Akava: Perusteettomiin palkkaeroihin puuttumiseen tarvitaan tehokkaita keinoja

Tiedotteet
Tiedotteet

Hallituksen esitys palkka-avoimuusdirektiivin kansallisesta toimeenpanosta etenee eduskunnan käsittelyyn. Akava korostaa, että esitystä on korjattava eduskunnassa ja samanarvoinen työ on määritettävä laissa. Oikeussuojan parantamiseksi Akava esittää matalan kynnyksen oikeussuojakeinoa, jossa työntekijä voisi itse tai ammattiliittonsa avustuksella saattaa palkkasyrjintäasian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

– Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on mahdollistaa palkkojen vertailu sekä samaa että samanarvoista työtä tekevien kesken. Pidämme Akavassa palkka-avoimuuden lisäämistä tärkeänä, sillä sen avulla voidaan edistää samapalkkaisuutta. Hallituksen esityksen keskeisin ongelma on, että tasa-arvolaista jää yhä puuttumaan samanarvoisen työn määritelmä. Ilman selkeää määritelmää töiden vertailu on epäyhtenäistä, oikeusvarmuus heikkenee ja direktiivin ennaltaehkäisevä tavoite jää toteutumatta, sanoo Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Palkkaeroja ei ratkaista vain segregaatiota purkamalla

– Samapalkkaisuuden edistäminen vaatii muitakin toimia kuin työmarkkinoiden segregaation purkamista. Tarvitsemme myös toimivat keinot tunnistaa paremmin perusteettomat palkkaerot ja arvioida erilaisten töiden samanarvoisuutta. Juuri tätä vertailua varten palkka-avoimuusdirektiivin pitäisi tuoda nykytilaan parannus, Savinko toteaa.

Samanarvoisen työn arvioinnista säädettävä selkeästi

Akava pitää hallituksen esityksen 3 a §:ää liian tulkinnanvaraisena. Siinä säädetään samanarvoisen työn tunnistamisesta ja työntekijöiden ryhmittelystä, mutta ei riittävän selkeästi erilaisten töiden samanarvoisuuden arvioinnista.

– Laissa pitää mielestämme yksiselitteisesti varmistaa, että työn arvioinnissa käytetään objektiivisia ja sukupuolineutraaleja kriteereitä, kuten osaamista, kuormitusta, vastuuta ja työoloja. Kansallinen sääntely tai sen perustelut eivät saa johtaa siihen, että jokin direktiivissä nimenomaisesti edellytetty työn vaativuuden arviointi jää tosiasiallisesti tarkastelematta, sanoo juristi Hannele Fremer Akavasta.

– Sosiaali- ja terveysministeriön vastikään julkaisema työn vaativuuden arviointimalli antaa työpaikoille hyvän ja direktiivin mukaisen välineen erilaisten töiden arviointiin. Painotamme kuitenkin, että vapaaehtoinen työväline ei voi korvata selkeää lainsäädäntöä, Fremer jatkaa.

Lisääntyvän palkkatiedon rinnalle tarvitaan tehokas oikeussuoja

– Direktiivin kansallinen toimeenpano parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia saada tietoa palkoista. Mielestämme tämä on merkittävä parannus, mutta työntekijällä pitää olla myös tosiasiallinen mahdollisuus selvittää, onko erolle hyväksyttävä peruste ja tarvittaessa puuttua palkkasyrjintään. Lisääntyvän palkkatiedon rinnalle tarvitaan toimiva ja saavutettava oikeussuoja, Savinko huomauttaa.

– Palkkasyrjintää koskevan vaatimuksen käsittely kuuluu edelleen viime kädessä yleiselle tuomioistuimelle. Oikeudenkäynnin kustannukset voivat kuitenkin estää työntekijää vetoamasta oikeuksiinsa. Esitämme sen vuoksi matalan kynnyksen oikeussuojakeinoa, jossa työntekijä voisi itse tai ammattiliittonsa avustuksella saattaa palkkasyrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi, Fremer painottaa.

Eduskunnan on vielä korjattava esitystä

Akava vaatii, että eduskuntakäsittelyssä tasa-arvolakiin lisätään samanarvoisen työn määritelmä ja 3 a § täsmennetään siten, että erilaisia töitä voidaan aidosti arvioida objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä. Lisäksi yksilön oikeussuojaa pitää vahvistaa niin, että lisääntyvä palkkatieto parantaa työntekijän mahdollisuuksia puuttua palkkasyrjintään.

Lisätietoa antaa