Jos saat työnantajalta eteesi eropaketin, älä hätäile. Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Sarianna Heiska neuvoo ensin pyytämään sopimusluonnoksen itselleen sekä pyytämään riittävästi harkinta-aikaa ja ottamaan yhteyttä oman liiton lakineuvontaan.
– Jos saat työnantajaltasi eropaketin, älä hätäile, neuvoo Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Sarianna Heiska. Pyydä ensin sopimusluonnos itsellesi ja riittävästi harkinta-aikaa. Ota yhteyttä liittosi lakineuvontaan.
Eropaketti, erosopimus, päättämissopimus tai vaikka kultainen kädenpuristus tarkoittavat sopimusta, jolla osapuolet sopivat yhdessä työntekijän työsuhteen päättymisestä sekä kaikista päättymiseen liittyvistä yksityiskohdista. Erosopimuksen kanssa työnantajan ei tarvitse irtisanoa ketään eikä työntekijä irtisanoudu.
Aloitteen eropakettiin voi yhtä hyvin tehdä niin työnantaja kuin työntekijäkin, mutta useimmiten aloite tulee työnantajan puolelta.
– Osapuolet voivat erosopimuksella päättää sopimussuhteensa nopeasti, joustavasti, lopullisesti ja salassa pitäen, Heiska sanoo.
– Jos työnantaja päättää työsuhteen, siinä on aina riskinä, olivatko irtisanomisen perusteet lailliset ja oliko menetelty oikein, Heiska toteaa.
– Jos taas työsuhteen päättymisestä sovitaan, työnantajalle ei tule näitä riskejä. Näin työnantaja pystyy välttämään työsuhteen päättymiseen liittyviä riitaisuuksia sekä selvitys- ja oikeusprosesseja.
Tarkista yksityiskohdat huolellisesti
Erosopimuksen ensimmäinen versio on Heiskan mukaan usein puutteellinen. Moni työntekijälle tärkeä asia puuttuu usein.
– Eropaketti voi olla työntekijälle harkitsemisen arvoinen tai epäedullinen riippuen tarjotuista ehdoista. Sopimuksessa työntekijä voi luopua monista oikeuksistaan, eikä työsuhteen päättymistä voi tämän jälkeen enää riitauttaa.
– Erosopimuksen solmiminen on aina vapaaehdoista. Sopimuksen sisältö on kokonaan osapuolten päätettävissä, Heiska sanoo.
– Laissa ei ole mitään erityisiä säännöksiä työsuhteen päättämissopimuksen muodosta tai ehdoista. Sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.
Erosopimuksessa sovitaan rahasaatavien lisäksi muun muassa työsuhteen päättymispäivästä, työntekovelvoitteesta, salassapidosta, vuosiloma-asioista ja vaatimuksista luopumisesta. Kilpailukieltosopimus jää voimaan, jollei sen purkamisesta sovita erosopimuksessa.
– Rahasaatavien kanssa on oltava tarkkana. Kun sopimus on allekirjoitettu, enää ei voi vaatia sellaisia saatavia, joita ei ole kirjattu sopimukseen, Heiska sanoo.
Erosopimuksessa voidaan sopia monenlaisista rahasaatavista, kuten irtisanomisajan palkasta, lomakorvauksista, ylityökorvauksista, bonuksista ja tulospalkkioista sekä erokorvauksesta, jonka suuruus on vapaasti osapuolten sovittavissa.
Eropaketin saatavilla vaikutuksia työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeisiin
Eropaketissa sovittavilla saatavilla on vaikutuksia myös työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeisiin. Nämä on syytä selvittää ennen kuin laittaa nimen paperiin.
– Työttömyysturvaan päättämissopimus aiheuttaa tavallisesti kolmen kuukauden karenssin. Lisäksi eroraha aiheuttaa jaksotuksen, jonka ajalta ei myöskään makseta työttömyysetuuksia, Heiska toteaa.
Jaksotus tarkoittaa, että työttömyyskassa laskee, kuinka monen päivän palkkaa erokorvaus vastaa. Vastaavalta ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava eroraha aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotusajan. Karenssi- ja jaksotusaika lasketaan työsuhteen päättymispäivästä lukien ja ne kuluvat rinnakkain.
– Työntekijän tulee myös muistaa ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, Heiska muistuttaa.
Työntekijän kannattaa selvittää verotoimistosta, onko hänen mahdollista saada tuloverolain mukainen tulontasaus. Tulontasauksella lievennetään progressiivisen tuloveroasteikon vaikutusta silloin, kun henkilö saa kerralla suuremman tulon.
Eläkkeen osalta on otettava huomioon, että erokorvaus ei kerrytä eläkettä.
Pyydä harkinta-aikaa ja tarkistuta sopimusluonnos
– Jos työnantaja painostaa hyväksymään erosopimuksen nopeasti, on osattava pitää pää kylmänä ja pyydettävä harkinta-aikaa, Heiska neuvoo.
– Riittävän harkinta-ajan antaminen on molempien osapuolten etu, koska kiire ja painostus saattavat vaikuttaa jopa sopimuksen pätevyyteen. Korkein oikeus julisti vuonna 2019 pätemättömäksi erosopimuksen, jonka harkintaan oli annettu vain kaksi tuntia aikaa eikä työntekijälle jäänyt mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen allekirjoitusta.
Eropaketit ovat Heiskan mukaan olleet viime aikoina yleistymään päin.
– Eropakettiin liittyvät asiat ovat yksi yleisimpiä syitä, joiden vuoksi meihin otetaan yhteyttä, hän sanoo.
Heiska kertoo, että eropaketin saaneet ottavat asian vastaan vaihtelevasti.
– Riippuu tilanteesta. Joillekin pakettiehdotus tulee yllätyksenä ja järkytyksenä. Joillekin se voi olla helpotus, jos eropaketilla saadaan vaikkapa ratkaistua pitkään osapuolten välillä hiertänyt erimielisyystilanne. Jotkut ovat saattaneet jo itsekin miettiä pois lähtöä. Suhtautuminen riippuu luonnollisesti myös tarjouksen ehdoista.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Vesa Laitinen (Sanna Heiska), Tekniikan akateemiset (Anna Mäki-Jokela), Jaana Järvi (Jukka Nohteri)
Kunnon korvaus ja tiedollinen tasa-arvo
Tekniikan Akateemisten työelämäasiantuntija, lakimies Anna Mäki-Jokela kehottaa erosopimuksen kanssa ensin miettimään, mikä on sopimusneuvottelujen syy.
– Jos syy on henkilökohtainen, se asettaa raamit neuvotteluille. Jos on vaikka yt-neuvottelut ja työ loppuu joka tapauksessa, asema on erilainen.
Tekniikan Akateemisten työelämäasiantuntija, lakimies Anna Mäki-Jokela painottaa että erosopimuksen vaikutukset ulottuvat pidemmälle kuin vain työsuhteen päättämiseen.
Mäki-Jokela painottaa, että neuvotteluissa osapuolilla on oltava tiedollinen tasa-arvo. Erosopimuksen vaikutukset ulottuvat pidemmälle kuin vain työsuhteen päättämiseen. Työntekijän olisi oltava perillä sopimuksen vaikutuksista esimerkiksi työttömyysturvaan tai eläkkeeseen.
– Erosopimusneuvotteluihin on lähdettävä omista lähtökohdista eli siitä on neuvoteltava, mitä omassa työsopimuksessa aikoinaan sovittiin, Mäki-Jokela muistuttaa.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen lakimies Jukka Nohteri toteaa, että heille tulee yhteydenottoja erosopimuksista hieman vähemmän, sillä noin puolet jäsenistä on töissä julkisella puolella, jossa erosopimukset ovat harvinaisempia. Silti vuosittain annetaan jäsenille neuvontaa kymmenissä erosopimustapauksissa.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen lakimies Jukka Nohteri toteaa, että tarjottavan erokorvauksen pitää erosopimuksissa olla suuruudeltaan sellainen, että siitä jää työntekijälle enemmän kuin, jos hänet vain irtisanotaan.
Nohterin mukaan erosopimuksissa on keskeistä, että tarjottavan erokorvauksen pitää olla suuruudeltaan sellainen, että siitä jää työntekijälle enemmän kuin jos hänet vain irtisanotaan.
– Eropaketin pitää olla houkutteleva. Erosopimuksen ehdot ovat kokonaisuus, muidenkin etujen kuin vain erokorvauksen pitää olla houkuttelevia.
