Vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan, ja työssäolovuodet vaikuttavat sen pituuteen.
Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohden. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on usein sovittu tätä pidemmistä lomista.
Jos työntekijä jää loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle, hänellä on halutessaan oikeus saada kaksi arkipäivää vapaata jokaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus. Oikeus lomakorvaukseen koskee myös kotityöntekijöitä ja määräaikaisia työntekijöitä, jotka ovat tehneet samalle työnantajalle töitä toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. eli tänä aikana kartutetaan tulevaa vuosilomaa. Lomakausi, jolloin loma on annettava, on toukokuusta syyskuun loppuun. Työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta työntekijöitä on kuultava. Lomapäiviksi lasketaan arkipäivät eli myös lauantait. Pääsääntöisesti vuosilomasta 24 päivää on sijoituttava lomakaudelle eli touko–syyskuulle. Tämän ylittävä osa lomasta on voitava pitää seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia loman jaksottamisesta ja siirtämisestä. Vuosilomasta 12 päivää ylittävän osan voi sopia pidettäväksi viimeistään seuraavana lomakautena.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 päivää ylittävän loman osa pidetään myöhemmin säästövapaana. Työntekijän aloitteesta 24 päivää ylittävän loman osan voi pitää lyhennettynä työaikana. Sopimus loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana tehtävä kirjallisesti.
Vuosilomalaki