Työttömyysturvan heikennys ajaa Ranskassa työttömiä hätiköityihin ratkaisuihin

Ranskan työttömyysturvamallin täysremontissa tiukennettiin työttömyyskorvauksen saannin ehtoja, tuen kokonaiskestoa lyhennettiin aikaisemmista kahdesta vuodesta puoleentoista vuoteen ja sen määrää pienennettiin asteittain ensimmäisten kuuden työttömyyskuukauden jälkeen.

Pitkäjänteisten työllistymisratkaisujen sijaan vuoden 2019 uudistus on heikentänyt entisestään nuorten ja pätkätyöntekijöiden asemaa työmarkkinoilla, kertoo tuore raportti, jonka Taloudellinen tilasto- ja tutkimuskeskus Dares on julkaissut.

Tutkimusta johtanut taloustieteen professori Rafaël Lalive kertoo, että työssäoloehdon pidentäminen neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen vähensi ennalta arvattavasti työvoimatoimistoon kirjoittautumista.

– Kyseessä ovat kuitenkin valtaosin nuoret, sekä lyhyitä tuösuhteita tai vuokratyötä tekevät. Uudistus on pudottanut perustoimeentulon varaan niitä, joiden urapolku on ollut pirstonainen ja joiden elämäntilanne on muutenkin epävakaa, Rafaël Lalive kiteyttää.

Koeaika koetuksella

Työssäoloehdon nostaminen neljästä kuuteen kuukauteen iskee erityisesti ensimmäistä työpaikkaansa etsivään korkeakoulutettuun nuoreen, koska ylempien toimihenkilöiden koeaika on Ranskassa neljä kuukautta. Kaksikymmentä prosenttia kaikista jatkuvista työsuhteista nimittäin päättyy koeaikana joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta.

Pariisilainen rekrytointiyritys Payjob, joka välittää osaajia henkilöstöhallinnon tietoteknisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin,  selvitti koeaikana katkenneiden työsuhteiden taustoja. Suurin syy työpaikasta luopumiseen oli työntekijän pettymys työn organisointiin, työvälineisiin tai liiallisen työmäärään. Myös työyhteisön huono henkilökemia sai monen lähtemään talosta ennen työsuhteen vakinaistumista. Työnantajapuolella syyt koeajan keskeyttämiseen liittyivät puutteisiin työntekijän osaamisessa tai siihen, että rekrytointi jostain syystä peruttiin.

Koulutetut alentavat rimaa

Rafaël Lalive on tutkinut työelämän ilmiöitä monelta kantilta sekä Ranskassa että Sveitsissä tutkinut ja hän  tietää, että korkean työttömyyden aikana toteutetut isot rakenteelliset uudistukset ovat omiaan lisäämään eriarvoisuutta työmarkkinoilla.

– Uhka tuen pienentymisestä tai loppumisesta voi ajaa tutkinnon suorittaneita ottamaan vastaan koulutustaan vastaamatonta työtä, jolloin ne, jotka ovat tätä työtä perinteisesti tehneet putoavat pätkä- ja nollatuntisopimuksille.

Ranskalaisen työttömyysvakuutusorganisaation Unedic:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan 10–15 prosenttia työnhakijoista kertoo hätiköineensä työn haussaan työttömusturvan heikennysten vuoksi. Puolet työllistyneistä kertoi tinkineensä palkasta ja lähes yhtä moni työn laadusta. Kymmenen prosenttia taloudellisen pakon edessä työllistyneistä myönsi ottaneensa vastaan epäsopivan ja epämieluisan työn.

– Yli 25-vuotiaista työn saaneista valtaosa työllistyi pätkätyösuhteeseen, Lalive siteeraa Daresin selvitystä.

Lausannen yliopistossa työskentelevä Lalive on saanut samansuuntaisia tutkimustuloksia Geneven työvoimahallinnon työllisyystoimenpiteistä. Työnhaussa tehostettua tukea saaneet työllistyivät huomattavasti nopeammin kuin ne, jotka hakivat työpaikkaa omin päin. Näistä työllistyneistä kuitenkin suuri osa oli reilun vuoden jälkeen udelleen työttömänä, mikä selittyi pitkälti sillä, että heidät oli tuen katkeamisen uhalla patistettu ottamaan vastaan koulutustaan matalampia vaatimuksia vastaavaa tai osa-aikaista työtä.

Mikroyritysten konkurssiaalto

Työttömyysturvan heikennykset näkyvät Ranskassa valitettavasti myös uusien yritysten konkurssiaaltona. Työnhakijoita on viime vuosina kannustettu yrittäjyyteen erilaisin tukitoimin. Joka kolmas uusi yritys on työttömän perustama.

Viime vuonna Ranskassa perustettiin mikroyrityksiä enemmän kuin koskaan, mutta myös konkursseja nähtiin ennätysmäärä sitten kolmen vuosikymmenen. Vaikka koronakonkurssit rumensivat tilastoja jo aiemmin, viime vuonna selvitystilaan joutuneiden yritysten määrä nousi edelleen yli 30 prosentilla. Yli 90 prosenttia näistä oli mikroyrityksiä.

Unedic:n kysely paljastaa, että työllistymismahdollisuuksien rajallisuus ja taloudellinen ahdinko saa osan työttömistä tekemään hätiköidyn yrityksen perustamispäätöksen. Viisitoista prosenttia näin itsensä työllistäneistä ilmoittaa, että olisi mielellään kehittänyt ja testannut liiketoimintasuunnitelmaansa pitempään, jos työttömyyskorvaus ei olisi ollut uhattuna.

Työttömyysturvajärjestelmän uudistuksen onnistunein toimenpide on Dares:n tutkimuksen mukaan työnantajien sakottaminen lyhyistä työsuhteista. Tarkasteltujen viiden vuoden aikana jatkuvien työsuhteiden määrä lisääntyi, mutta myös lyhyiden pestien kesto pidentyi aiemmasta.

KUVATEKSTI:

Lausannen yliopiston taloustieteen professori Rafaël Lalive tietää, että työttömyysturvaa kiristämällä ei saada aikaan pitkäjänteisiä työllistymisratkaisuja.

Teksti Virpi Latva
Kuva Dares