Akava: Ilman osaamista Suomi pysähtyy

Tiedotteet 23.9.2026

Tiedotteet 23.9.2026

Akava painottaa, että osaaminen on pitkän aikavälin talouskasvun ja tuottavuuden kulmakivi. Kestävää talouskasvua, uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta tekemään tarvitaan osaavia ihmisiä. Suomen koulutus- ja osaamistaso on jäänyt jälkeen monista kilpailijamaista, vaikka työelämä vaatii yhä korkeampaa osaamista. Akava vaatii, että Suomen osaamistasoa nostetaan pitkäjänteisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

– Korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden osuus ikäluokasta on Suomessa pysynyt alle 40 prosentissa tämän vuosikymmenen aikana, kun monissa verrokkimaissa se on sen sijaan noussut. Nopeasti kehittyvässä maailmassa tämä kertoo, että osaamisemme rapistuu, sillä yhä useampi työtehtävä edellyttää korkeaa osaamista, sanoo Akavan kasvu- ja työllisyysjohtaja Piia Rekilä.

– Kun jäämme osaamistasossa jälkeen, annamme etumatkaa kansainvälisessä kilpailussa samoilla markkinoilla kilpaileville maille. Ehdotamme ratkaisuksi toisaalta nuorten ikäluokkien koulutustason nostoa, toisaalta osaamisen kehittämistä työuran mittaan. Nostamme osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkyvästi osaksi tulevaa vaalikeskustelua, Rekilä toteaa.

Pitkäjänteinen työ osaamisen nostamiseksi tärkeää

Akavan keskeisenä tavoitteena eduskuntavaaleihin on koulutus- ja osaamistason nosto, jotta saamme kasvatettua osaavan työvoiman määrää. Se mahdollistaa kannattavia investointeja ja luo työtä sekä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Akavan mukaan sillä, että joka toinen nuori suorittaa korkeakoulututkinnon voi saada jopa kymmeniä tuhansia työllisiä lisää. Akavan johdon neuvonantajan ja ekonomistin Eugen Koevin mukaan yksinkertainen, mutta hyödyllinen tapa hahmottaa koulutustason noston yhteyttä työllisyyteen on pitää mielessä, että korkeasti koulutettujen työllisyysaste on ollut korkeampi ja pysynyt paljon korkeampana kuin vähemmän koulutetuilla.

– Jos nuorten korkeakoulutettujen osuus säilyy noin 40 prosentissa, nykyisillä eroilla koulutustasokohtaisissa työllisyysasteissa työssäkäyvien määrä olisi 2050-luvulla jopa pienempi kuin nyt, Koev toteaa.

– Jos nuorten korkeakoulutettujen osuus saadaan nostettua 50 prosenttiin 2030-luvulla, työllisiä voisi olla noin 20 000 enemmän kuin nyt, ja 2060-luvulla, kun koko työvoimassa koulutettujen osuus nousee 50 prosenttiin, työllisiä voisi olla jopa 55 000 enemmän kuin nyt, Koev jatkaa.

Kampanja välittää nuorten viestejä erityisesti päättäjille

Akava nostaa eduskuntavaalitavoitteidensa pääviestin ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy” näkyvästi esille kampanjassaan, jossa se on kerännyt nuorten viestejä ja välittää niitä päättäjille muun muassa Musiikkitalon seinällä eduskuntatalon viereen täysistuntojen aikana. Kampanja näkyy ulkomainontana ja sosiaalisessa mediassa 23. syyskuuta alkaen ja se päättyy 4. lokakuuta.