Verkostoituminen on paljon muutakin kuin yhteystietojen keräämistä

MySpeaker-puhujatoimiston markkinoinnista vastaavalla Laura Lindsbergillä on ollut työurallaan parikin erityistä kertaa, jolloin verkostot ratkaisivat uran suunnan. Ensimmäisen kerran kävi näin, kun hän oli juuri valmistunut kauppatieteiden maisteriksi ja tuskaili opiskelukaverille, mistähän voisi hakea töitä. Kaveri ehdotti, että Lindsberg voisi hakea samaan työpaikkaan, jossa hän on, jotta hän saisi hyvää lounasseuraa.

Toinen kerta vei Lindsbergin hänen nykyiseen työpaikkaansa. Hän oli ensin miettinyt, hakeeko avoinna ollutta paikkaa, kun ei oikein tiennyt, että mistä työssä on kyse ja millainen yritys on. Lindsberg päätti hakea huomattuaan, että hallituksen puheenjohtajana on hänelle aikaisemmin mentorina ollut ihminen.

– Tuli sellainen tunne, että jos hän on tässä paikassa, niin tämän täytyy olla hyvä paikka. Hakuvaiheessa en kertonut hänelle, että olen oikeasti hakenut. Halusin hakea ihan itse. Pelkästään se, että tiesin yrityksestä tutun ihmisen, antoi mielikuvan siitä työpaikasta.

Lindsberg on hiljattain kirjoittanut kirjan ”Verkostoitumisen taito”. Hän toteaa kirjan avaussanoissa, että toiset ihmiset ovat yksi suurimmista työelämän voimavaroista.

Uuden suunnan löytämisessä on apua verkostoista

Verkostoitumisen tärkeys on Lindsbergin mukaan hyvin paljon nykyajan piirre.

– Ihmisistä on apua, kun uralle pitää löytää jotain uutta. Vielä muutama vuosikymmen sitten valittiin yksi elämä, yksi puoliso ja yksi ura, ja sillä tiellä mentiin eteenpäin, piti siitä tai ei, Lindsberg sanoo.

– Nykyisin on tyypillisempää, että on monia vaihtoehtoja, ihmiset hakevat niitä ja myös joutuvat niihin. Vaikka teet kaiken oikein, kouluttaudut, on hyviä työpaikkoja ja kokemuksia, niin kaikki voi periaatteessa muuttua tosi nopeasti.

–Verkostoista on apua asiantuntijan ammattitaidon kannaltakin. On helpompaa soittaa tutulle asiantuntijalle kuin käyttää aikaa itse etsimällä tietoa alusta saakka, Lindsberg sanoo.

– Kun tietoa on valtavasti, mutta et pysty nopeasti tietämään, mitä kannattaa tehdä ja mikä on oleellista, verkostot ovat siihen lisäapu.

Kaikki verkostoituminen ei Lindsbergin mukaan ole vuorovaikutuksellista. Yksi esimerkki tällaisesta on vaikka myyjien pyrkyrimäinen verkostojen rakentaminen, joissa ainoa tarkoitus on vain myydä, eivätkä toiset ihmiset kiinnosta aidosti.

– Ehkä minun neuvoni on se, että tee toisille niin kuin haluaisit itsellekin tehtävän.

– Nykyään on trendinä kerätä valtavat määrät, jopa kymmenien tuhansien nimien kontaktiverkostot. Tämä voi olla näennäistä verkostoitumista, Lindsberg sanoo.

– Vähän niin kuin silloin vanhaan aikaan, kun menet tapahtumaan ja jaat sata käyntikorttia. Onko niistä yksikään aito kontakti? Aina kysyn, onko sinulla oikeasti ihmisiä, joille soitat, kun se kriisi tulee.

Lindsberg antaa verkostoitumiseen ensimmäiseksi ohjeeksi, että on hyvä tietää, millainen itse on ja mitkä ovat omia vahvuuksia. Aitous on kaiken a ja o.

– Verkostoitumisen ei pitäisi olla asia, joka tulisi hallita, päteä tai osata vaan, että se on ensisijaisesti voimavara työelämään, Lindsberg sanoo.

– Se kannattaa tehdä omalla tavalla, koska muuten se voi tuntua ahdistavalta. Suurin osa meistä verkostoituu joka tapauksessa koko ajan, mutta siitä voisi tehdä tietoisempaa.

Heikommassa taloussuhdanteessa verkostot nousevat uuteen arvoon

– Verkostoitumisen merkityksen huomaa selvästi, kun talousnäkymät ovat heikommat, sanoo konsulttiyhtiö PwC:n Suomen toimitusjohtaja Kauko Storbacka.

– Kun markkinasta katoaa tietty määrä, näkee ihan selkeästi, että ne toimeksiannot, mitä voitamme, ovat kaikki niitä, joissa meillä on vahva suhde.

Yrityksen menestymisen lisäksi verkostoilla on ollut Storbackalle suuri merkitys myös oman työuran kannalta. Hän katsoo, että ei missään nimessä olisi päässyt nykyiseen asemaansa ilman vahvoja verkostoja.

Koeta olla merkityksellinen muille

Verkostoitumisessa on Storbackan mukaan tärkeää, että on muille relevantti.

– Pelkkä cocktail-juhlissa käyminen ei riitä, ja toisaalta, jos on esillä vain faktatiedon ja numeroiden kautta, niin ei sekään vie pitkälle, hän sanoo.

– Eivät he pelkästään juhlissa moikkaamisen takia sinua valitse. Kun olet tehnyt jotain relevanttia, toimeksiannon tai jotain muuta lisäarvoa tuonut asiakkaalle, sitten pystyt syventämään sitä ja tuomaan sitä suhdetta myös henkilökohtaisemmalle tasolle.

Rakenna luottamusta verkostoitumisessa

– Kun on verkostoitunut oman vertaisryhmänsä kanssa, on syytä alkaa rakentaa suhdetta myös toimitusjohtajatasolle, Storbacka suosittelee.

Hän itse sanoo ymmärtäneensä 15 vuotta sitten, että päästäkseen seuraaviin verkostoihin, asialle pitää aktiivisesti tehdä jotain.

– Pitää kuunnella ja miettiä, miten voisi auttaa asiakasta, eikä vain tyrkyttää itseään. Luottamuksen rakentaminen tärkeä osa verkostoitumista, Storbacka sanoo.

– Tiettyyn pisteeseen asti olet vain asiantuntija, mutta jossain vaiheessa rupeat olemaan se ”trusted advisor”, jolle he soittavat. Pallottelet jotain asiaa ja pystyt sanomaan, että tätä mieltä minä olen, ja he arvostavat sitä.

Verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet siitä, mitä ne olivat Storbackan aloittaessa työuraansa.

– Ne oli ne samat naamat samoissa paikoissa aina. Maailma on tullut avoimemmaksi ja saavutettavammaksi.

Storbacka huomauttaa, että ei riitä, että on se paikallinen verkosto, sillä verkostot on kansainvälistyneet.

Verkostoja syntyy jo kotien ja varsinkin opintojen kautta. Lindsberg kertoo, miten kauppatieteellisen alkuluennoilla sanottiin, että katsokaa ympärille, tässä ovat teidän tulevat työkaverit.

Storbackan äidinkieli on ruotsi ja hän on käynyt Porissa ruotsinkieliset koulut. Suomenruotsalaisuus on vahva verkosto, josta on noussut paljon päättäjiä.

– Ruotsinkielisillä on omia vahvoja verkostojaan, mutta koen, että niin niitä on muidenkin samankielisten, -taustaisten tai samoista asioista kiinnostuneiden välillä. Jokin yhteinen yhteys tai mielenkiinnon kohde auttaa verkostoitumisessa, Storbacka sanoo.

Teksti Anssi Koskinen