Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Akava toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle jo aiemman valmistelun yhteydessä todenneensa pitävänsä päätöksentekijän nimen mainitsematta jättämistä perusteltuna päätöksentekijän henkilökohtaisen turvallisuuden, koskemattomuuden, yksityisyyden suojan ja työturvallisuuden turvaamiseksi. Akava pitää myös nyt esitettävän lakimuutoksen tavoitteita kannatettavina.

Lausunnonantajan lausunto

Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut jo aiemmin vireillä valmistelua, jonka tarkoituksena on ollut mahdollistaa se, että päätöksenantajan nimi voidaan jättää pois Kansaneläkelaitoksen etuuspäätöksistä. Päätöksentekijän nimen ilmoittamisesta päätöksessä on ollut tarkoitus luopua Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin lisätyn 20 b §:n myötä (HE 81/2025). Sama tavoite on ollut Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 pykälän muuttamista ja myöhemmin kumoamista koskevilla esitysluonnoksilla, joista sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt lausuntokierrokset (STM160:00/2025). Näistä valmisteluista Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 b §:n muutos tuli voimaan vuoden 2026 alusta.

Akava ry on jo aiemman valmistelun yhteydessä todennut pitävänsä päätöksentekijän nimen mainitsematta jättämistä perusteltuna päätöksentekijän henkilökohtaisen turvallisuuden, koskemattomuuden, yksityisyyden suojan ja työturvallisuuden turvaamiseksi. Akava pitää myös nyt esitettävän lakimuutoksen tavoitteita kannatettavina. Akava on aiemmissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vastaavaa häirintää ja uhkailua päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä kohtaan esiintyy laajasti myös muualla viranomaistoiminnassa ja julkisen vallan käytössä. Näin ollen jatkovalmistelussa olisi perusteltua arvioida laajemmin lainsäädännön muutostarpeita työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi yhdenmukaisesti eri hallinnonaloilla.
Esitystä olisi tarpeen vielä joiltakin osin täsmentää jatkovalmistelussa. Kiinnitämme huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja lain tasolla säätämiseen sekä päätöksentekijän nimen poisjättämisen edellytyksiin, asianosaisen myöhempään oikeuteen saada nimitieto ja tämän oikeuden mahdollisen rajoittamisen perusteisiin. Lisäksi esityksessä olisi perusteltua kuvata tarkemmin ehdotettujen muutosten suhdetta voimassa olevaan sääntelyyn.

Ehdotetun 20 c §:n 1 momentin muotoilu

Esitettävän 20 c §:n 1 momentin mukaan päätöksentekijän nimi voidaan jättää pois Kansaneläkelaitoksen antamasta toimeentulotukipäätöksestä ja sen yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä. Sanamuotoa voidaan tulkita siten, että nimen poisjättäminen voi pitää sisällään viranomaisen harkintaa. Säännöksestä ei kuitenkaan ilmene, millä perusteilla harkintaa on tarkoitus käyttää. Esityksen perusteluissa puolestaan todetaan, että päätöksentekijän nimi jätettäisiin ainakin ensivaiheessa pois kaikista toimeentulotukipäätöksistä ja niiden yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä.

Säädöstekstin ja perustelujen välistä suhdetta olisi syytä selventää. Lisäksi olisi perusteltua täsmentää, mitä ”ensivaiheella” tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on ehdotetun sääntelyn soveltamisen kannalta. Jos tarkoituksena on jättää päätöksentekijän nimi kategorisesti pois kaikista säännöksessä tarkoitetuista toimeentulotukipäätöksistä, tämä tulisi ilmaista täsmällisesti säädöstekstissä. Jos puolestaan tarkoituksena on antaa Kansaneläkelaitokselle asiassa harkintavaltaa, tulisi harkintavallan käyttämisen keskeisten edellytysten ilmetä sääntelystä riittävän täsmällisesti.

Ehdotetun 20 c §:n 2 momentin harkintavalta

Esitettävän 20 c §:n 2 momentin mukaan päätöksentekijän nimi voidaan jättää pois etuuspäätöksestä, jos voidaan olettaa, että päätöksentekijään kohdistuu uhkailua, häirintää tai muuta vakavaa haittaa. Momentin soveltamisen edellytykset jäävät esitysluonnoksessa vielä osin avoimiksi.

Sääntelyä olisi syytä arvioida erityisesti sen osalta, mitä tarkoitetaan sillä, että uhkailua, häirintää tai muuta vakavaa haittaa ”voidaan olettaa” kohdistuvan päätöksentekijään. Perusteluissa mainitaan harkinnan perusteiksi muun muassa asiointitilanne, asiakkaan aikaisempi asiointitausta, hakemusasiakirjat ja aikaisemmat yhteydenotot, mutta näitä perusteita ei mainita säädöstekstissä. Jos niiden tarkoituksena on rajata viranomaisen harkintavalta vain asiakkaan aiempaan käyttäytymiseen, olisi perusteltua arvioida, tulisiko harkinnan keskeiset perusteet sisällyttää lakiin. Myös ”muun vakavan haitan” sisältöä olisi syytä täsmentää perusteluissa. Lisäksi voisi olla perusteltua selventää, että arvioinnissa otetaan huomioon päätöksentekijään kohdistuvan riskin yhteys hänen nimensä ilmoittamiseen päätöksessä.

Nimitiedon pyytäminen jälkikäteen

Esitysluonnoksen perustelujen mukaan asianosaisella olisi oikeus pyytää päätöksentekijän nimi tietoonsa myös silloin, kun nimi on jätetty päätöksestä pois. Perustelujen mukaan nimen antamisesta voitaisiin kuitenkin tietyissä tilanteissa kieltäytyä, ja kieltäytymisestä olisi mahdollista saada valituskelpoinen hallintopäätös.

Sääntelyä olisi tältä osin tarpeen täsmentää. Oikeus pyytää päätöksentekijän nimi ja tämän oikeuden mahdollinen rajoittaminen eivät ilmene ehdotetusta 20 c §:stä. Jos kieltäytymisen on tarkoitus perustua julkisuuslakiin, tämä tulisi todeta esityksen perusteluissa selkeästi. Jos puolestaan tarkoituksena on säätää 20 c §:ssä erityisestä perusteesta nimitiedon luovuttamisesta kieltäytymiselle, tästä ja sen edellytyksistä tulisi säätää nimenomaisesti laissa.

Ehdotetun 20 c §:n suhde voimassa olevaan 20 b §:ään ja alemman asteiseen sääntelyyn

Ehdotettua sääntelyä olisi tarpeen tarkastella esityksessä myös suhteessa Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 b §:ään, joka tuli voimaan vuoden 2026 alusta. HE 81/2025 vp:n yhteydessä lakiin lisätyn 20 b §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen päätöksestä on käytävä ilmi Kansaneläkelaitoksen yhteystieto, josta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Säännöksellä poikettiin hallintolain 44 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetystä lähtökohdasta, jonka mukaan päätöksestä tulee käydä ilmi sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.


Ehdotetun 20 c §:n sääntelytarve ja suhde voimassa olevaan 20 b §:ään olisi perusteltua selventää esityksen perusteluissa. Lisäksi esityksessä olisi tarpeen selventää, onko tarkoituksena muuttaa samalla Kansaneläkelaitoksesta annettua valtioneuvoston asetusta, jotta ehdotettavan sääntelyn kokonaisuus olisi arvioitavissa.

Akava ry:n puolesta

Katri Ojala
Työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 30.6.2026, VN/20549/2026
Lausunnon diaarinumero Dnro 102/62/2026
Lausunnon päiväys 13.8.2026
Laatija Katri Ojala