Medialle

Akava Works arvioi Suomen talouden kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2020. Kasvu nojaa kokonaan kotimaiseen kysyntään ja pääasiassa kulutuksen lisäykseen.

Akava painottaa, että monia ehdotuksia työllisyyden nostamiseksi on olemassa ja ne pitää ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Lisäksi on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä työllisyyden kehittämisen kokonaisuutta. Akavan tavoitteena on 75 prosentin ylittävän työllisyysasteen saavuttaminen.

Akavan opiskelijoiden tuore harjoittelubarometri kertoo, että korkeakouluopiskelijat pitävät harjoittelua tärkeänä osana opintoja. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat arvioivat työnantajien suhtautuvan myönteisesti harjoitteluihin. Harjoittelun palkattomuus ja harjoittelukäytäntöjen vaihtelevuus nousivat esiin epäkohtina. Kaikista pakollisista harjoitteluista vain 39 prosenttia on palkallisia.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korosti liittokokouspuheessaan tulosvastuullisen kolmikannan merkitystä työllisyyden edistämisessä.

Tuore Akava Worksin luottamusmiesbarometri nostaa esiin, että paikallisen sopimisen käyttö on yleistä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta on käytetty 89 prosentissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiesten työpaikoista ja 82 prosentissa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten työpaikoista. Akava, JUKO ja YTN korostavat, että selkeä kehittämiskohde on luottamusmiesten tiedonsaanti.

– Akava edellyttää, että hallintoedustuslain henkilöstöedustusta koskevat säännökset päivitetään yhteistoimintalain uudistamisen yhteydessä. Nykyinen laki sallii vapaamuotoiset järjestelyt, joissa henkilöstön edustajan vaikutusmahdollisuus ei toteudu lain tarkoittamalla tavalla, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.