– Asiakkaani ovat lapsia ja nuoria kolmevuotiaista nuoriin aikuisiin. Olen tehnyt heidän kanssaan pitkään yhteistyötä, joten aloin innostaa heitä yksi kerrallaan kokeilemaan etäkuntoutusta. Kaikkien kanssa totesimme: lähetään yhessä kokkeileen, Sofia kertoo.
Sofian työpaikalla Limingassa alkoi tapahtua, kun koronan rajoitustoimet lopettivat läsnäoloterapiat. Yrittäjä Heli Ojamaan Toimivax-yrityksessä, jossa on kymmenen toimintaterapeuttia, siirryttiin etäkäynteihin ja -terapiaan nopeasti. Mukaan lähtivät kaikki, joiden työhön se sopi. Etäkuntoutusta opiskelleen kollegan tuella muut pääsivät hyvin alkuun.
Suunnittelu vei aluksi paljon aikaa
Ensimmäisten etäkuntoutusten jälkeen Sofia oli työpäivien jälkeen hyvin väsynyt. Uuden kokeilu toi jännitystä. Suunnittelutyö muuttui ja lisääntyi. Työhön paneutuminen ruudun ääressä oli hyvin tiivistä.
– Suunnittelu vei alussa todella paljon aikaa. Halusin tehdä varasuunnitelmia siltä varalta, että suunnitelma A ei onnistu. Pian osoittautui kuitenkin, että osa lähimenetelmistä soveltuu sellaisenaan etätyöhön.
Lisää suunnitteluaikaa hän otti tunneista, jotka säästyivät päivittäisen ajamisen poisjäännistä. Hänen työkenttänsä Pohjois-Pohjanmaalla on suuri, joten normaalisti ajamiseen menee viikoittain tunteja.
Harppaus etätyöhön vaati, että asiakkailla on tietokone, tabletti tai puhelin. Laitteet ovat lapsille ja nuorille tuttuja, eikä heillä ole kynnystä niiden käyttöön – etenkin kun monet ovat samaan aikaan etäopetuksessa. Sofia sai kaikki noin 20 viikoittaista asiakastaan mukaan etäkuntoutukseen.
Toimintaterapeutti Sofia Hämeenkorpi aloitti etäkuntoutuksen toteuttamisen maaliskuussa, kun koronarajoitukset alkoivat.
Vireystilamittarikin syntyi etänä
Sofia huomasi, että esimerkiksi tunnepuolen harjoituksia pystyy tekemään etänä lähes entiseen tapaan, samoin monia sensomotoriikan ja aistisäätelyn harjoituksia. Terapian rakenteet, kuten pienten lasten kuvaohjaukset, hän on tehnyt tietokoneelle ja esitellyt ne lapsille jakamalla näytön.
Ennen poikkeusoloja hän kävi paljon kouluilla ja päiväkodeissa ja oli yhteydessä koteihin. Etätyö on tiivistänyt yhteistyötä perheiden kanssa ja tehnyt toimintaterapeutin työtä entistä enemmän kodeissa näkyväksi.
– Vähän yllätyin siitä, että vuorovaikutussuhde ja sen ylläpitäminen onnistuu etäyhteydellä niin hyvin. Tosin siinä joutuu tarkemmin lukemaan asiakkaan eleitä, ilmeitä ja nonverbaalia viestintää. Lisäksi on oltava tarkkana siitä, kuka puhuu, jotta emme puhu päällekkäin. Vuorovaikutus eroaa aiemmasta. Monien nuorten on jopa helpompi kommunikoida etäyhteydellä kuin kasvokkain tavatessa.
Kun toimintaterapeutti tulee etäyhteyden kautta lapsen ja perheen kotiin, hän sukeltaa samalla keskelle perheen arkea. Mukana ovat sisarukset ja monenlaiset spontaanit arjen tilanteet.
– Usein ratkomme tilanteita yhdessä, sillä perheet kaipaavat nyt paljon tukea arjen toimintoihin. Kotien poikkeusarjessa olemmekin miettineet esimerkiksi ajanhallinnan keinoja, vireystilan säätelyä ja koulutöiden edistämistä samoin kuin hyviä lasten ja nuorten tukikeinoja.
Etätyöskentely tuli jäädäkseen
Sofia on kaivannut eniten tukea etätyössä sisällöllisten asioiden miettimiseen, ei teknisiin kysymyksiin.
– Kun tiedän asiakkaani tavoitteet, mutta en keksi niihin pääsemiseksi heti hyvää menetelmää, kysyn kollegoilta vinkkejä. Tuemme toisiamme uudessa tilanteessa. Olemme toiminnan analysoinnin ja soveltamisen ammattilaisia ja etätyössä tosiaan pääsee analysoimaan. Kannustan kokeilemaan tätä, vaikka se ei kaikkiin tilanteisiin sovi. Tarve on arvioitava aina yksilöllisesti ja sisältöjä pitää räätälöidä tilanteeseen sopiviksi.
Sofian oma työergonomia on etätyössä muuttunut: aiemmin hän istui paljon auton ratissa, nyt ruudun ääressä. Molemmat rasittavat niska-hartiaseutua. Kun luontevia siirtymiä koneen äärestä muualle ei tule, Sofia pitää tietoisesti taukoja ja pyörittää hetken hulavannetta tai tekee keppijumppaa.
Hän uskoo, että korona-ajan etätyö muuttaa toimintaterapeutin työtä pysyvästi.
– Jatkossa tämä on yksi luonteva työväline muiden rinnalla. Esimerkiksi osallistumiset pitkien etäisyyksien päässä oleviin verkostoihin ja osan palavereista hoidan varmasti jatkossakin näin. Ja jos lapsiasiakkaani perheessä joku on sairaana, voimme tapaamisen sijasta ottaa etäyhteyden.
Teksti: Marja Puustinen
Etätyö haastaa ja mahdollistaa
Toimintaterapeutti Sofia Hämeenkorven nopea siirtymä etäkuntoutuksen toteuttamiseen kuvaa osaltaan, miten moni on viime aikoina ottanut käyttöön nopeasti uusia työtapoja. Joillekin etätyö on ollut jo tuttua, joillekin muutos on tullut äkkirysäyksellä koronatilanteen takia. Sosiaali- ja terveysalan asiakastyössäkin on siirrytty nopealla aikataululla uusiin työtapoihin.
– On hienoa, että Sofian esimerkissä on ollut käytössä tarvittavat laitteet ja ohjelmistot jo ennen korona-aikaa ja kollega pystyi opastamaan häntä uuteen siirtymisessä. Sofian tilanne tuo samalla esiin monia kuormitustekijöitä, joita nykytilanteessa on: nopea muutos, pidentyneet työpäivät, staattisen rasituksen lisääntyminen ja työyhteisön tuen tarve uusien asioiden edessä, toteaa Akavan johtava asiantuntija Hanna-Maija Kause.
Hanna-Maija nostaa esiin tärkeitä näkökulmia etätyöhön: johtaminen korostuu ja kuormitusta on seurattava. Sekä fyysisestä että kognitiivinen ergonomiasta on huolehdittava etätyössäkin.
Uuteen siirtyminen vaatii paljon johtamiselta ja lähiesimiehiltä.
– Perehdytyksen, viestinnän ja yhteisen tekemisen tarve säilyvät etätyössäkin. Yleisesti kuormittavana aikana on entistäkin tärkeämpää, että keskusteluyhteys työnantajan ja työntekijöiden välillä toimii. Työnantajalla on sekä oikeus että velvollisuus tarkkailla mahdollisia ongelmia työnteon turvallisuudessa ja terveellisyydessä ja tarvittaessa puuttua niihin. Tämä pätee etätyönkin aikana.
Kause huomauttaa, että uudet työtavat ovat myös mahdollisuus.
– Sofia nostaa esiin etätyön, hänen tapauksessaan etäkuntoutuksen, etuja. Aina ei ole pakko olla samassa tilassa toisen ihmisen kanssa, vaan asiakaskäynnit tai vaikka verkostojen ylläpito voi hoitua etäyhteyden kautta.
– Esimerkiksi toimintaterapeuteille tilanne on avannut uudenlaisen mahdollisuuden saada näkymä perheiden arkioloihin, mikä on olennaista tietoa toimintaterapiaa toteutettaessa.
Kausen mukaan on toivottavaa, että parhaat poikkeusaikana oppimistamme uusista työtavoista ja työkaluista jäisivät käyttöön pandemian jälkeen.
– Uuden oppiminen on tuonut monelle lisää sisältöä ja huokoisuutta työpäiviin, samalla jatkuva paikasta toiseen siirtyminen vähentynyt. Koetetaan muistaa säilyttää jatkossakin ne hyvät asiat, joita eteemme tänä aikana tulee. Ehkä kognitiivisesta ergonomiasta ja aivoterveydestä huolehtiminen korostuu uudella tavalla. Se tulee huomioida kaikessa työssä, Kause toteaa.
Artikkeli aloittaa sarjan, joka tuo tietoa Akavan sosiaali- ja terveysalan liittojen työntekijöiden arjesta.
Akavan sote-liittoja ovat Akavan sairaanhoitajat ja Taja, Kuntoutusalan Asiantuntijat, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Farmasialiitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto ja Suomen Työterveyshoitajaliitto. Kuntoutusalan Asiantuntijoiden jäsenyhdistykset ovat Suomen Fysioterapeutit ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto.
