Eläkkeelle lomien jälkeen
Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Sari Karlsson jää kesäkuussa ensin lomalle ja elokuun alusta alkaa eläkepäivien vietto. Työura loppuu kerralla siihen, Karlsson ei ole porrastanut eläkkeelle siirtymistään.
– Porrastaminen olisi lääkäreillekin mahdollista, mutta se riippuu siitä, mitä tekee. Tein kliinisen työosuuteni päivystysvuoroina. Kliinistä päivätyötä voi sovitella, mutta ylilääkärin työ on sellainen, että sitä ei voi tehdä vain silloin tällöin.
Ylilääkäri Sari Karlsson aikoo jäädä eläkkeelle lomiensa jälkeen. Hän lopettaa työuransa kerralla siihen.
Karlsson ei aio jatkaa eläkkeelle siirtymisen jälkeen uraa yksityisellä puolella.
– Sellainen taitaa olla melko tavallista lääkäreillä, hän toteaa.
– Olen tehohoitolääkäri eikä sitä työtä voi tehdä kuin sairaalassa. Koulutukseltani olen anestesialääkäri, mutta en ole tehnyt sitä työtä 30 vuoteen. Minun kliininen tietotaitoni on tehohoidossa.
Karlsson on varmistanut, että hänen johtamisen tietämyksensä ja ammattitaitonsa ei pääse katoamaan eläkkeelle siirtymisen myötä.
– Vastuualuejohtajan kausi olisi jatkunut vielä vuonna 2021, mutta lopetin sen jo aikaisemmin, että pystyin olemaan uuden vastuualuejohtajan rinnalla. Se on hyvä tapa. Vastuutöissä ei saisi lähteä eläkkeelle kertomatta kenellekään. Minä kerroin jo ennen koronaa, että vuonna 2022 lopetan.
Karlsson jää eläkkeelle 64-vuotiaana. Hän sanoo vihaavansa sanaa eläköityä, eläkkeelle lähtö ei ole hänelle passiivinen tapahtuma.
– Tehohoidon lääkärinä olen nähnyt miten niin potilaiden kuin omaistenkin elämä voi yhtäkkiä muuttua. Viimeinen ajatukseni ei saisi olla se, että miksi päätin jatkaa vielä 68-vuotiaaksi asti, hän hymähtää.
Seuraajan perehdyttämiseen varattava aikaa
Harri Hietaranta siirtyi eläkkeelle viime vuoden heinäkuussa Danske Bankista. Hän oli työuransa parikymmentä viimeistä vuotta yrityksen HR-yksikössä johtotehtävissä. Koulutukseltaan Hietaranta on juristi.
– Tein loppuun saakka pitkiä päiviä. Viimeiset puolitoista vuotta olivat korona-aikaa, jolloin oli onneksi paljon etätyötä.
Finanssialalla lähdetään harvoin eläkkeelle niin, että työaikaa aluksi joustavasti vähennetään, Hietaranta kertoo. Hän on suositellut eläkkeelle siirtyville joustavaa eläkkeelle siirtymistä.
– Valitettavasti nykytyöelämä on hektistä ja resurssit tiukalla. Monesti on vaikea tehdä sellaisia järjestelyjä, että voisi tehdä lyhyempää päivää.
Ilmoitettuaan työpaikalla jäävänsä eläkkeelle Hietaranta sai yhdessä esimiehensä kanssa hakea seuraajaa. Tanskalainen esimies ei tuntenut Suomen markkinoita.
– Sain tehdä kaksi ja puoli kuukautta töitä yhdessä seuraajani kanssa yhtä aikaa ja pystyin perehdyttämään häntä yritykseen. Hän on kovan luokan ammattilainen. Se helpotti, kun tiesi, että työ jää hyviin käsiin.
– Yrityksissä pitäisi olla selkeät suunnitelmat, kuinka pois jääviä työntekijöitä voidaan korvata. Ongelmana on valitettavasti usein se, että ei yrityksissä ole ylimääräistä porukkaa, Hietaranta sanoo.
– Minä työskentelin seuraajan kanssa kaksi ja puoli kuukautta yhdessä. Jos pitäisi parissa kuukaudessa hakea eläkkeelle lähtevälle ulkopuolelta seuraaja, ei se aika riitä uuden henkilön rekrytointiin ja perehdyttämiseen, Hietaranta toteaa.
Yritysten olisi syytä varautua eläkkeelle siirtymisiin hyvissä ajoin. Hietarannan mukaan 60 vuotta täyttäneiden kehityskeskusteluissa olisi otettava esille, milloin työntekijä mahdollisesti suunnittelee lähtevänsä eläkkeelle, jotta suunnitelma seuraajasta voitaisiin tehdä hyvissä ajoin.
Hietarantakin lähti eläkkeelle kesäloman kautta, näin hänelle ei tullut lomaltapaluun stressiä.
– Viisikymmentä vuotta olen tehnyt työtä kesätyöt mukaan lukien, enkä ole ollut päivääkään työtön. Odotin, että olisi ollut äärimmäiset vieroitusoireet, kun oli hektinen ala ja työ loppui. Ei ole ollut ongelmia, en ole kaivannut työelämää.
Joustava eläkkeellelähtö auttaa tietotaidon siirtämisessä
– Vallalla on se tapa, että tehdään täyspäivää, juodaan kahvit ja heippa. Työurien pidentäminen onnistuisi helpommin, jos olisi joustavia keinoja, toteaa Nextmilen toimitusjohtaja Antti Harjuoja. Yritys tarjoaa eläkkeelle lähteville palveluja, joiden avulla voi valmistautua uuteen elämänvaiheeseen.
– Olisi suotavaa, että ihmiset käyttäisivät enemmän joustavaa eläkkeelle siirtymistä, Nextmile -yrityksen toimitusjohtaja Antti Harjuoja sanoo. Nextmile tarjoaa eläkkeelle lähteville palveluja, joiden avulla voi valmistautua uuteen elämänvaiheeseen.
Harjuoja on työssään huomannut, että ihmiset eivät halua heti eläkkeelle, vaan he tahtoisivat enemmän vapaa-aikaa. Töissä halutaan olla kiinni, mutta kevyemmin.
– Joustavan eläkkeelle lähdön käyttö vaihtelee yritysten kesken, Harjuoja sanoo.
– Vallalla on se tapa, että tehdään täyspäivää, juodaan kahvit ja heippa. Työurien pidentäminen onnistuisi helpommin, jos olisi joustavia keinoja.
– Eläkkeelle lähtevän tietotaidon siirtäminen eteenpäin lähtee yrityksen johtamisesta ja yrityskulttuurista, Harjuoja sanoo.
– On hyvissä ajoin tunnistettava tilanne. Viimeinen kuukausi ei riitä, tarvitaan useampi vuosi seurantaa ja suunnittelua. Pääsääntöisesti konkarit haluavat jakaa osaamistaan, mutta se vaatii, että seuraaja on jo katsottuna.
– Tietämyksen siirtäminen eteenpäin onnistuu suomalaisissa yrityksissä nykyään vaihtelevasti, Harjuoja kertoo.
– Johtamisessa ja tilanteen tunnistamisessa on ongelmia. Kysymys on siitä, miten vanhempiin työntekijöihin suhtaudutaan, kunnioituksella vai odotetaanko, että olisi jo aika siirtyä pois.
Ikäjohtamisen vahvistaminen tärkeää
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen johtaa tutkimushanketta, jossa tarkoituksena on vahvistaa esihenkilöiden ikäjohtamista, muun muassa varmistaa eläkkeelle siirtyvien osaamisen siirtäminen. Hankkeeseen on ollut kiinnostusta, useampikin yritys on ilmoittautunut mukaan.
– Kokeneemmat ovat hyviä mentoroimaan ja perehdyttämään nuorempia ja usein hyvin verkostoituneita, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen.
– Työntekijän eläkkeelle siirtyminen ja siihen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen voi olla esihenkilölle hankala asia. On pelko, että puhetta eläkkeelle lähdöstä tulkittaisiin niin, että olisi jo hyvä lähteä. Toisaalta, jos asiasta ei puhuta, voidaan tulkita, että työntekijöiden toiveita ja työpanosta vähätellään.
– Sekä työpaikkojen että työntekijöiden näkökulmasta eläkeikäisten mahdollisuus osa-aikatyöhön olisi hyvä ratkaisu, Ruokolainen sanoo.
Väestö ikääntyy ja meillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Työuraa jatkavat olisivat myös motivoituneita.
– Kokeneemmat ovat hyviä mentoroimaan ja perehdyttämään nuorempia ja usein hyvin verkostoituneita. Jos he lähtevät äkkiä eläkkeelle ilman suunnitelmallista varautumista, siinä saattavat mennä myös verkostot ja asiakkaat.
Ruokolainen on itse huomannut, että työpaikkojen välillä on isoja eroja siinä, kuinka hyvin ne hoitavat eläkkeelle siirtymiseen liittyvät asiat. On myös niitä, jotka ovat usein kovin myöhässä.
– Minulle soitettiin alkuvuodesta, että nyt olisi yrityksessä monta työntekijää jäämässä kesällä eläkkeelle ja pitäisi saada esihenkilöille koulutusta siitä, mitä asioita pitäisi osata ottaa huomioon. Siinä ollaan jo pahasti myöhässä. Toivottavasti työpaikat tekisivät suunnitelmia yhdessä työntekijöiden kanssa jo esimerkkitapausta aikaisemmin.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Lehtikuva (kuvituskuva), kotialbumi (Sari Karlsson ja Harri Hietaranta), TTL (Mervi Ruokolainen), Aki Rask (Antti Harjuoja)
