Jatkuvat määräaikaisuudet vaikuttavat palkkaan, uralla etenemisen mahdollisuuksiin, vuosilomiin ja työhön sitoutumiseen Akavalainen-verkkolehti 1.1.1970 Akavalainen-verkkolehti 1.1.1970 Mitä määräaikaiset työsuhteet ja niihin kaavaillut muutokset tarkoittavat työntekijän kannalta? Entä voisiko maan hallituksen suunnittelemia muutoksia määräaikaisuuden perusteluvaatimukseen tasapainottaa? Haastattelimme määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä ja asiantuntijoita. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenJatkuvat määräaikaisuudet vaikuttavat palkkaan, uralla etenemisen mahdollisuuksiin, vuosilomiin ja työhön sitoutumiseen Määräaikainen työsuhde on hankala tohtorikoulutettavien kannalta, sanoo yliopistonlehtori Tuomas Järvenpää Itä-Suomen yliopistosta. Hänen määräaikainen työsopimuksensa ulottuu ensi kesään asti. – Nykyisessä pestissä pitäisi haalia ohjattavia, mutta se tuntuu hassulta, jos voi luvata heille ohjausta vain kuusi kuukautta eteenpäin, Järvenpää sanoo. Järvenpää on tehnyt määräaikaisuuksia koko työuransa ajan. Ensin hän oli Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana ja sen jälkeen hän on työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa eri nimikkeillä: yliopiston opettajana, tuntiopettajana, projektitutkijan hommissa, apurahapätkällä ja tutkijatohtorina. – Työhön sitoutuminen ja tulevan suunnittelu kärsivät määräaikaisuuksista, sanoo yliopistonlehtori Tuomas Järvenpää. – Tekisin työtä varmasti hyvin eri tavalla, jos olisi pysyvä tuoli alla, ja olisin paljon motivoituneempi kehittämään asioita. Henkilökohtaista harmia määräaikaisuudet eivät vielä ole tuoneet Järvenpäälle. – Pestiin ei ole tullut katkoksia. Aina on napattu seuraavaan tehtävään. Totta kai siinä on pieni epävarmuus, mutta en ole pitänyt sitä mitenkään erikoisena, kun kuitenkin tällä alalla se tuntuu olevan normi. Muutoksia kaavaillaan sääntelyyn Petteri Orpon hallituksen suunnitelmissa on helpottaa määräaikaisia työsopimuksia. Hallitusohjelman mukaan jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena vuodeksi ilman erityistä perustetta. Samalla on tarkoitus varmistaa, että muutos ei lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Nykyisellään määräaikaisuus tarvitsee perusteet. Lain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Poikkeuksena ovat olleet pitkäaikaistyöttömät: yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleet on voinut palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta. Määräaikaista työtä tekevien osuus ja lukumäärä ovat Suomessa tällä vuosituhannella pysyneet likimain samana. Vuonna 2005 määräaikaista työtä teki noin 347 000 ihmisiä, joka oli noin 16,5 prosenttia kaikista työllisistä. Vuonna 2023 lukemat olivat noin 384 000 ihmistä ja 16,7 prosenttia. Moni kaipaa pysyvyyttä määräaikaisuuksien sijaan Riikka Miettinen on myös tehnyt koko työuransa määräaikaisilla sopimuksilla. Hän on työssä julkisella sektorilla. Sen tarkemmin hän ei halua työtään määritellä, sillä työolojen kritisoiminen ei välttämättä ole hyväksi pätkätyöläiselle. Miettinen on ollut välillä työttömänä, mutta muuten hän on vielä pärjännyt määräaikaisuuksien kanssa. – Vaikka kuinka paljon hakisi töitä, ei koskaan olla varma, löytyykö uusi työ. Ikä ei helpota asiaa, Miettinen sanoo. – Osa kavereista on katkeria jatkuvista määräaikaisuuksista. He saattavat miettiä, ovatko tehneet jotain väärin. – Moni kokee vääryyttä, suurta epäreiluuden tunnetta, kateuttakin, jos toinen saa helposti lyhyen työssäolon jälkeen vakituisen sopimuksen. Se nakertaa itsetuntoa, Miettinen kertoo. Määräaikaisuudet ovat Miettisen työuralla vaikuttaneet palkkaukseen, vuosilomiin ja työmahdollisuuksiin. Hän ei halua sen enempää tarkentaa työpaikkansa hierarkiaa, mutta määräaikaisia töitä tekevillä ei ole samoja mahdollisuuksia esimerkiksi edetä uralla. Miettisen työpaikalla on palkkaukseen vaikuttavat suoritusarvioinnit, ja uusilla työntekijöillä arviointi asetetaan alhaiseksi. – Vaikka viimeksi olisi ollut korkea arvio, se on alhainen sitten, kun aloitan uuden määräaikaisuuden. Tämä vaikuttaa suoraan palkkaan. Vuosilomat on järjestetty niin, että jos ei ole 15 vuotta työkokemusta julkisella sektorilla tai vastaavassa työssä, lomakertymä alkaa alusta jokaisen uuden määräaikaisuuden kohdalla, Miettinen kertoo. Lisätäänkö epävarmuutta vai luodaanko tulevaisuudenuskoa? – Hallituksen uudistus kuulostaa huolestuttavalta, se tuo epävarmuutta elämään, sanoo Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n toiminnanjohtaja Saara Paavola. – Uudistus ei tue monimuotoisia urapolkuja, joilla meidänkin jäsenemme kulkevat. Siellä urapolulla on erilaisia työsuhteita ja työpaikkoja, kuten myös lyhyempiä ja pidempiä koulutusjaksoja. Todennäköisesti määräaikaisten työsuhteiden määrä tulisi kasvamaan, Paavola toteaa. – Määräaikaisuuksien helpottaminen koskisi erityisesti naisia ja työuran alkupäässä olevia nuoria toteaa Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola. Hän korostaa, että nuorille pitäisi pikemmin luoda uskoa tulevaan kuin epävarmuutta. – Vastavalmistuneilla ensimmäisen vakituisen työn saaminen vaikeutuu. Sen seurauksena myös poliittisissa keskusteluissa esillä ollut perheen perustaminen tai esimerkiksi oman asunnon hankinta voivat lykkääntyä. – Nuorille pitäisi ennemmin luoda uskoa tulevaan kuin epävarmuutta, Paavola sanoo. Maailman ja oman tulevaisuuden tilanne aiheuttavat huolta jo ennestään ja mielenterveyden ongelmat kasvaneet räjähdysmäisesti. – Uudistuksia on perusteltu työpaikkojen mahdollisella lisääntymisellä. Täytyy muistaa, että ihmisten palkkaaminen määräaikaisiin työsuhteisiin ei nykysäädösten mukaisestikaan ole kauhean vaikeaa. Ketjutusten kielto ja oikeus irtisanoutua määräaikaisesta työsuhteesta toisivat tasapainoa – Akavalla on vastaehdotus hallituksen kirjaukselle, kertoo Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra. Ensimmäisenä hän mainitsee ketjutuskiellon. – Ketjutuskielto on olemassa jo, mutta sitä ei oikein noudateta. Jos muutos tehdään, pitäisi huolehtia siitä, että perusteeton määräaikaisuus voi olla vain yhden kerran. – Akava haluaa vahvistaa ketjutuskieltoa asettamalla määräaikaisiin työsuhteisiin aikarajaehdon, jonka mukaan kuuden kuukauden sisään alkavia määräaikaisuuksia olisi käsiteltävä peräkkäisinä, Kopra kertoo. Peräkkäiset määräaikaiset työsuhteet olisivat kiellettyjä, kun työvoimatarve on pysyvä. Määräaikaisuuksien helpottamisen vastapainoksi tulisi Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopran mukaan säätää ketjutuskielto ja oikeus irtisanoutua määräaikaisesta työsuhteesta. – Määräaikainen työsopimus ”kahlitsee” sekä työnantajan että työntekijän koko sopimuksen ajaksi. Työntekijä ei pysty vaihtamaan toiseen työhön, vaikka olisi vakituinen työ tarjolla, ja se vähentää työmarkkinoiden liikkuvuutta, Kopra huomauttaa. – Ehdotamme Akavassa, että yli kuusi kuukautta kestävissä määräaikaisuuksissa saisi jatkossa irtisanomisajan puitteissa lähteä työsuhteesta ja vaihtaa toiseen. Ja vielä niin, että jos määräaikaisuus on tehty perusteetta, silloin saisi lähteä ilman irtisanomisaikaa. Tämä toimisi työnantajalle kannustimena jatkossakin perustella se määräaikaisuus. _ _ Teksti Anssi Koskinen Kuvat Ida Pimenoff (kuviutskuva), henkilökohtainen albumi (Tuomas Järvenpää), Pauliina Sneck (Saara Paavola), Liisa Takala (Ville Kopra)