Akavan työllisyys- ja maahanmuuttolinjaukset

Akava korostaa työllisyys- ja maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan, että työssäkäyvät tuottavat hyvinvoinnin edellytyksiä koko väestölle. Hyvinvointi voi muodostua sitä suuremmaksi, mitä suurempi osa väestöstä on työssäkäyviä. Työllisyysastetta voidaan nostaa panostamalla muun muassa siihen, että työn vuoksi muuttaminen on helpompaa ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja maahanmuuttajataustaiset työllistyvät paremmin.

13.12.2019

Akavan teemaohjelma

1. Johdanto

Korkea työllisyysaste edesauttaa julkisen talouden tasapainon saavuttamista. Työllisyydellä on tämän lisäksi yksilöiden ja sitä kautta koko väestön hyvinvointia oleellisesti lisäävä vaikutus. Suomen nykyinen alle 73 prosentin työllisyysaste on matala verrattuna muihin pohjoismaihin. Akavan tavoitteena on, että kuluvan vaalikauden aikana saavutetaan 75 prosentin ylittävä työllisyysaste.

Tässä asiakirjassa esitellään Akavan linjauksia työllisyyden parantamiseksi sekä maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan kehittämiseksi. Ehdotukset kohdistuvat työvoimapolitiikkaan, työkyvyn ja osaamisen edistämiseen, työvoiman liikkuvuuteen, työvoiman kohtaantoon, työttömyysturvaan ja maahanmuuttoon.

Työllisyysaste on ollut viime vuodet noususuunnassa, mutta kasvun jatkuminen myös tulevaisuudessa edellyttää tavoitteellisia toimenpiteitä. Myös työttömyysaste on kehittynyt viime vuosina suotuisasti, joskin käänne huonompaan suuntaan näyttää olevan tätä kirjoitettaessa käsillä. Onnistuminen työmarkkinoilla on keskimäärin hyvin erilaista eri koulutustasoilla: korkeakoulutettujen työllisyys on korkealla ja työttömyys suhteellisen vähäistä. Kouluttamattomilla työttömyys on varsin yleistä ja työllisyysaste matala.

Fyysisellä ja psyykkisellä työkyvyllä on suuri merkitys työhön pääsemisen ja työssä pysymisen kannalta. Työttömien joukossa on suuri määrä henkilöitä, joiden työllistyminen voi olla suuren työn takana. Toisaalta moni myös työllistyy suhteellisen nopeasti, osa ilman palveluita ja osa tukitoimien kautta.
Maahanmuuttajien työllisyys on ollut jatkuvasti keskimääräistä matalammalla tasolla. Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko, johon kuuluu sekä korkeakoulutettuja että vain muutamia vuosia kouluja käyneitä henkilöitä, heidän joukossaan myös täysin luku- ja kirjoitustaidottomiakin ihmisiä.

Loppujen lopuksi työllisyyden ja julkisen talouden kestävyyden yhteydessä on kyse taloudellisesta huoltosuhteesta, joka puolestaan perustuu väestölliseen huoltosuhteeseen. Työssäkäyvät tuottavat hyvinvoinnin edellytyksiä koko väestölle. Hyvinvointi voi muodostua sitä suuremmaksi, mitä suurempi osa väestöstä on työssäkäyviä.

Akava on erityisen huolissaan vailla toisen asteen koulutusta olevien työllisyydestä. Työllisyysastetavoitteessa ei voida onnistua, mikäli huonoimmin työllistyvien ryhmissä ei saada huomattavaa parannusta aikaan. Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kotoutumisen on oltava nykyistä tehokkaampaa. Työperäisestä maahanmuutosta pitää saada esteet ja hidasteet raivattua. Työllistämistä edistävien palveluiden täytyy kaikilla osa-alueilla onnistua yhä tuloksellisemmin saamaan ihmiset lopulta työhön, työnhakijat löytämään työpaikat. Työvoima on saatava liikkumaan sinne, missä työpaikat ovat. Hyvin suunnitelluilla kokeiluilla selvitetään uusien ajatuksien tarjoamia mahdollisuuksia.

Akavan nostot työllisyyden lisäämiseksi

  1. Resursoidaan työvoimapalvelut paremmin ja lisätään niiden tehokkuutta.
  2. Poistetaan asuntokaupan varainsiirtovero ja laajennetaan alueellista työn vastaanottovelvollisuutta työttömyysturvassa.
  3. Säädetään irtisanoutumismahdollisuus yli 6 kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta.
  4. Laajennetaan työterveyshuollon erityisalaosaaminen kaikkien työikäisten käyttöön.
  5. Otetaan käyttöön palauttava työttömyysturvamalli.
  6. Käynnistetään työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus mahdollisimman pian maahantulon yhteydessä.
  7. Myönnetään suomen tai ruotsin kielen kielitaidon perusteella oleskelulupa.
  8. Luovutaan saatavuusharkinnasta.

2. Työvoimapolitiikka

Lisää työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla

Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla työtä hakeville mahdollisuuksia saada työtä sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua . Resurssit julkisten työvoimapalveluiden järjestämiseen ovat rajalliset, joten niiden käytön tulee olla mahdollisimman tehokasta.

Työvoimapolitiikan järjestämisvastuun kokonaisuuden pitää olla valtiolla, koska sillä on parhaat mahdollisuudet resurssien optimaaliseen kohdentamiseen koko maan tasolla. Tämän lisäksi eri toimijoiden yhteistyötä on edelleen parannettava, jotta yksityisen sektorin palveluntuottajat, ammattiliitot, oppilaitokset, kunnat ja muut toimijat muodostavat hyvin yhdessä toimivan kokonaisuuden. Laaja toimijoiden kirjo mahdollistaa laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tarjoamisen.

Työvoimapolitiikan toimenpidevalikoimassa on syytä korostaa vaikuttavimpia ja kustannustehokkaita ratkaisuja sekä palveluyhdistelmiä ja pyrkiä niiden sisällölliseen parantamiseen. Näitä ovat olleet esimerkiksi palkkatuki yksityiselle sektorille, oppisopimuskoulutus sekä ammatillinen työvoimakoulutus. Työllisyysvaikuttavuudeltaan huonompien palveluiden tai tukimuotojen heikkoudet pitää selvittää ja pyrkiä kehittämään niitä. Vaihtoehtona on myös oltava niiden käytöstä luopuminen, mikäli kehittäminen ei ole mahdollista tai järkevää.

Myös aktiivisen työvoimapolitiikan resursoinnin on vastattava sille asetettavia tavoitteita. Pelkästään toimintaa tehostamalla ei voida saavuttaa riittäviä tuloksia, mikäli niihin käytettävissä olevat voimavarat eivät ole riittävällä tasolla.

Hyödynnetään kehittämistyössä huolellisesti valmisteltuja kokeiluja. Kokeilun avulla on esimerkiksi selvitettävä erityisen matalan kynnyksen palkkatuen vaikutusta yksinyrittäjän ensimmäisen palkatun työntekijän rekrytoimiseen. Tavoitteena kokeilussa on oltava työnantajayritysten määrän lisääminen.

Akavan tavoitteet

  • korostetaan työvoimapolitiikassa vaikuttavimpia palveluita ja parannetaan niitä edelleen
  • selvitetään vaikuttavuudeltaan huonompien palveluiden heikkoudet ja kehitetään niistä parempia
  • resursoidaan työvoimapolitiikka vastaamaan sille asetettuja tavoitteita
  • parannetaan edelleen eri toimijoiden yhteistyötä
  • hyödynnetään kehittämistyössä huolellisesti valmisteltuja kokeiluja

Paras mahdollinen aktiivisen työvoimapolitiikan tulos tavoitteita vastaavalla resursoinnilla.

Tehoa ja täsmällisyyttä työnhakijan palveluprosessiin

Työttömän yksilöllinen palvelutarve on arvioitava huolellisesti ja palvelut on kohdennettava sen mukaan. Jokaiselle työttömäksi tulevalle on tehtävä työllistymissuunnitelma, jossa huomioidaan työnhaun tavoitteet, työkyky, työnhakutaidot, osaaminen ja osaamisen kehittämisen tarpeet, motivaatio ja urasuunnitelmat.

Työllistymissuunnitelman toteutumista on myös seurattava määräajoin, mutta yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin tapauksiin, joissa työllistymiselle ei ”papereiden” perusteella näyttäisi olevan esteitä, mutta siitä huolimatta työttömyys on pitkittynyt. Pitkittyneen työttömyyden syyt on aina selvitettävä ja tehtävä tarvittaessa monialaisesti suunnitelma siitä, miten työttömyyden jatkumiseen vaikuttavat syyt poistetaan.

Palveluita tai tukea työllistymiseen on oltava saatavissa jo työttömyyden alkuvaiheessa tai jopa ennen työttömyyden alkua. Tällaisella ennakoivalla toimintatavalla voidaan parhaimmillaan estää työttömäksi joutuminen kahden työn välissä. Muutosturvan kehittäminen tukee ennakoivaa toi-mintaa.
TE-toimistojen nykyisten palvelulinjojen toimivuutta on arvioitava kriittisesti. Arvioinnissa on esimerkiksi tarkasteltava sitä, kuinka onnistuneesti työnhakijat jaetaan eri palvelulinjoihin ja tapahtuvatko mahdolliset siirtymät linjojen välillä tarkoituksenmukaisesti ja työttömän tilanteeseen oikein reagoivalla tavalla.

Akavan tavoitteet

  • jokaiselle työttömälle tehdään huolelliseen ja riittävän monipuoliseen palvelutarpeen arviointiin perustuva työllistymissuunnitelma, jota päivitetään yksilöllisen tarpeen mukaan
  • työttömyyden pitkittymisen syyt selvitetään aina ja pyritään poistamaan ne
  • pyritään toimintatapaan, jolla ehkäistään työttömyysjaksojen syntyminen jo ennalta

Työnhakijalle yksilölliset ja oikea-aikaiset palvelut huolellisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella

Korkeakoulutettujen työvoimapalveluihin uusia muotoja

Luodaan TE-toimistoihin korkeakoulutettujen työllistymistä tukeva korkeakoulutettujen uraneuvonnan verkosto, jonka avulla uudistetaan korkeakoulutettujen työvoimapalvelut uraneuvonnaksi. Palvelua tarjotaan kohdennetusti myös valituille korkeakouluille kampuksilla. Uraneuvonnalla varmistetaan laadukkaat valmennuspalvelut korkeakoulutetuille yhteistyössä yritysmaailman ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Uudella toimintamallilla tavoitellaan sekä opiskelijoita ja vastavalmistuneita että jo työelämässä olleita.

Akavan tavoitteet

  • TE-toimistojen Uraneuvonnan verkostossa vahvistetaan TE-toimistojen palveluja korkeakoulutetuille mm. seuraavilla tavoilla:
  • Lisätään uraneuvonnassa tietoisuutta ja ymmärrystä korkeakoulutettujen erilaisista urapoluista ja mahdollisuuksista sekä valinnoista.
  • Lisätään osaamisen kehittämisen FEC-koulutusten (Further Educated with Companies) tarjoamista korkeakoulutetuille.
  • Lisätään työnhakutaitojen vahvistamiseen tähtäävää koulutusta.
  • Tunnistetaan uravalmennuksessa kansainväliset osaajat ja räätälöidään heille kieli- ja verkostoitumiskoulutusta osana uravalmennusta.
  • Tarjotaan oppilaitosten tueksi TE-toimiston osaamista uraohjaukseen. Samalla voidaan tarjota tietoa opiskelijoille TE-toimistojen palvelutarjonnasta.

Korkeakoulutettujen työvoimapalveluja uudistamalla tehostetaan työllistymistä.

Muutosturva ja työelämän muutostilanteet

Muutosturvan toimintamallilla tuetaan uudelleentyöllistymistä. Muutosturvakoulutuksen enimmäiskesto on pidennettävä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Muutosturvaan oikeuttavan työhistorian kestovaatimus on lyhennettävä viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Tämän lisäksi koulutus ulotetaan koskemaan pienempiä yrityksiä kuin nykyisin (30 työntekijää työllistävät yritykset). Irtisanotun uudelleentyöllistymiseksi on tilanteen mukaan oltava käytettävissä rekrytointipalveluita koulutuksen ohessa tai sijaan ja koulutuksissa on vahvistettava työntekijän esittämän relevantin koulutusvaihtoehdon toteutumista. Työllistymisvapaan kestoa pidennetään nykyisestä 5–20 vuorokaudesta.

Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita käytetään joskus irtisanomissuojan kiertämiseen. Pitkä määräaikainen työsuhde voi olla esteenä uuden työsuhteen saamiselle. Työsopimuslakia pitääkin muuttaa niin, että työntekijälle tulee irtisanoutumismahdollisuus yli 6 kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta.

Akavan tavoitteet

  • työsopimuslain muutosturvaa koskevia säädöksiä uudistetaan
  • työllistymisvapaan kestoa pidennetään
  • säädetään työntekijöille irtisanoutumismahdollisuus yli 6 kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta

Muutosturvaa uudistamalla nopeutetaan uudelleen työllistymistä.

3. Työkyky ja osaaminen

Työkyvyn ylläpito on investointi piteneviin työuriin

Työhyvinvointia ja työkykyä voidaan edistää monin tavoin kiinnittämällä huomiota työn organisointiin ja työolosuhteisiin. Työterveyshuollon moniammatillista erityisosaamista voitaisiin käyttää nykyistäkin tehokkaammin työpaikoilla turvallisten ja terveellisten olosuhteiden toteuttamiseen ja kuormituksen ennaltaehkäisyyn. Työ- ja toimintakyvystä on tärkeää pitää huolta myös silloin, kun työsuhdetta ei ole. Työterveyshuollon erikoisalaosaaminen tulee saattaa järjestelmällisesti kaikkien työikäisten käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa hankkimalla erityisosaamista myös yksityiseltä sektorilta.

Työkyvyn ja -terveyden yhteydessä on nykyistä voimakkaammin kiinnitettävä huomiota psykososiaaliseen kuormitukseen. Lisääntyneet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet kertovat siitä, että työelämämme ei riittävästi tunnista ja ehkäise henkisen kuormituksen erilaisia muotoja.

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi käynnistetään kaikkia työikäisiä koskeva työkykyohjelma, johon sitoutetaan laajasti eri toimijoita. Työkyvyttömyyseläkkeitten vähentämiseksi ja työssäjaksamisen lisäämiseksi on tarkasteltava myös sosiaaliturvan uudistamistarpeita.

Erityisesti vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä on tuettava monin keinoin. Käyttöön tulee ottaa ikäluokkakohtaiset osaamis- ja työkykytarkastukset työvoiman ulkopuolella tai syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.

On luotava uusi etsivän ohjaustyön malli. Kuntien vastuulla olevan toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisien ohjaus- ja urasuunnittelupalvelujen kohdentaminen niin nuorille kuin aikuisille. Toiminta voidaan organisoida laajentamalla Ohjaamojen toimintaa yli 30-vuotiaisiin aikuisiin.

Akavan tavoitteet

  • Luodaan useamman vuoden mittainen, kaikkia työikäisiä koskeva työkykyohjelma työssäjaksamisen parantamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeitten vähentämiseksi.
  • Työterveyshuollon erityisalaosaaminen laajennetaan kaikkien työikäisten käyttöön.
  • Tarkastellaan, vastaavatko nykyiset työterveyshuollon ammattilaisten määrittely- ja korvauskäytännöt parhaalla tavalla tarpeeseen vähentää mielenterveysperäisten työkyvyttömyyseläkkeitä ja kognitiivista kuormitusta nykyistä järjestelmällisemmin.
  • Tuetaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Huomioidaan vammaiset yrittäjät esimerkiksi suuntaamalla yksinyrittäjälle tarvittavaa tukea yritystoiminnan mahdollistamiseksi.
  • Sairauspäivärahan tarkistuspisteitä aikaistetaan ja lisätään sekä kehitetään osasairauspäivärahaa. Tarkistuksissa arvioidaan ammatillisen, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen sekä osaamisen kehittämisen tarve.
  • Selkiytetään kuntoutuksen vastuutahot ja otetaan käyttöön case manager -malli vastaamaan henkilön kuntoutustoimien kokonaisuudesta.
  • Pitkien poissaolojen jälkeen sekä irtisanomistilanteissa tarjotaan työhön paluun ja sopeuttamisen tukea.
  • Kannustetaan luomaan ja ottamaan käyttöön varhaisen tuen ja välittämisen malleja.
  • Tehdään kohdennettuja osaamis- ja työkykytarkastuksia työvoiman ulkopuolella tai syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.

Työurien pidentämiseksi toteutetaan järjestelmällisiä toimia työkyvyn ylläpitoon kaikilla työikäisillä.

Osaamistason nosto luo pohjan työllisyyden kasvulle

Väestön yleinen osaamistason nousu on pysähtynyt eikä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus enää kasva merkittävästi. Monilla nuorilla on vaikeuksia päästä mukaan työhön ja koulutukseen. Työelämän osaamisvaatimukset nousevat jatkuvasti muun muassa teknologisen kehityksen takia.

Työllisenä pysyminen vaatii jatkuvaa työn ohessa tapahtuvaa osaamisen päivittämistä, elinikäistä oppimista sekä valmiutta ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. Työllisyysasteen parantamiseksi kaikenikäisten suomalaisten osaamisen tasoa nostetaan ja työuran aikaisia oppimismahdollisuuksia laajennetaan.

Akavan tavoitteet

  • Panostetaan tuki- ja ohjauspalveluihin kaikilla koulutusasteilla, erityisesti oppivelvollisuusiän laajentamisen yhteydessä. Tähän kohdistetaan riittävät resurssit.
  • Luodaan vastuuhenkilöjärjestelmä tukemaan nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä.
  • Seurataan ja arvioidaan korkeakoulutukseen pääsyn helpottamiseksi tehtyjen toimien tarkoituksenmukaisuutta sekä jatketaan tarvittaessa pääsykoejärjestelmän uudistamista.
  • Toteutetaan urakatsaukset työuran keskivaiheille. Niissä analysoidaan osaamista ja tehdään suunnitelma muutosten varalta osaamisen ja työkyvyn näkökulmasta. Urakatsaukset sidotaan työpaikan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.
  • Toteutetaan kokeiluja, joilla kartoitetaan jatkuvan oppimisen rahoitusmallien toimivuutta ja niiden käyttäytymisvaikutuksia. Näissä voidaan kokeilla esimerkiksi raha seuraa opiskelijaa -malleja, kuten osaamisseteliä.
  • Säädetään työnantajan kustantama työntekijän kouluttautuminen verovapaaksi henkilöstöeduksi.

Osaamistason parantaminen pidentää työuria.

Kuvio 3.2: Lähes puolet kaikista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista (ns. NEET-nuoret) ei ole suorittanut toisen asteen koulutusta. Pelkän perusasteen varassa olevia nuoria aikuisia on yli 100 000. Nuorten työllisyysaste on Suomessa selkeästi matalampi kuin nuorilla muissa pohjoismaissa.

 

Työvoiman liikkuvuus ja kohtaanto

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kasvaneet elinkeinorakenteen muuttuessa, kilpailukieltojen yleistyessä, asumisen kallistuessa ja alueiden eriytyessä. Kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi on purettava työntekijöiden esteitä työpaikan vaihtamiseen, työssäkäyntialueen laajentamiseen, etätöiden tekemiseen ja muuttamiseen.

Väylästön, kaavoituksen ja liikenneratkaisujen kehittämisen avulla voidaan laajentaa työssäkäyntialueita, jotta työntekijöiden matkustamiseen käyttämä aika saadaan lyhyemmäksi. Raideliikenteen investoinneilla voidaan tukea suurimpien kaupunkiseutujen saavutettavuutta.

Työelämän monimuotoistuminen mahdollistaa myös paikkariippumattoman työskentelyn, joka tukee entistä paremman työllistymisen nykyisiä työssäkäyntialueita laajemmalla alueella. Etätöiden tekemisen lisäämiseksi tarvitaan investointeja uuden sukupolven 5G-verkon rakentamiseksi ja voimakkaampaa tukea työpaikoilla etätyökäytäntöjen käyttöön ottamiseksi.

Työvoiman liikkuvuuden lisääminen parantaa työllisyyttä. Työpaikan vaihtaminen on tehtävä työntekijöille edulliseksi ja helpoksi. Työntekijöiden kilpailukieltoja on selvästi vähennettävä nykyisestä. Asuntojen hintojen maltillisempaa kehittymistä on tuettava vahvistamalla kasvukeskusten asuinrakentamista sekä verotuksen keinoin muun muassa luopumalla asuntokaupan varainsiirtoverosta. Työssä matkustaminen lisääntyy työssäkäyntialueiden kasvaessa. Laajempaan työssä liikkumiseen voidaan kannustaa esimerkiksi muuttamalla työajan laskemisen käytäntöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään työssä matkustavien työntekijöiden palautumiseen ja lepoaikaan.

Akavan tavoitteet

  • Suurten kaupunkiseutujen kasvua tuetaan laajentamalla työssäkäyntialueita ja parantamalla liikenneyhteyksiä. Lisätään erityisesti raideinvestointeja nopeiden junayhteyksien luomiseksi.
  • Lisätään etätyömahdollisuuksia vauhdittamalla 5G-verkon investointeja ja kannustamalla työnantajia kehittämään etätyömahdollisuuksia.
  • Vähennetään selvästi työntekijöiden kilpailukieltojen käyttöä.
  • Alueellista liikkuvuutta tuetaan kannustamalla kasvukeskuksia lisäämään asuntorakentamista, poistamalla asuntokaupan varainsiirtovero ja korottamalla työasuntovähennyksen enimmäismäärää.
  • Työn tekemiseen käytetty matka-aika luetaan työajaksi ja otetaan käyttöön työsidonnaisuusaika-käsite työaikasuojelussa.

Työttömästä työlliseksi ja työpaikasta seuraavaan.

4. Työttömyysturva

Tasapainoa työttömän oikeuksiin ja velvollisuuksiin

Työttömyysturvalla turvataan työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä.

Työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteutumiseksi työttömältä pitää edellyttää aktiivista työnhakua ja pyrkimistä työllistymiseen joko suoraan tai tukitoimien tai koulutuksen kautta. Lähtökohtaisesti kaikille työttömille työnhakijoille tulee asettaa yksilöllinen tilanne huomioiden määrällinen työnhakuvelvoite. Alueellista työn hakemisen tai vastaanottamisen velvollisuutta voidaan laajentaa työttömyyden pitkittyessä.

Osalle työttömistä voi olla tarkoituksenmukaista pyrkiä työllistymään ensisijaisesti tukitoimien tai koulutuksen avulla, jolloin asetettava työnhakuvelvoite voi olla täysimääräistä pienempi tai sitä ei toimenpiteiden ajaksi aseteta ollenkaan. Samaten jos työttömällä on varma tieto lähiaikoina alkavasta työstä, työnhakuvelvoitetta ei pidä asettaa.

Työttömän oikeuksien ja velvollisuuksien täytyy olla tasapainossa. Riittävän tuen saaminen eli neuvonta, ohjaus ja urasuunnittelu varmistetaan ja niiden saatavuus voi olla edellytyksenä edellä mainittujen ehtojen ja velvoitteiden asettamiselle. Työnhakuvelvoitteeseen hyväksyttävät työnhakutoimet pitää määritellä nykyaikaisella tavalla eli velvoite pitää olla täytettävissä monipuolisesti. Työttömän palvelutarvetta ja työnhakuvelvollisuuden kohtuullisuutta tarkastellaan työttömyyden jatkuessa ja siihen voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia.

Työttömyysetuuden maksaminen voidaan keskeyttää varoituksen jälkeen määräajaksi, mikäli työtön ei toteuta työllistymissuunnitelmassa yksilöityä työnhakuvelvoitetta tai osallistu suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin.

Akavan tavoitteet

  • työttömiltä edellytetään aktiivista työnhakua ja pyrkimistä työllistymiseen
  • työnhakuvelvoite asetetaan yksilöllinen tilanne huomioiden ja sitä tarkistetaan työttömyyden jatkuessa
  • velvoitteiden asettamisen ehtona voidaan edellyttää tuen tai palveluiden saamista työvoimaviranomaisilta
  • työnhakuvelvoitteen täyttäminen asetetaan ehdoksi työttömyysetuuden maksamiselle

Oikeus työttömyysturvaan velvoittaa konkreettisesti pyrkimistä työllistymiseen.

Työttömyysturvaan selkeyttä ja kattavuutta

Byrokratia- ja informaatioloukkujen purkamista on jatkettava. Työttömyysturvan säädöksillä ei pidä tarpeettomasti luoda tilanteita, joissa henkilö joutuu miettimään, onko esimerkiksi lyhytkestoisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisella mahdollisesti haitallisia tai epäselviä seuraamuksia hänen työttömyysturvaansa. Työttömyysturvajärjestelmässä on pyrittävä yksinkertaisuuteen ja sitä koskevassa ohjeistuksessa selkeyteen.

On nähtävissä, että tulevaisuuden työelämässä ansiot koostuvat yhä useammin palkka- ja yrittäjätuloista. Työttömyysturvan kehittämisessä on tehtävä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhdistelmävakuuttamisen eli yrittäjyyden ja palkkatyön tulojen yhdistämisen työttömyysvakuuttamisessa. Työttömyysturvan yksinkertaistamiseksi ja esimerkiksi yhdistelmävakuuttamisen toimeenpanon selkeyttämiseksi palkansaajan työssäoloehto on tarvittaessa euroistettava.

Akavan tavoitteet

  • työttömyysturvan byrokratia- ja informaatioloukkujen purkamista jatketaan
  •  työttömyysturvajärjestelmää selkeytetään mahdollisuuksien mukaan
  • yhdistelmävakuuttaminen mahdollistetaan ja tarvittaessa palkansaajan työssäoloehto euroistetaan

Selkeä työttömyysturvajärjestelmä edistää yritteliäisyyttä ja työssäkäyntiä kaikissa tilanteissa.

Palauttavalla työttömyysturvamallilla lisää kannustavuutta

Työttömyysetuudella turvataan työttömyyden aikainen toimeentulo, mutta samalla se väistämättä aiheuttaa työllistymisen kannustimien pienentymistä. Työttömyysturvajärjestelmän sääntöjä muuttamalla voidaan pyrkiä pienentämään näitä kannustinongelmia ja samalla lisäämään työvoiman tarjontaa ja lyhentämään työttömyysjaksoja. Suurten vaikutusten saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti myös suuria etuustason muutoksia, mutta järjestelmää voidaan myös kehittää niin, että tehdään oikeaan suuntaan vaikuttavia muutoksia.

Työttömyysturvan kannustavuutta voidaan lisätä työttömyysetuuden tason maltillisella porrastamisella työttömyyden keston mukaan. Porrastamisella tarkoitetaan sitä, että työttömyysetuuden taso laskee asteittain työttömyyden jatkuessa. Porrastukseen on liitettävä työttömyysturvan tason nostaminen työttömyysjakson alussa sekä vähennetyn etuuden osan palauttaminen työllistymisen tapahduttua. Tällä tavoin toteutettua mallia kutsumme palauttavan työttömyysturvan malliksi.

Akavan tavoitteet

Työttömyysturvassa otetaan käyttöön palauttavan työttömyysturvan malli, jonka keskeisiä elementtejä ovat seuraavat:

  • työttömyysetuuden tasoa nostetaan heti työttömyysjakson alussa
  • työttömyyden jatkuessa etuuden tasoa lasketaan asteittain ja vähennetty osa siirretään sivuun
  • työllistymisen tapahduttua henkilölle maksetaan sivuun siirretty etuuden osa

Palauttava työttömyysturvamalli parantaa kannustavuutta säilyttäen työttömyysturvan perustehtävän.

5. Maahanmuutto

Työperäinen maahanmuutto vaatii rohkeita toimia

Pienenevien ikäluokkien Suomessa on puutetta osaavasta työvoimasta. Kansainvälisten asiantuntijoiden sekä kansainvälisten opiskelijoiden määrää on saatava kasvatettua. Työperäisen maahanmuuton lisääminen antaa mahdollisuuden vastata huoltosuhteen heikkenemisen ongelmiin ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin sekä parantaa työvoiman saatavuutta. Kielikoulutus ja lupaprosessien nopeuttaminen ovat tärkeimmät keinot kotoutumisen nopeuttamiseksi.

Akavan tavoitteet:

  •  Työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus käynnistetään mahdollisimman pian maahantulon yhteydessä lupaprosessien käsittelyaikatauluun katsomatta. Oikeus nopeaan kielikoulutukseen taataan koulutustasosta riippumatta myös heille, jotka muuttavat Suomeen työn takia sekä heidän perheenjäsenilleen.
  • Myönnetään jokaiselle suomen ja/tai ruotsin kielen kolmen vuoden sisällä oppineelle automaattisesti pysyvä oleskelulupa.
  • Kotoutumiskoulutuksen laatu varmistetaan ottamalla se osaksi järjestämisluvan alaista valmentavaa koulutusta.
  • Yritysten asema kotouttamisessa uudistetaan esimerkiksi myöntämällä yrityksille matalan kynnyksen palkkatukea ensimmäisen maahanmuuttajan työllistämiseksi.
  • Kevennetään yritysten rekrytointiprosesseja mahdollistamalla osaavan työvoiman pääsy Suomeen nykyistä nopeammin esimerkiksi myöntämällä erityisasiantuntijoille määräaikaisia pikaoleskelulupia Kanadan mallin mukaisesti ennen varsinaisen oleskelulupahakemuksen hyväksyntää.
  • Luovutaan saatavuusharkinnasta.
  • Resursoidaan työsuojeluviranomaisten toimintaa nykyistä voimakkaammin.
  • Luodaan maahanmuuttajille oikeus käyttää työaikaa suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Kielen opiskeluun osoitetaan kunnan tai valtion tuki.

Maahanmuuttajien lupaprosessit nopeutuvat ja työllisyys lisääntyy.

Maahanmuuttajataustaisessa väestössä on suuri työllisyyspotentiaali

Maahanmuuttajien riski syrjäytyä työmarkkinoilta kohdistuu yleisemmin maahanmuuttajanaisiin ja pakolaisuuden perusteella Suomeen muuttaneisiin. Myös nuoret ovat riskiryhmässä, sillä noin puolella ulkomaalaistaustaisista nuorista on vain perusasteen koulutus. Etnisen taustan, kielen tai kansalaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä vaikeuttaa ulkomaalaistaustaisten työllistymistä.

Akavan tavoitteet

  • Luodaan etsivän ohjaustyön malli yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Asiakaslähtöisten ohjaus- ja urasuunnittelupalvelujen yksi toteuttamistapa on Ohjaamojen toiminnan laajentaminen.
  • Maahanmuuttajaväestön pääsyä työelämään tuetaan tarjoamalla perhevapaalla oleville työelämään siirtymistä tukevia palveluita viimeistään lapsen täyttäessä kaksi vuotta.
  • Maahanmuuttajien ammatillista verkostoitumista vahvistetaan mentoroinnin avulla ja suuntaamalla työvoimakoulutusta korkeakoulutetuille maahanmuuttajille.
  • Parannetaan ulkomaalaisiin kohdistuvia asenteita edistämällä työelämän monimuotoisuutta lisääviä toimia muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistamisen yhteydessä.

Maahanmuuttajataustaiset otetaan mukaan työelämään ja yhteiskuntaan.

 

Koulutuksella tehokasta maahanmuuttopolitiikkaa

Koulutustason nosto parantaa työllistymistä sekä integroi mukaan yhteiskuntaan. Laadukas koulutus ja tutkimus sekä palvelut ovat tärkeitä Suomen houkuttelevuustekijöitä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointiin, maahantuloon ja maahan jäämiseen liittyvien prosessien sujuvuuteen on panostettava.

Akavan tavoitteet

  • Monikielisiä varhaiskasvatuspalveluita lisätään kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.
  • Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvalle henkilölle säädetään oikeus saada suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun asti.
  • Luodaan Suomeen avoimen ammatillisen koulutuksen malli, jonka avulla voidaan opiskella tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia. Mallilla tuetaan eri-ikäisten osaamisen täydentämistä heidän taustaansa katsomatta.
  • Kannustetaan maahanmuuttajia osallistumaan myös korkeakoulutukseen. Luodaan jokaiseen korkeakouluun valmentava ohjelma tukemaan koulutukseen pääsyä.
  • Lisätään kotimaisten kielten opintoja korkeakoulututkintoihin ja myönnetään jokaiselle Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle automaattisesti pysyvä oleskelulupa.
  • Viranomaisten tulee esittää selkeät alakohtaiset kriteerit, joilla EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu koulutus tunnustetaan ammattipätevyydeksi. Kriteereihin voi kuulua selkeästi määritetty täydennyskoulutus.

Maahanmuuttajataustaisten koulutustason nosto parantaa työllisyysastetta.

 

Lisätietoja:

Miika Sahamies

Miika Sahamies

erityisasiantuntija

+358505305366

Heikki Taulu

Heikki Taulu

ekonomisti

+358503612869

Lue lisää aiheesta