Akava: Katse pitää siirtää budjettiriihestä seuraavien vuosien TKI-toimintaan

– Olemme Akavassa tyytyväisiä lausunnolla olleen T&K-rahoituslain etenemiseen, koska se muuttaa TKI-rahoituksen lakisääteiseksi menoksi, mikä tuo pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta rahoitukseen. Neljän prosentin tutkimus- ja kehityspanostusten tavoitteesta voidaan poiketa vain muuttamalla lakia. Pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa on ollut hankala rakentaa esimerkiksi yrityksissä ja korkeakouluissa, kun julkinen rahoitus on osin muodostunut lisätalousarvioihin sisällytetyistä kertapäätöksistä. Saamme rahoituslain avulla näkymän vuoteen 2030 asti, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Lausuntokierroksella oleva TKI-verokannustin tuo suunnitelmallisuutta TKI-kenttäämme, kun yritys voi vähentää tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksia verotuksessa eikä sen tarvitse odottaa mahdollista tukipäätöstä. On tärkeää, että verokannustimesta tulee sellainen, että se kannustaa erityisesti pk-yrityksiä lisäämään TKI-toimintaansa, Sorjonen painottaa.

– Onnistuneita tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittavia toimia ovat esimerkiksi Suomen Akatemian lippulaivaohjelma ja Business Finlandin veturihankkeet. Näissä kumppanuusohjelmissa julkinen raha on ollut vipuvarsi, jolla on kerrytetty yksityistä rahaa TKI-toimintaan satojen miljoonien arvosta. Niiden viimeiset haut ovat alkamassa ja TKI-yhteisö jää odottamaan jatkoa. Näissä julkinen rahoitus on tukenut yksityisen panostuksen saamista merkittävästi, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.

– TKI:stä syntyy tuottavuuskasvua vain, jos innovaatiot leviävät laajalle ja ne otetaan käyttöön. Siksi pitää kiinnittää huomiota siihen, että TKI-toimintaan on saatavilla riittävästi osaavaa työvoimaa. Tämä heijastuu myös vihreään siirtymään. Kun esimerkiksi teknologiat ympärillämme vaihtuvat kivihiilivoimaloista hukkalämpöratkaisuihin, työntekijöiden osaamista pitää päivittää, Rekilä toteaa.

Tutustu Akavan budjettiriihikannanottoon.