Kuormituksen seuranta ja siihen puuttuminen vaatii osaamista ja rohkeutta

– Työuupumuksen uhatessa ihmisten tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Jyrki Talvitie. Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen painottaa ennaltaehkäisyä. Työnantajan pitää seurata kuormitusta, työntekijän kertoa, jos kuormitusta on liikaa. Jaksamisesta pitää puhua työpaikalla muulloinkin kuin uupumistilanteissa.

Perusteellinen tilannearvio toimien perustaksi, työkykyneuvottelu auttaa  arvioinnissa

– Esihenkilö ei varsinkaan asiantuntijatyössä välttämättä tiedä, mitä kaikkea työntekijän lautasella on. Silloin pelkästään se, että sovitaan kerran–pari viikossa vartin tsekkauksesta, mitä on meneillään, voi antaa ylimääräisen silmäparin työn tekemiseen, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Jyrki Talvitie.

– Kun työuupumus uhkaa ja työntekijä ohjautuu sen vuoksi työterveyden vastaanotolle, ensin on tehtävä perinpohjainen tilannearvio, Talvitie sanoo.

Työtilanne pitää kartoittaa huolellisesti, ottaa huomioon jäljellä olevat voimavarat ja työkyky sekä sulkea pois mahdolliset sairaudet. Myös henkilökohtainen elämäntilanne on otettava huomioon.

– Jos todetaan, että nimenomaan työstä kohdistuu voimakas kuormitus, yhteistyö työpaikan kanssa tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Työkykyneuvottelua käytetään liian vähän psykososiaalisessa kuormituksessa ja työuupumustilanteissa. Työuupumuksen hoidossa tarvitaan sekä työpaikkaa että työntekijää, Talvitie toteaa.

Mitä vaadin itseltäni, mitä työ merkitsee?

Työntekijän tulisi tarkastella työnsä tekemisen tapoja. Mitä vaadin itseltäni, miten hallitsen työtäni ja mitä työ minulle merkitsee – näitä kaikkia tulisi pohtia.

– Usein työssä uupumisessa voi olla kyse liian kovista vaatimuksista itseä ja työntekoa kohtaan. Kuormituksesta ja jaksamisesta olisi keskusteltava työpaikoilla, muuten ongelmat eivät voi tulla esille, Talvitie sanoo.

”Aika harva esihenkilö on ajatustenlukija”

Hannonen korostaa keskustelua ja ennaltaehkäisyä. Hyvällä työpaikalla työssä jaksamisen kysymyksistä puhutaan kehityskeskusteluissa ja palavereissa jo ennen kuin kuormitustilanteita tulee.

– Työnantajalla on velvollisuus seurata tilannetta. Toki työntekijällä on oma velvollisuus ja vastuu. Kun huomaa, että kuormitus on liiallista, se täytyy ottaa puheeksi työpaikalla. Aika harva esihenkilö on ajatustenlukija, Hannonen sanoo.

– Niin kauan kuin hiljenemisen kulttuuria harrastetaan, ihmiset voivat puurtaa hyvinkin pitkälle, kunnes tipahtavat. Se ei ole yhdenkään työpaikan toive. Vaikka tietoisuus työuupumuksesta on lisääntynyt, silti käy toisinaan niin, että työterveyspsykologin vastaanotolla todetaan aika alkuvaiheessa, että ongelmaan olisi voinut puuttua paljon aikaisemmin, Talvitie toteaa.

– Työnantajienkin puolella uupumusongelmista ollaan paremmin tietoisia, mutta erityisesti lähiesihenkilöt eivät aina tiedä, mitä keinoja heillä on ongelmatilanteissa, Talvitie sanoo.

Diagnoosikäytäntö tukee heikosti työuupumuksen tunnistamista ja hoitamista

Talvitie nostaa esille ristiriidan: vaikka työuupumus tunnistetaan vakavaksi ongelmaksi, se on edelleen oirediagnoosi. Työuupumusdiagnoosilla ei saa sairauspäivärahaa, joten se pitää aina liittää sairausdiagnoosin kylkeen, kuten unettomuuden tai masennuksen oheen.

– Niin kauan kuin työuupumusta ei päästä käsittelemään aitona erillisenä ilmiönä, sen tunnistaminen ja hoitaminen on vaikeaa. Työuupumus nähdään liian usein yksilön ongelmana, jolloin myös interventiot ja hoidot perustuvat pitkälti yksilön hoitamiseen tai muokkaamiseen, Talvitie kuvaa.

Mieluummin ennaltaehkäisyä kuin uupumuksen merkkeihin puuttumista

– Työuupumuksen ennaltaehkäisy olisi paljon parempi vaihtoehto kuin varhainen puuttuminen työuupumuksen merkkeihin. Työturvallisuuslakikin lähtee siitä, että työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää työn kuormitustekijät ja vaarat sekä poistaa tai vähentää niitä mahdollisuuksien mukaan, Hannonen sanoo.

Uupumus ei ole vain yksilön ongelma

– Meissä on aika syvällä ajatus, että työssä kuormittuminen ja uupumus ovat ”henkilökohtaisia ongelmia”. On minun heikkouttani, että en selviä työstä. Tätä myös ruokitaan työpaikoilla. Ajatellaan, että ei voida kysyä ihmisten jaksamisesta, Hannonen sanoo.

– Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan laiska töitään luettelee, mutta asiantuntijatehtävissä on hyvä listata, mitä työkenttään kuuluu ja miettiä, onko se kaikki edes mahdollista, Hannonen sanoo.

– Jos ei ole mahdollista tehdä kaikkia tehtäviä ihan kunnolla, työpaikalla pitää keskustella, mitkä ovat tärkeimmät työt ja mikä voi odottaa. Se, että pystyy keskittymään yhteen asiaan kerralla ja tekemään sen valmiiksi, vähentää kuormitusta ja myös tehostaa työtä.

– Asiantuntijatyössä tulee eteen usein kaikkea mielenkiintoista, jolle ei malta sanoa ei ja tulee ottaneeksi lisätehtäviä. Pitäisi pyrkiä siihen, että työn saa hoidettua kohtuullisesti niinä tunteita, joista palkka maksetaan.

Väsyneeseen olotilaan voi tottua

Jos kiinnostavia tehtäviä on enemmän kuin voimia, ylikuormitus tulee vaivihkaa. Stressiin ja ylikuormitukseen liittyy Hannosen mukaan, että me vaan painetaan kovempaa ja kovempaa sekä totutaan vähitellen väsyneeseen oloon.

– Jos ei enää jaksa täyttä työpäivää, osasairauspäiväraha on mahdollisuus lyhentää työpäivää, mutta tämä vaatii työmäärän vähentämistä.

– Työstään uupunut ihminen ei missään nimessä voi palata sairauslomaltaan samaan työhön, joka hänet uuvutti. Aina jos työntekijä joutuu jäämään sairauslomalle ja taustalla on työuupumusta, pitää miettiä, millaisia muutoksia työssä pitää tehdä, että tämä ei toistu, Hannonen sanoo.

Työuupumus – kolme riskitekijää ja kolme suojaavaa tekijää Jyrki Talvitien mukaan

Riskitekijät

1. Vaatimusten ja voimavarojen välinen ristiriita
2. Rooliristiriita, epätietoisuus siitä, mitä odotetaan, mitä itse odotan ja mitä työpaikka odottaa
3. Turha byrokratia, epätyö

Suojaavat tekijät

1. Työn vastineet, muutkin kuin palkka
2. Työn tulosten näkeminen, mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen
3. Reilu kohtelu työpaikalla, sosiaalinen tuki

Teksti: Anssi Koskinen

Kuvat: Lehtikuva, Juha Tuomi (kuvituskuva),  Terveystalo (Jyrki Talvitie), Työterveyslaitos (Heli Hannonen)