Aikuiskoulutus selkärepussa koko työuran ajan

Vuonna 2014 lakiin kirjattu CPF (Compte personnel de formation), suoraan käännettynä henkilökohtainen koulutustili, teki aikuiskoulutuksesta jokaisen työssäkäyvän perusoikeuden. Koulutussalkku karttuu 500 eurolla vuosittain kuin säästötili, ja sen haltija voi päättää itse opintojensa sisällöstä ja ajankohdasta.

Lain takaama opiskelumahdollisuus palkallisella työajalla on kuitenkin liian hyvä ollakseen totta. Koska hankkeeseen tarvitaan työantajan suostumus, se törmää valitettavan usein työelämän realiteetteihin. Myös opintovapaahakemuksista lähes puolet tyssää työnantajan vastustukseen. Lisäksi ranskalainen työkulttuuri kohtelee kaltoin poissaolijoita ja harva toimihenkilö uskaltaa uransa nosteessa kääntää selkänsä työyhteisölle.

Koulutussalkku tulee usein tarpeeseen työttömyyden yllättäessä. Myös ikääntyvät toimihenkilöt ja työntekijät turvautuvat koulutusbudjettiinsa siinä vaiheessa, kun osaaminen kaipaa päivitystä. Joka kolmas kouluttautujista on työtön työnhakija ja joka viides yli viisikymmentävuotias.

Tekoäly kiinnostaa

Työtön työnhakija ja yli viisikymmentävuotias – Sabrina Martel edustaa molempia näitä kategorioita. Hän osallistui vastikään Pariisin Générations Reconversion -alanvaihtomessuille.

– Täytyy myöntää, että meni monta vuotta, etten edes kirjautunut koulutustililleni, enkä tiennyt sen saldoa, Martel sanoo.

Hänen jäätyään reilut puoli vuotta sitten työttömäksi 5 000 euron opiskelubudjetti tuli iloisena yllätyksenä. Kyseinen summa on koulutussalkun katto.

Henkilöstöhallinnossa työskenneellä 52-vuotiaalla Martelilla on alan yliopistollinen tutkinto, jonka suorittamisesta on hänen mukaansa kuitenkin ”kulunut jo hiukan aikaa”.

– Tuolloin ei tiedetty vielä mitään tekoälystä, josta on tullut alalla nopeasti keskeinen työväline. Haluan perehtyä siihen hiukan perusteellisemmin. Ihannetapaus olisi, että löytäisin työnantajan, joka olisi halukas ottamaan minut jonkinlaiseen aikuisten oppisopimussuhteeseen, Martel suunnittelee.

Hän on jo ottanut asiasta selvää ja tietää kyseisen mahdollisuuden olemassaolosta. Martel on myös kartoittanut tietoteknisen osaamisensa syventämiseen sopivia opiskeluvaihtoehtoja, joihin hänen käytössään oleva budjetti riittää.

Ranskassa on kaikkiaan noin 40 miljoonaa koulutustilin haltijaa, joista jokaisen tilillä makaa keskimäärin 1 300 euroa. Opiskelumahdollisuutta käytti viime vuonna puolitoista miljoonaa työntekijää tai toimihenkilöä. Koulutukseen käytetty keskimääräinen summa on noin 2 600 euroa. Toukokuusta lähtien kouluttautujan pitää maksaa sadan euron suuruinen omavastuuosuus, joka ei kuitenkaan koske työttömiä työnhakijoita.

Ranskan valtio on tukenut aikuiskoulutusmahdollisuutta koulutustilien kautta jo lähes kymmenellä miljardilla eurolla. Tili avautuu automaattisesti jokaiselle 16-vuotta täyttäneelle työsuhteessa olevalle, vapaan ammatin harjoittajalle tai itsensätyöllistäjälle. Koulutustilille kertyneet varat pysyvät tilillä työpaikan vaihtumisesta huolimatta aina eläkkeelle pääsyyn asti. Koulutustilin pääasiallinen rahoittaja on työnantaja, joka maksaa prosentin palkkakuluistaan tähän tarkoitukseen. Lisärahoitusta tulee julkisilta koulutusorganisaatioilta ja työvoimaviranomaisilta.

Huijaritkin liikkeellä

Aikuiskoulutusrahojen käytön valvontaa on viime vuosina jouduttu tiukentamaan lukuisten väärinkäytösten vuoksi. Olemattomat oppilaitokset alkoivat nimittäin aggressiivisesti markkinoida huuhaa-tutkintoja koulutustilin haltijoille, minkä seurauksena monen ranskalaisen koulutusrahat katosivat huijareiden taskuun.

Nykyisellään aikuisopiskelijan valittavissa on noin 170 000 tutkintoa, joihin valmistavia oppilaitoksia on tarkan syynin jälkeen valikoitu 13 400. Oppilaitoksilta on kielletty suorat yhteydenotot kuluttajiin sekä kytkykaupat kuten koulutuspalvelun ostamiseen liitetyt alennukset tai lahjat.

Vaikka koulutussalkun varat on ensisijaisesti tarkoitettu tutkintoon tai pätevyyteen tähtäävään koulutukseen, esimerkiksi työvoimaneuvoja voi tehdä tähän poikkeuksen. Budjetti on näin voitu käyttää ajokortin rahoittamiseen, jos sen puuttuminen on havaittu työnsaannin esteeksi. Myös yrityksen perustamiskoulutusta voidaan antaa henkilökohtaisen koulutustilin varoin.

Teksti Virpi Latva