Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, Akava ja STTK yhteinen lausunto – ILO:n suositus työllisyydestä ja ihmisarvoisesta työstä rauhan ja selviytymiskyvyn edistämiseksi

ILO:n suosituksen nro 205 soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2017. Suosituksessa annetaan jäsenvaltioille ohjeita työllisyyden ja ihmisarvoisen työn merkityksestä konfliktien ja katastrofien aiheuttamien kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, niistä toipumiseksi, rauhan edistämiseksi ja selviytymiskyvyn vahvistamiseksi. Tämä olisi tehtävä muun muassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta ja edistämällä työelämän perusoikeuksien kunnioittamista, ihmisarvoista työtä ja työllisyyttä, työsuojelua sekä kestävien yritysten toimintaedellytyksiä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta mittavilla säästötoimilla. Lisäksi hallituksen tavoitteena on saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Hallituskauden 2023–2027 tavoitteena on toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Talouden tasapainottamiseen ja valtion talouden säästöihin on pyritty valtaosin merkittävillä sosiaaliturvan leikkauksilla, jotka ovat kohdistuneet erityisesti työttömiin ja jo ennestään heikossa asemassa oleviin ihmisiin.

Maaliskuusta 2024 lähtien pääministeri Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia työttömyys-, asumis- ja sairausetuuksiin. Nämä leikkaukset ovat lisänneet köyhyyttä erityisesti osa-aikatyöntekijöiden, terveys- tai perheongelmista kärsivien ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Nämä mittavat sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat osin samoihin henkilöryhmiin ja leikkausten väitettyjen positiivisten työllisyysvaikutusten toteutuminen on epävarmaa. Osa uudistuksista on omiaan jopa heikentämään työllistymisen kannusteita.

Suomen hallitus on toteuttanut myös osaamisen kehittämiseen kohdennettavia leikkauksia. Eduskunta lakkautti aikuiskoulutustuen toukokuussa 2024, ja päätös tuli voimaan kesäkuussa 2024. Aikuistuen lakkauttaminen vaikeuttaa aikuisten mahdollisuuksia kehittää taitojaan elantonsa ohella.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla vuonna 2025, mikä vaikuttaa kielteisesti aikuisten, nuorten ja maahanmuuttajien koulutukseen. Aikuiskoulutustuella on aikaisemmin kyennyt ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan vuosittain 30 000 työssäkäyvää. Aikuisten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista leikataan muutenkin rajusti ja nämä leikkaukset heijastuvat osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyyteen.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK katsovat, että yhä kiihtyvän työelämän rakennemuutoksen, digitalisaation ja tekoälyn täplittämässä toimintaympäristössä tehokas työllisyyspolitiikka edellyttää myös ILO:n suosituksen nro 205 näkökulmasta, että työntekijöiden osaamista kehitetään sekä työsuhteen aikana että työttömyysjaksoilla uudelleen työllistymisen mahdollistamiseksi. Sen sijaan, että Suomen hallitus pyrkisi edistämään suosituksen tavoitteita, työttömien ja lomautettujen mahdollisuuksia kehittää osaamistaan on heikennetty.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat lisäksi, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyviä lukuisia sosiaalidialogia ja kollektiivista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää murentavia hankkeita on jo toteutettu samoin kuin työlainsäädäntömuutoksia, jotka heikentävät merkittävällä tavalla työntekijöiden asemaa ja ammattiliittojen neuvottelu- ja sopimisedellytyksiä.

Seuraavassa luettelossa on Suomen hallituksen toteuttamia ja osittain vielä valmistelussa olevia työntekijöiden ja ammattiliittojen aseman heikennyksiä:

• Suomen työehtosopimusjärjestelmää on heikennetty, mikä vaikuttaa kielteisesti eri väestöryhmiin, erityisesti maahanmuuttajiin ja pakolaistaustaisiin;

• Paikallisen sopimisen laajentaminen yleissitovaan kenttään ja mahdollisuus poiketa työlainsäädännön semidispositiivisista säännöksistä myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla;

• Poliittisten ja tukityötaisteluiden rajoittaminen, laittomista työtaisteluista tuomittavien hyvityssakkojen merkittävä korottaminen sekä seuraamusmaksun ulottaminen yksittäisille työntekijöille;

• Suojelutyön turvaaminen työtaistelutilanteissa;

• Vientivetoisen työmarkkinamallin säätäminen laissa sekä;

• Irtisanomisten helpottaminen ja määräaikaisten sopimusten laatiminen ilman perusteltua syytä.

Edellä kuvattu pääministeri Orpon hallitusohjelman toteuttaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä työntekijöille, valtion puuttumista työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan sekä työehtosopimusten yleissitovuuden vaarantumista ja työmarkkinoiden ajamista kohti hajautuneempaa mallia.

Pääministeri Orpon hallitus on myös kiristänyt merkittävästi maahanmuuttopolitiikkaa. Hallitus on tiukentanut merkittävästi maahanmuutto- ja oleskelulupalainsäädäntöä, mukaan lukien kolmen kuukauden työttömyyssääntö, tiukemmat vaatimukset pysyvän oleskeluluvan saamiseksi ja tiukennetut kansalaisuussäännöt. Nämä toimenpiteet vaikuttavat todennäköisesti kielteisesti maahanmuuttajien integroitumiseen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

Suomen hallitus on äskettäin ehdottanut merkittäviä leikkauksia kotouttamisresursseihin. Vuoden 2025 budjettiesityksessä ehdotetaan vähennyksiä kuntien valtionosuuksiin kotouttamispalveluiden osalta, tavoitteena keventää valtion taloudellista taakkaa. Nämä leikkaukset vähentävät kuntien ja hyvinvointialueiden velvoitteita kotouttamisen suunnittelussa ja edistämisessä. Vaikka hallitus pyrkii tasapainottamaan näitä leikkauksia lisäämällä kannustimia maahanmuuttajien työllistymiseen, huolenaiheita on edelleen erityisesti kielikoulutuksen,
varhaiskasvatuksen ja maahanmuuttajien toimeentulotuen osalta.

Vastauksena julkisuudessa käytyyn keskusteluun rasismista Orpon hallitus on julkaissut rasismin vastaisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat kuitenkin suurelta osin pinnallisia, vaikka merkittävää työtä tarvitaan rasismin ja syrjinnän torjumiseksi suomalaisessa työelämässä.

Lopuksi palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat, että edellä kuvatuilla Suomen hallituksen lainsäädäntöhankkeilla tulee väistämättä olemaan negatiivisia heijastevaikutuksia myös siihen, kuinka Suomi pystyy tosiasiassa jatkossa turvaamaan ja huomioimaan ILO:n suosituksen soveltamisalan mukaisia painopistealueita.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Akava ry

STTK ry

Lisätietoja

Paula Ilveskivi, lakimies
paula.ilveskivi@sak.fi
puh. 050 565 1664

Miia Kannisto, johtava asiantuntija
miia.kannisto@akava.fi
puh. 050 551 5292

Ville Kirvesniemi, juristi
ville.kirvesniemi@sttk.fi
puh. 040 681 8312