Puheenjohtajan kirjoitus

Ilman osaajia Suomi pysähtyy.  

Me Akavassa ajattelemme, että Suomen tulevaisuus rakennetaan osaajien avulla. Tavoitteenamme on, että Suomesta tulee vahva osaamis- ja sivistysyhteiskunta, koska kestävä talouskasvu perustuu korkeaan osaamiseen ja työllisyyteen sekä hyvään ja turvalliseen työelämään.

Tie menestykseen  alkaa ajattelusta.

Osaavat ja innovatiiviset ihmiset sekä uudistuvat yritykset tekevät kasvun. Korkeinta korkoa yhteisille varoillemme tarjoaa korkeakoulutus. Se kasvattaa inhimillistä pääomaa, parantaa tuottavuutta ja tukee pidempiä työuria.

Korkeakoulutus ja tutkimus ovat kasvun ja uudistumisen elinehto kansainvälisessä kilpailussa. Niiden avulla yritykset ja julkinen sektori saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Ne tuottavat investointeja, luovat työpaikkoja ja vahvistavat alueiden elinvoimaa. Laadukas korkeakoulutus ja tutkimus edellyttävät kauaskantoisia päätöksiä ja strategisia investointeja.

Uuden tiedon ja uusien ideoiden pitää näkyä uudistuvina tuotteina ja palveluina. Jokainen Suomessa koulutettu tai Suomessa työskentelevä työntekijä voi vahvistaa maamme kykyä kehittää ja kaupallistaa uusia tuotteita ja innovaatioita sekä kasvattaa tuottavuuttamme.

Hyvinvoivat työntekijät tekevät tuottavan työelämän, josta kestävä kasvu syntyy. Jotta työ antaa enemmän kuin se ottaa, työpaikoille tarvitaan selkeät vastuut ja hyvää johtamista. Hyvä työelämä kantaa ja kannattaa – sekä yksilöä että yhteiskuntaamme.

Oikeudenmukaisuus on suomalaisen työelämän perusta. Urakehityksen pitää olla mahdollista perhevapaista huolimatta. Työntekijän oikeuksien ja turvan pitää toteutua myös pätkätyössä. Kun syrjintää ehkäistään ja määräaikaisten asemaa parannetaan, työelämä on oikeudenmukaisempaa. Irtisanominen ei saa olla liian helppoa.

Vakaat työmarkkinat edellyttävät toimivaa sovittelujärjestelmää ja ajantasaista tietoa. Keskustelu ja neuvottelu voittavat vastakkainasettelun. Kun työuran katkosten turvaa ja työeläkepolitiikkaa kehitetään yhteistyössä, luottamus vahvistuu kautta työuran ja yli sukupolvien.

Suomi on onnistunut ennenkin – ja voi onnistua jälleen. Siksi esitämme ratkaisuja, jotka palauttavat ajattelun, tutkimuksen ja osaamisen menestyksemme ytimeen. Kun sitoudumme vaalimaan niitä, tulevaisuutemme on täynnä mahdollisuuksia.

Emme anna Suomen pysähtyä.

Ajattele.

Maria Löfgren
Puheenjohtaja, Akava 

Perustelut

Suomen koulutustaso voidaan kääntää uuteen nousuun.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorista aikuisista on Suomessa selvästi OECD-keskiarvoa matalampi. Tilanteen kääntämiseksi tarvitaan parlamentaarinen, pitkäjänteinen suunnitelma, jossa tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen pääsyä, vähentää keskeytyksiä ja nopeuttaa valmistumista. Sillä tuetaan myös talouden ja työllisyyden kasvua.

Lisää laatua korkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmään.

Riittävä ja ennakoitava perusrahoitus, indeksitakuu sekä laadullisten mittareiden vahvistaminen ovat välttämättömiä koulutuksen laadun turvaamiseksi. Tällä varmistetaan korkeakoulutuksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuomat strategiset hyödyt.

Muuttuva työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Teknologinen kehitys, vihreä siirtymä ja tekoälyn nopea yleistyminen muuttavat osaamisvaatimuksia. Kansainvälisessä kehityksessä pysyminen edellyttää meiltä osaamisloikkaa. Jatkuva oppimisen tueksi tarvitaan uusia kannusteita, kuten osaamisen kehittämisen kustannusten laajempaa verovähennysoikeutta sekä työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentamista.

Korkein korko?

Korkeakoulutus.

Ajattele .

Perustelut

Vahvat panostukset koulutukseen ja tutkimukseen lisäävät suomalaisten hyvinvointia.

Inhimillisen pääoman kasvu ja TKI-investointien vahvistaminen mahdollistavat kestävimmän talouskasvun. Ilman lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja osaajien maahanmuuttoon Suomen kokonaistuotanto voi pitkällä aikavälillä kääntyä laskuun.

Korkeakoulujen taloudellinen autonomia tukee innovaatioita ja uudistumista.

Korkeakoulujen riittävät taloudelliset resurssit merkitsevät taloudellista autonomiaa, joka vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, lisää mahdollisuuksia reagoida osaamistarpeiden muutoksiin ketterästi sekä tukee kansainvälistä kilpailukykyä ja pitkäjänteistä TKI-toimintaa.

Ajatuksin nostamme Suomen kasvuun.

Ajattele.

Perustelut

Yritystuet voivat hyödyttää yhteiskuntaa paljon nykyistä enemmän, jos ne rakennetaan ja kohdistetaan uudella tavalla.

Nykyinen yritystukijärjestelmä ei läheskään aina edistä kansantalouden kasvumahdollisuuksia, vauhdita yritysten uudistumista, uusien ideoiden syntymistä tai TKI-toimintaa. Liian usein tuetaan suuria ja jo kannattavia yrityksiä. Käyttämällä monipuolisesti erilaisia tukimuotoja ja pisteyttämällä tuettavat hankkeet ulkoisvaikutusten perusteella parannetaan tukien kohdistumista, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa laajemminkin ja antaa mahdollisuuden säästää julkisia varoja.

Kireä ansiotuloverotuksen progressio tuhoaa kannustimet työn tekemiseen, kouluttautumiseen, työuralla etenemiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen.

Suomessa ansiotulojen verotus kiristyy jyrkästi jo suhteellisen matalilla tulotasoilla, mikä heikentää halua edetä uralla, kehittää osaamista ja ottaa vastuuta. Progression keventäminen parantaa työnteon ja yrittämisen kannustimia, tukee yritysten mahdollisuuksia palkita osaamista ja lähettää vahvan signaalin siitä, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö osaamisintensiivisille yrityksille.

Suomi tarvitsee vakaata ja ennakoitavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ihmiset uskaltavat rakentaa elämäänsä tänne.

Työikäisen väestön kasvu ja talouden menestystarinat edellyttävät maahanmuuttoa, mutta nykyinen lupajärjestelmä luo epävarmuutta, joka heikentää Suomeen sitoutumista. Pisteytykseen perustuva nopeampi väylä pysyvään oleskelulupaan lisäisi psykologista turvallisuutta, kannustaisi kotoutumiseen ja vahvistaisi Suomen kykyä houkutella ja ennen kaikkea sitouttaa kansainvälisiä osaajia.

Vuonna 2024 yrityksille myönnettiin vastikkeettomia avustuksia noin 1,1 miljardia euroa. Suuret yritykset saivat noin puolet niistä. Lainoja myönnettiin samaan aikaan 300 miljoonan euron edestä.

Lähde: Kuosmanen, Yritystuet ja yritystukijärjestelmän uudistaminen,
Akava Works

Perustelut

Psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa työssä esiintyviä psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, kuten työn sisältöön, työn järjestelyihin, vuorovaikutukseen ja työyhteisön toimivuuteen liittyviä ominaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta tai altistaa terveys- ja hyvinvointihaitoille.

Työn intensiivisyyden kasvu, työelämän muutokset ja lisääntynyt haitallinen psykososiaalinen kuormitus muodostavat merkittävän terveys- ja työkykyriskin.

Psykososiaaliset riskit ovat yhtä vakavia kuin fyysiset. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työ ei vaaranna työntekijöiden terveyttä. Ilman täsmällistä lainsäädäntöä ja johtamisen kehittämistä työkyvyn heikkeneminen uhkaa yhä useampia työntekijöitä.

Perustelut

Selkeä sääntely, joka määrittelee, mitkä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön toimintaan liittyvät tekijät voivat aiheuttaa kuormitusta, tukee työnantajan velvollisuuden toteutumista. Lisäksi järjestelmällinen ennaltaehkäisy ja seuranta auttavat tunnistamaan kuormitustekijät ennen kuin ne johtavat työkyvyttömyyteen.

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat työnantajan lakisääteisiä velvoitteita ja kuuluvat oikeushenkilön vastuulle. Vastuunjaon selkeyttäminen vahvistaa esihenkilöiden oikeusturvaa, ja yhteisösakkoperusteen vahvistaminen ohjaa organisaatioita vastuulliseen toimintaan.

Akava Worksin ja Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan jo noin:

10 % suomalaisista kärsii todennäköisestä
työuupumuksesta

15–30 % sinnittelee tilanteessa, jossa työuupumusriski on selvästi kohonnut.

Perustelut

Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ ovat yleistyneet Suomessa. Digitalisaation ansiosta erityisesti asiantuntijatyö on yhä vähemmän paikka- tai aikasidonnaista. 

Työpaikoilla on tärkeää hakea omaan organisaatioon sopivia hybridityön muotoja. Työpaikalla pitää keskustella etätyön pelisäännöistä henkilöstön kanssa ja rakentaa yhdessä parhaat ratkaisut niin, että työn tekemisen tapa ja paikka palvelevat sekä tukevat sekä työnantajaa että työntekijää, työn tekemistä, tuottavuutta ja turvallisuutta.

EU-maissa lakisääteisesti kerättävän työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Suomessa työskennellään muiden Pohjoismaiden tavoin verrattain paljon kotona. Eurostat julkaisee kotona tavallisesti työskentelevien osuuden, jossa Suomi on ollut viime vuosina kärkiviisikossa. Muiden Pohjoismaiden tavoin hybridityön tekeminen on Suomessa yleistä.

Koska työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen etätyöhön on hyvin tulkinnanvaraista, lainsäädäntöä pitää täsmentää etätyön turvallisuuden varmistamiseksi.

Perustelut

Suomessa määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus on korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Suomessa osuus on EU-maista viidenneksi korkein.

Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat vähäisiä, mutta niillä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia sekä yksittäiselle työntekijälle että yhteiskuntaan. Pitkä määräaikainen työsuhde voi estää uuden toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen saamisen. Tieto raskaudesta saattaa myös vaikuttaa uuden määräaikaisen työsopimuksen saamiseen.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yksi merkittävimmistä tasa-arvo-ongelmista suomalaisilla työmarkkinoilla. Syrjintää esiintyy erityisen paljon määräaikaisissa palvelussuhteissa, eikä nykyisistä syrjinnän kielloista huolimatta ongelmaa ole saatu kitkettyä tai vähennettyä.

Perhevapaasyrjintä on ongelma sekä työntekijälle että työmarkkinoille. Perhevapaan käytöstä johtuva syrjintä pidentää työmarkkinoilta poissaolojaksoja, aiheuttaa työurakatkoksia ja heikentää ansiotasoa. Perhevapaalta palatessa työntekijällä tulisi olla korotettu irtisanomissuoja, kuten raskaana tai perhevapaalla olevalla. Suoja tulisi suhteuttaa perhevapaan pituuteen.

Syrjintää on vähennettävä uudistamalla lainsäädäntöä. Nykyinen lainsäädäntö ei anna riittävää suojaa raskaana oleville eikä perhevapaalta palaajille. Kaikki eivät halua eivätkä uskalla viedä edes selkeitä syrjintätapauksia eteenpäin. Oikeussuojakeinot ovat hitaita eikä niitä uskalleta käyttää leimautumisen, työnsaannin tai urakehityksen vaikeutumisen pelossa.

Perustelut

Henkilöperusteista irtisanomissuojaa on heikennetty ja työelämän epävarmuus on kasvanut. Oikeustila asiallisen irtisanomisperusteen suhteen on epäselvä vielä pitkään. 

Suomessa korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on soveltamiskäytännön perusteella liian matala ja sen ennaltaehkäisevä vaikutus on siksi rajallinen. Työsuhteen laittoman päättämisen seuraamukset ovat osa työntekijän työsuhdeturvaa, joka suojaa työntekijää epäoikeudenmukaista työsopimuksen päättämistä vastaan.

Kun henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä madalletaan, kasvaa riski perusteettomille irtisanomisille, uuden sääntelyn virheellisille tulkinnoille sekä syrjintäperusteisille irtisanomisille verhottuna muihin syihin. Riittävän tehokas korvausjärjestelmä toimii tasapainottavana oikeussuojakeinona, joka estää väärinkäytöksiä.

Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä nostamalla vahvistetaan sääntelyn ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Esitetyt muutokset vahvistavat palkansaajien työsuhdeturvaa ja asemaa työsuhteen heikompana osapuolena sekä parantavat näin työmarkkinoiden tasapainoa.

Perustelut

Tasapainoinen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä on kokonaisuus, jossa sopimusten sitovuus on aidosti molemminpuolista. Viimeaikaiset toimet seuraamusjärjestelmän osalta ovat olleet yksipuolisia ja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja on nostettu merkittävästi. Työrauharikkomuksia koskevia hyvityssakkoja nostettaessa ei ole huomioitu työnantajapuolen työ- tai virkaehtosopimuksen noudattamiseen liittyviä rikkomuksia tai laiminlyöntejä.

Hyvityssakkoseuraamuksen tarkoitus on tehostaa työnantajan ja työnantajaliittojen velvollisuutta noudattaa ja valvoa, että yksittäiset työnantajat noudattavat työ- tai virkaehtosopimusta. Rikkoessaan työ- tai virkaehtosopimuksen ehtoja työnantaja voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa laajalle joukolle työntekijöitä.

Tasapainoinen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä sekä seuraamukset ylläpitävät työmarkkinoiden vakautta ja turvaavat sopimusjärjestelmän toimivuutta.

Perustelut

Työmarkkinat ovat muutoksessa: sopimustoiminta hajaantuu, yrityskohtaiset sopimukset yleistyvät, ja neuvottelujärjestelmä monimuotoistuu. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa sovittelujärjestelmä on jatkuvasti äärirajoilla, ja nykyinen lainsäädäntö ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Työriitalakiin lisätyt rajoitukset valtakunnansovittelijan sovintoesityksiin ovat omiaan jäykistämään työmarkkinoita ja saattavat politisoida erityisesti vaikeimpia työriitoja.

Nykyinen sovittelumalli nojaa käytännössä yleiseen palkkalinjaan, joka toimii sekä ”kattona että lattiana”. Tämä tasapäistää eri alojen tarpeita ja estää huomioimasta niiden tilanteita, alan näkymiä ja palkkakehitystä. Työriitoja on mahdotonta ratkaista tasapuolisesti ilman yhteistä, puolueetonta ja läpinäkyvää taloustietoa.

Sovittelijatoimiston yhteyteen tarvitaan puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskelmia koko taloudesta sekä eri toimialoilta ja sektoreilta. Yhteinen tieto lisää läpinäkyvyyttä, vähentää väärinkäsityksiä ja edistää ratkaisujen löytymistä ennen työriitojen kärjistymistä. 

Eri toimialoilla on usein erilaiset taloudelliset olosuhteet, kehitysnäkymät ja palkkahaasteet. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joilla palkat ovat jääneet jälkeen. Nykyinen sovittelujärjestelmä ei mahdollista näiden erojen huomioimista, koska yleinen palkkalinja on muuntunut mekanismiksi, joka ohjaa sovintoehdotuksia alakohtaisista olosuhteista riippumatta. 

Työriitalaissa pitää huomioida paremmin toimialojen ja sektoreiden tilanteet, jotta sovittelu voisi vastata hajautuvien työmarkkinoiden todellisuuteen. Poikkeukset yleisestä linjasta on sallittava esimerkiksi palkkatasa-arvon tai koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi.