden kasvun moottorina ovat innovaatiot. Työpaikkojen tuloksellisuuteen ja innovaatioiden syntymiseen tarvitaan työyhteisöissä uudistamiseen kannustavaa työkulttuuria, yhteistä kehittämistä ja työn imua.

Suomi tarvitsee yhteistä ymmärrystä työelämän nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tätä kautta konkreettista toimeen tarttumista. Tässä Suomella on mahdollisuus näyttää mallia myös kansainvälisesti.

Lisätietoja

Akava: puheenjohtaja Maria Löfgren, 040 568 2798

Elinkeinoelämän keskusliitto EK: johtaja Ilkka Oksala, 050 301 8590

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT: neuvottelujohtaja Anna Kukka, 050 347 9342

Kirkon työmarkkinalaitos: työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen, 040 688 1472

SAK, puheenjohtaja Jarkko Eloranta, 020 7740100

STTK: puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi, 050 346 0847

Valtion työmarkkinalaitos: neuvottelujohtaja Sari Ojanen, 0295 530 109

Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa

Jos asiaa katsoo työsopimuslain näkökulmasta, niin työntekijällä on oikeus palkkaansa, jos työnteko on estynyt työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Tällainen este voi olla esimerkiksi viranomaisen antama vaaratiedote silloin kun se estää työntekijää tulemasta työpaikalleen tai tekemästä työtään turvallisesti.

– Kyse ei ole tavallisesta työmatkan viivästymisestä tai työntekijän omasta riskistä. Vaaratiedote on lakiin perustuva viranomaisviesti, jonka tarkoituksena on suojata ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta. Sen noudattamisesta ei pidä rangaista palkanmenetyksellä, linjaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Työntekijöiden turvallisuus ja toimeentulo on turvattava myös poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Viranomaisen vaaratiedotetta noudattava työntekijä toimii vastuullisesti, eikä vastuullisesta toiminnasta pidä seurata palkanmenetystä. Työnantajien olisi syytä kantaa tällaisissa tilanteissa oma vastuunsa kunnialla – erityisesti nyt, kun työelämälainsäädäntöä on tällä vaalikaudella muutettu poikkeuksellisen laajasti työnantajien toiveiden mukaisesti. Ei ole kohtuullista, että turvallisuusuhkien aiheuttama riski siirretään yksittäisen työntekijän kannettavaksi, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Työnantajan on tällaisessa tilanteessa ensisijaisesti selvitettävä, voiko työn järjestää turvallisesti muulla tavoin, esimerkiksi etätyönä. Jos todellista ja turvallista vaihtoehtoa ei ole, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työnteon estyminen kuuluu työsopimuslain tarkoittaman palkanmaksusuojan piiriin.

– Säännös on säädetty työntekijän turvaksi tilanteisiin, joissa työnteko estyy ulkoisesta syystä, johon kumpikaan työsuhteen osapuoli ei voi vaikuttaa. Viranomaisen lakiin perustuva vaaratiedote estää työn tekemisen samalla tavalla kuin työpaikalla fyysisesti sattunut vahinko, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen viesti on selvä: työntekijän pitää voida noudattaa viranomaisen turvallisuusohjeita ilman pelkoa palkan menettämisestä. Turvallisuusohjeiden noudattaminen ei ole työntekijän henkilökohtainen valinta, vaan osa yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmää. Tätä lähtökohtaa on korostanut myös pääministeri Petteri Orpo todetessaan, ettei toimeentulon vuoksi pidä joutua vaarantamaan henkeään. Tämän viestin on syytä kuulua myös työpaikoille ja työnantajille: viranomaisten turvallisuusohjeita on noudatettava, eikä niiden noudattamisesta saa seurata työntekijälle palkanmenetystä.


Yhteyshenkilöt

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puh. 020 774 0100
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren puh. 040 568 2798
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi puh. 050 346 08 47

Akavan lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta laeiksi yliopistolain, ammattikorkeakoululain, opintotukilain 4 §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (tutkinto avoimena korkeakouluopetuksena)

Lausunnonantajan lausunto

Yleinen näkemyksenne esityksestä sekä tiivistelmä lausuntonne pääkohdista

Akava suhtautuu esitykseen kriittisesti, eikä kannata avoimen korkeakoulun tutkinnonanto-oikeuden toteuttamista. Mielestämme esitykseen sisältyy koulutuspoliittisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, joiden ratkaiseminen olisi edellyttänyt perusteellisempaa valmistelua ja tutkimuksellisempia taustaselvityksiä sekä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Näkemyksemme mukaan hallituksen esitysluonnos ei vastaa esitetyssä muodossaan sille asetettuihin tavoitteisiin: väestön osaamis- ja koulutustason nostamiseen oikeudenmukaisella tavalla.

Lausunnon muut pääkohdat:

  • Esitys on merkittävä koulutuspoliittinen suunnanmuutos suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Maksullinen tutkintokoulutus murentaisi maksuttoman korkeakoulutuksen periaatetta ja vaarantaisi koulutuksellista saavutettavuutta, kun korkeakoulututkintoon pääsy kytkeytyisi aiempaa vahvemmin yksilön maksukykyyn.
  • Esitys sekoittaa olennaisesti avoimen korkeakoulutuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen periaatteita. Koska avoimet korkeakoulut eivät ole erillisiä instituutioita, ja opetus on pitkälti samaa tutkintokoulutuksen kanssa, korkeakouluissa annettaisiin esityksen myötä samaa opetusta maksullisesti ja maksuttomasti. Opiskelijoiden yhdenvertaisuuskysymysten ohella tämä lisäisi henkilöstön työkuormaa ja hallinnollista taakkaa, mikä puolestaan vaikuttaisi koulutuksen laatuun.
  • Koulutustason nostaminen edellyttää monipuolisempia toimenpiteitä. Avoimen kautta suoritettu tutkinto kohdentuisi todennäköisesti ensisijaisesti työssä käyville, jo korkeakoulututkinnon suorittaneille aikuisille, joten se ei juurikaan tukisi tavoitetta nuorten koulutustason nostamisesta. Akava on esittänyt ylivaalikautisen parlamentaarisen sopimuksen laatimista koulutustason nostamiseksi. Sopimuksen yhteydessä tulisi sopia konkreettisista keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi, resursoitava ne ja arvioitava systemaattisesti etenemistä tavoitetta kohti.
  • Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen kannalta on keskeistä kehittää täydennyskoulutusta ja kokonaista tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia, jotka voivat olla maksullisia. Akava on esittänyt maksullisuutta tasapainottavaksi elementiksi osaamisvähennystä, jonka avulla osaamisen kehittämiseen käytettyjä kuluja voitaisiin vähentää verotuksessa muiden tulonhankkimiskulujen tavoin. Myös osaamisseteleiden käyttöä tulisi laajentaa. Näiden rinnalle olisi luotava uusi, aiemman aikuiskoulutustuen korvaava malli, jolla tuetaan ja mahdollistetaan yksilöiden omaehtoinen osaamisen kehittäminen.
  • Työelämää ei ole kuultu valmistelun aikana. Myös varsinainen ohjausryhmä on suhtautunut esitykseen kriittisesti, eikä ole pitänyt sitä toteuttamiskelpoisena nykyisessä muodossaan. Korkeakouluyhteisössä esitys ei ole saanut laajaa tukea, ja siihen kohdistuu merkittävää kriittistä palautetta.

Näkemyksenne esityksen tavoitteista

Akava tukee tavoitetta nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa ja on esittänyt pitkäjänteisen parlamentaarisen suunnitelman laatimista tavoitteen saavuttamiseksi sekä suunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden resursointia ja seurantaa. Sen sijaan emme halua edistää maksuttoman tutkintokoulutuksen periaatteen romuttamista koulutustason noston varjolla. Pidämme hyvin epätodennäköisenä, että esitetty avoimen korkeakoulutuksen tutkinto vapauttaisi merkittävässä määrin korkeakoulupaikkoja nuorille, koska sen on pääasiallisesti tarkoitus kohdistua niihin aikuisiin, joilla on jo korkeakoulututkinto. Lisäksi avoimessa tutkintoa suorittavalla säilyy kannuste suorittaa tutkinto yhä maksuttomalla puolella ja esitykseen sisällytetty heikentämiskielto vaikuttaa käytännössä hankalalta toteuttaa.

Akava pitää tavoiteltavana kehittää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, mutta huomauttaa, että keskeistä olisi kehittää täydennyskoulutusta ja kokonaista tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia, jotka voivat olla maksullisia. Akava on esittänyt osaamisvähennystä maksullisuutta tasapainottavaksi elementiksi, jonka avulla osaamisen kehittämiseen käytettyjä kuluja voitaisiin vähentää verotuksessa muiden tulonhankkimiskulujen tavoin. Myös osaamisseteleiden käyttöä tulisi arvioida ja tarvittaessa laajentaa. Näiden rinnalle olisi luotava uusi, aiemman aikuiskoulutustuen korvaava malli, jolla tuetaan ja mahdollistetaan yksilöiden omaehtoinen osaamisen kehittäminen.

Näkemyksenne avoimena korkeakouluopetuksena järjestettävän tutkintokoulutuksen järjestämistä koskevista ehdotuksista (1. lakiehdotuksen 7 § ja 8 c § sekä 2. lakiehdotuksen 10 § ja 12 c §). Onko ehdotetussa sääntelyssä muutos- tai täsmennystarpeita?

Koska on todennäköistä, että opiskelijat tulisivat suorittamaan opintoja uudella maksullisella puolella vain osittain, olisi maksukohtaa syytä tarkentaa sen osalta, miten toimitaan tilanteissa, joissa osa tutkinnosta hyväksiluetaan muilla opinnoilla tai jos opinnot maksullisessa avoimen tutkintokoulutuksessa keskeytyvät opiskelijan siirtyessä toiselle väylälle. Lisäksi on perusteltua täydentää esitystä siltä osin, miten opintoihin suhtaudutaan verotuksen näkökulmasta. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että opintojen enimmäishinta jätetään esityksessä auki. Painotamme, ettei yksityisellä rahoituksella tule korvata valtionrahoituksen määrää tai osuutta.

Näkemyksenne opiskelupaikkojen varaamiseen (ensikertalaiskiintiö) liittyvästä ehdotuksesta (1. lakiehdotuksen 36 b § sekä 2. lakiehdotuksen 28 b §)

Mikäli esitetty muutos toteutetaan, on järkevää, ettei maksullista väylää tulevat menetä ensikertalaisstatustaan.

Näkemyksenne opintotukilakia koskevasta ehdotuksesta (3. lakiehdotus)

Akava pitää ongelmallisena mallia, jossa tutkintoa suorittavat opiskelijat asetetaan eriarvoiseen asemaan opintotuen suhteen. Seurauksena pienituloisten mahdollisuudet hyödyntää kyseistä koulutusväylää heikkenevät olennaisesti tai sulkeutuvat kokonaan. Opiskelumahdollisuuksien sitominen yksilön tai hänen perheensä maksukykyyn lisää sosioekonomista eriarvoisuutta ja heikentää koulutuksen roolia sosiaalisen liikkuvuuden välineenä.

Näkemyksenne korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia koskevasta ehdotuksesta (4. lakiehdotus)

Akava pitää kyseenalaisena avoimen tutkinto-opiskelijoiden rajaamista korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle. Katsomme, että esitys on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden, opiskelukyvyn tukemisen sekä opiskeluyhteisön toimivuuden näkökulmasta erittäin ongelmallinen.

Näkemyksenne esitysluonnoksen vaikutusarvioista vaikutusarviolajeittain. Mitkä ovat omat arvionne esityksen vaikutuksista? Puuttuuko esityksen vaikutusarvioista jotakin? Korkeakouluja pyydetään arvioimaan, miten ja missä laajuudessa esitysluonnoksen mukainen mahdollisuus suorittaa tutkinto avoimessa korkeakouluopetuksessa voitaisiin ottaa käyttöön sekä millä aikataululla. Lisäksi korkeakouluja pyydetään arvioimaan, millaisia vaikutuksia tämän käyttöönoton toteutumisella olisi korkeakoulujen muuhun avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaan.

Akava näkee vaikutusarvioinnissa puutteita henkilöstövaikutusten osalta. Avoimena korkeakoulutuksena toteutettu opetus tapahtuu käytännössä useimmin saman opetushenkilöstön toimesta kuin muukin korkeakoulun antama koulutus, mikä lisää jo olemassa olevaa työkuormaa. Henkilöstövaikutusten puuttuminen on yhteydessä puutteelliseen arvioon esityksen vaikutuksesta koulutuksen laatuun ja sen varmistamiseen.

Esityksestä ei myöskään käy ilmi, koskeeko 1.8.2026 voimaan tuleva yhden opiskeluoikeuden sääntö maksullista tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Mikäli ei koske, tällöin opiskelijan on mahdollista suorittaa sekä maksullista että maksutonta tutkintoa yhtä aikaa.

Lisäksi työttömyysturvaa käsittelevässä osiossa voisi olla syytä huomioida, olisiko ehdotuksella vaikutuksia alle 25-vuotiaiden hakuvelvoitteeseen sekä tarkentaa, miten ehdotettu maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulutuksessa vaikuttaisi siihen, miten avoimen opintoja arvioidaan työttömyysturvalain näkökulmasta.

Esitysluonnoksessa viitataan avoimen korkeakouluopetuksen nykyiseen kysyntään arvioitaessa maksullisen tutkintokoulutuksen mahdollisuuksia. Avoimen nykyinen kysyntä ei kuitenkaan muodosta luotettavaa perustaa arvioida maksullisen tutkintokoulutuksen todellista kysyntää, koska maksutaso poikkeaa olennaisesti ehdotetun täyskatteisen tutkintokoulutuksen kustannuksista.

Näkemyksenne esityksen voimaantuloaikataulusta (esitysluonnoksen mukaan ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.8.2028)

Akava ei kannata lain voimaantuloa.

Muut huomiot ja näkökohdat

Akava pitää erittäin ongelmallisena, että esityksessä ei edellytetä opiskelijavalintojen, kuten soveltuvuuskokeiden, käyttämistä avoimen kautta suoritetuissa tutkinto-opinnoissa. Moni säännelty tutkinto ja ala edellyttää käytännössä soveltuvuuden selvittämistä ja riittäviä opiskeluvalmiuksia sekä kronologista opinnoissa etenemistä. Lisäksi useat hakupainealat, joiden kohdalla voisi olla kysyntää maksulliselle avoimen tutkinnolle, valmistavat esimerkiksi potilastyötä sisältäviin ammatteihin, joiden kohdalla on erityisen tärkeää niin luottamuksen säilyminen koulutuksen tasoon kuin opiskelijoiden kiinnittyminen osaksi ammattietiikkaa sisäistämistä tukevaa yhteisöä. Avoimen maksullinen tutkintoväylä sisältävät näiden osalta merkittäviä riskejä.

Huomautamme myös, kuinka useaan tutkintoon liittyy käytännön harjoitteluja, joiden harjoittelupaikkojen riittävyyteen liittyy jo nyt maksutonta tutkintoa suorittavien kohdalla haasteita. Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä opiskelijamääriä maksullisen tutkinnon kautta aloilla, joissa opiskelijoiden valmistuminen viivästyy jo nyt harjoittelupaikkojen puutteen takia. Myöskään erikoistumispaikkoja ei ole tällä hetkellä tarpeeksi edes nykyisille opiskelijamäärille.

Lopuksi korostamme, kuinka Suomessa on rakennettu tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä koulutusjärjestelmä, jossa kouluttautumismahdollisuudet ovat yhtäläisiä sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Näkemyksemme mukaan koulutusjärjestelmämme on erittäin tärkeää ja kunniakasta säilyttää myös sellaisena.

Sahamies Miika
Akava ry

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 22.4.2026, VN/33943/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 055/62/2026
Lausunnon päiväys 27.5.2026
Laatija Miika Sahamies

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto HE:stä eduskunnalle laiksi ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi

Akavan lausunto: muutoksia työeläkealaa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä vahinko- ja henkivakuutuksen määräyksiin ja ohjeisiin

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta