Työelämän heikennykset huolettavat Akavan liittojen opiskelijajäseniä

Sairauspoissaolojen omavastuu, määräaikaisten sopimusten helpottaminen, irtisanomisperusteet ja ansiosidonnaisen porrastus.

– Suomen hallituksen suunnitelmissa olevat työelämän heikennykset painavat opiskelijajäsentemme mieliä, kertoo  Suomen Ekonomien avustava asiantuntija Emilia Hoikkaniemi kertoo.

 

Hoikkaniemi tuntee hyvin opiskelijoiden huolet. Hän on itse vastavalmistunut ekonomi, ja vuosina 2021–2022 hän työskenteli Ekonomien opiskelijayhdyshenkilönä.

Työllistyminen ja opiskeluajan toimeentulo painavat opiskelijoiden mieltä

Ensimmäisenä opiskelijoiden huolena Hoikkaniemi mainitsee ahdistuksen siitä, löytyykö työmarkkinoilta töitä.

– Tällä hetkellä huolettaa paljon se, mitä mediassa puhutaan: on yt-neuvotteluita, leikataan sieltä ja täältä. Opiskelijat näkevät sen, kun he hakevat kesätöitä ja peilaavat sitä aikaisempiin vuosiin. Kilpailu kesätyöpaikkoista on entistä kovempaa. Paikkoihin on nykyään satoja hakijoita ja on vaikea päästä haastatteluihinkin, Hoikkaniemi kertoo.

– Totta kai tämä näkyy myös vastavalmistuneilla tai pian valmistuvilla. Ensimmäisen työpaikan saanti huolestuttaa.

Toinen opiskelijoita huolestuttava asia on opiskeluajan toimeentulo.

– Asumistukileikkaus vaikuttaa opiskelijoihin isosti. Ja yleisesti se, että riittävätkö rahat, joudutaanko töihin opintojen aikana, vaikka ei välttämättä haluttaisi. Ja vaikuttavatko työt jaksamiseen.

– Viime vuonna tehdyssä Ekonomien opiskelijoiden hyvinvointikyselyssä kävi ilmi, että 750 vastanneen joukosta peräti 53 prosenttia oli opintojen ohessa töissä, Hoikkaniemi kertoo.

– Sitä kautta myös tutkintojen suoritusajat voivat luonnollisesti pidentyä, mitä ei myöskään pidetä yhteiskunnallisesti positiivisena juttuna.

Hyvinvointikysely kertoi myös, että 36 prosenttia opiskelijoista koki olevansa tyytymätön tai erittäin tyytymätön psyykkiseen hyvinvointiinsa.

– Siihen liittyvät stressi opiskelun ja mahdollisen työnteon yhdistämisestä sekä valmistuminen. Saattaako se venyä ja miten peilaudun opiskelijakollegoihin, onko tarpeeksi hyvät opintosuoritukset ja työkokemusta, Hoikkaniemi sanoo.

Hoikkaniemen mukaan opiskelijat ovat keskusteluissa nostaneet esille sitä, missä kunnossa opiskelijat siirtyvät työelämään. Heidänhän pitäisi olla se jaksavin ja tuorein työvoima.

– Olemme pitäneet paljon esillä hyvinvointitutkimusta ja mielenterveyden tulosvaroitusta, että vähän herättäisiin siihen tilanteeseen, että opiskelijoilla ei niin hirveän hyvin mene, valitettavasti.

Työllistymisen ongelmissa Suomen Ekonomit auttaa tarjoamalla urapalveluita sekä työnhakuun liittyviä tapahtumia ja työpajoja. Hallituksen kaavailemista leikkauksista liitto on vahvasti sitä mieltä, että opiskelijoilta ei saisi enää leikata, Hoikkaniemi sanoo.

– Tuloksiakin on saatu aikaan. Rahoitusalalla kesätyöntekijät saatiin vihdoinkin työehtosopimuksen piiriin, Hoikkaniemi kertoo.

– On hyviäkin juttuja, kuitenkin on hyvin työllistytty ja palkkakehitys kasvaa.

Työelämän heikennykset painavat myös insinööriksi opiskelevien mieltä

– Siirtymä opinnoista työelämään on opiskelujen loppurutistusten kanssa muutenkin raskas ja muutosten ajaminen ahdistaa, sanoo Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Jimi Kuisma.

– Isolla osalla opiskelijoista on henkinen rasitus kovaa. He ovat psyykkisesti kuormittunutta porukkaa, ja valoa tunnelin päässä himmentää se, että lähdetään ajamaan heikennyksiä työelämään.

 

Kuisma nostaa päällimmäisenä heikennyksenä, että määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa. Toiseksi hän mainitsee irtisanomisen helpottamisen.

– Opiskelijoilla on jo nyt kovat paineet työssä pärjäämiseen ja huijarisyndrooma on vahvasti läsnä. Sitten jos irtisanomisia helpotetaan, se tuo opiskelijoille ja vastavalmistuneille ihan jäätävät suorituspaineet töissä.

Entä mitä pitäisi tehdä insinööriopiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi? Kuisman vastaus on: ”ei ainakaan näin”.

– Näistä asioista tulee kauhean mediakeskeisiä, tavan opiskelijaa saattaa jokseenkin kuormittaa, kun joka suunnasta tykitetään. Tietysti se lisää tietoisuutta, mikä on todella hyvä, mutta toivottavasti tämä tilanne tästä nyt vähän rauhoittuisi.

Sosiaalialan työntekijät näkevät leikkausten vaikutukset asiakkaisiin

Sosiaalialalla tulevat leikkaukset näkyvät myös asiakkaiden puolella. Lapsiperheiden tilanne tulee olemaan huolestuttava, Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry:n puheenjohtaja Olli Palokangas sanoo.

– Perheillä on valtava vaikutus lapsen kasvuun. Jos siellä on tekijöitä, jotka haastavat lapsen kasvua ja jos on köyhyyttä, se heijastuu lapseen ja nuoreen. Tutkimusten valossakin on ilmennyt, että köyhyys ja lapsiperheiden heikko tilanne aiheuttavat esimerkiksi päihderiippuvuutta, vaikuttavat työllistymiseen ja muutenkin lapsen ja nuoren psyykkiseen hyvinvointiin.

 

Palokangas aloitti itse opiskelut korona-aikana. Silloin keskusteltiin siitä, miten korona-aika eristyksineen ja sulkuineen näkyy viiden vuoden kuluttua.

– Sanoisin, että se näkyy jo. Pikkuhiljaa tulee ensimmäiset piirteet siinä esille. Harjoittelujen kautta olen nähnyt konkreettisesti sitä tilannetta.

Palokankaan mukaan työllistyminen ei huoleta sosiaalialan opiskelijoita, sillä alalla on suuri pula työntekijöistä. Huolta kannetaan siitä, onko työ liian raskasta ja jaksaako sitä tehdä pitempään. Kasvavat ongelmat yhteiskunnassa näkyvät sosiaalialan töissä, eikä lisäresursseja varmaankaan ole tulossa. Tilanne huolestuttaa Palokangastakin.

– Lastensuojelussa olen huomannut pääkaupunkiseudun jengiytymiskehitystä ja myös Oulun alle 20-vuotiaiden nuorten väkivaltarikostilastot ovat karua luettavaa. Jos sosiaalialan työntekijät joutuvat burnoutiin, onko sitten tulevaisuudessa työntekijöitä, Palokangas pohtii.

Mitä työpaikoilla voitaisiin näillä resursseilla tehdä, jotta nuoret jaksaisivat sosiaalialalla vielä pitkän työuran? Palokangas kaipaisi nuorille työntekijöille tukea erityisesti vanhemmilta kollegoilta.

– Asioita pitäisi päästä purkamaan. Ja sitten kysymään, että hei, miten tämän asian kanssa menetellään, jos ei vielä ole itselle muodostunut vahvaa osaamista.

– Sosiaalialalla on paljon hankalia tilanteita, mutta silti tulevilla ammattilaisilla on palo tuoda maailmaan hyvää sekä auttaa ja tukea asiakkaita, Palokangas mainitsee vielä lopuksi.

– Sosiaalialalla otetaan kaikki irti pienistä positiivisista asioista, onnistumisen tunteista ja uuden oppimisesta.

 

Teksti: Anssi Koskinen

Kuvat: Haastateltujen albumit