”JUKOn yhtenäisyys ja tuki ovat vahvoja toimintaperiaatteitamme. Kaikki on auki, kunnes kaikki on kiinni”, kirjoitti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren Twitterissä helmikuussa.
JUKOn yhtenäisyyys näkyi myös ulospäin koko neuvotteluprosessin ajan.
– Halusimme osoittaa, että olemme valmiita tukemaan toisiamme. Yhteydenpito ja yhteistyö toimi erinomaisesti akavalaisessa yhteishengessä, Löfgren sanoo.
Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilanderin mukaan JUKOn sisäinen yhtenäisyys ja erityisesti erinomaisesti sujunut sisäinen viestintä neuvottelupöytien kesken olivat avainasemassa neuvotteluiden onnistumisessa. Hän näkee, että myös omien tavoitteiden viestimisessä jäsenistölle onnistuttiin.
Myös Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio on tyytyväinen JUKOn yhteistyöhön.
– JUKOn yliopistoneuvottelukunnassa akavalaiset liitot vetivät hienosti yhtä köyttä. Nopea tiedonkulku auttoi asiaa. Sovitteluvaiheen aikana ei voinut antaa välitietoja, mutta molempien sovintoehdotusten hyväksymisprosessi osoitti, että liitot luottivat vahvasti neuvottelijoihinsa, Moisio kuvaa.
Lakkoilulta ei vältytty
Historiallinen lakko toteutui Helsingin yliopistossa helmikuun viimeisenä päivänä, koska työnantajapuoli, jota Sivistystyönantajat edusti, hylkäsi sovintoehdotuksen.
– Lakkovaroitus ja neuvotteluiden jatkaminen sovittelussa valtakunnansovittelijan toimistolla olivat välttämättömiä, koska työnantajien ensimmäinen korotusesitystarjous oli niin paljon alle ns. yleisen linjan. Lisäksi työnantaja esitti työehtoihin merkittäviä heikennyksiä, toteaa Moisio.
Moision mukaan JUKOn tavoitteena oli aidosti saada sopimus aikaiseksi ennen ensimmäistä lakkopäivää, ja palkansaajapuoli hyväksyikin sovittelijan ensimmäisen sovintoehdotuksen.
– Kunta, valtio ja kirkko olivat valmiit tukemaan yliopistosovittelua ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla. Se ei toteutunut, koska sopimus syntyi ennen sitä, mutta se edisti sopua, jatkaa Löfgren.
Monialaisessa neuvottelujärjestössä on voimaa
JUKOssa on paljon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. JUKOssa sote-alan liittojen yhteistyö on toimivaa.
– Millään muulla neuvottelujärjestöllä kuin JUKOlla ei ole koko sote-ketju hallussa. Tämä tuo voimaa neuvottelupöydissä. Lisäksi JUKOssa sote-alan liittojen yhteistyö on tiivistä ja toimivaa, toteaa Suomen Työterveyshoitajaliiton järjestöpäällikkö Eve Becker.
Kirkon sopimusala on pienin JUKOn valtakunnallisista sopimusaloista. Kirkon akateemisten AKIn toiminnanjohtaja Jussi Junni näkee, että pääasiassa saavutettuun neuvottelutulokseen vaikutti kirkon sektorilla alhainen valmius työtaistelutoimenpiteisiin. Erityisen keskeinen on kirkon virkaehtosopimuslain säännös, joka velvoittaa hengellisen työn hoitamiseen myös työtaistelun aikana.
Säännöstä halutaan muokata seuraavan sopimuskauden aikana.
Junni pitää JUKOn välejä Kirkon työmarkkinalaitokseen hyvinä. Erityisen hyvää yhteistyö on Kirkon alan unionin kanssa.
Jukolaisten hankkeena palkkaohjelma
JUKOn eri sektoreiden jäsenkunta odotti neuvotteluissa palkankorotuksia ja palkankorotuksia saatiin. Mutta turvataanko JUKOn sopimuskorotuksilla ostovoiman kehittyminen?
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ekonomisti Mika Väisäsen mukaan korotustaso kokonaisuudessaan on ennustetun inflaatiovauhdin suuruinen: niin sanotun yleisen linjan mukaiset korotukset olivat 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle eli 1,6 prosenttia vuotta kohti. Tänä vuonna verotuksen vaikutus palkan ostovoimaan on melko neutraali, mutta ensi vuonna sen arvioidaan leikkaavan palkan ostovoimaa noin 0,5 prosenttiyksikköä.
– Yleiskorotusten osuus korotuksista oli noin 1,1 prosenttia vuotta kohden. Mikäli henkilö jää pelkkien yleiskorotusten varaan, ei korotukset riitä turvaamaan ostovoimaa, jos ennustettu inflaatiovauhti toteutuu, Väisänen huomauttaa.
JUKOn eri sektoreilla oltiin pääosin tyytyväisiä sisältöön ja myös tärkeitä tekstikysymyksiä, kuten työaikaan ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä asioita saatiin eteenpäin.
– Työnantajien keskinäinen koordinaatio oli näkyvää koko neuvottelukierroksen ajan. Sopimuskorotukset vastasivat muiden alojen korotuksia, kun suhteutetaan ne sopimuskauden pituuteen ja korotusajankohtiin, Lakimiesliiton Tilander sanoo.
Työterveyshoitajaliiton Beckerin mukaan palkkaohjelma ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sopimusmääräysten kehittäminen ovat erittäin tärkeitä avauksia. Alan palkkausta onkin Beckerin mielestä parannettava, sillä nykyinen palkkataso ja -kehitys eivät vastaa työn vaativuutta.
– JUKO on avainasemassa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ja esimiesten työtä koskevat erityiskysymykset ratkaistaan. Kiitettävää kvtes-sopimuksessa ovat myös sairaan lapsen tilapäisen hoitovapaan ikärajan nosto ja isyysvapaan pidennys, Becker kertoo.
”Tämä opetti meille paljon”
JUKOn Löfgren on kohtuullisen tyytyväinen järjestönsä viestintään neuvottelujen aikana ja hästägejä #neuvotellen ja #sopien käytettiin ahkerasti sosiaalisen median kanavissa. Varsinkin lakkopäivänä saatiin myönteistä julkisuutta #meolemmeyliopisto-näkyvyydellä.
Löfgren kuitenkin pitää tärkeänä, että viestintää kehitetään tulevaisuudessa vielä yhtenäisempään ja näkyvämpään suuntaan. Neuvottelut etenivät paikoin nihkeästi ja vahvastikin vastatuuleen.
Löfgrenin mukaan haasteellista oli se, että julkisen sektorin työntekijät ovat edistäneet talouden piristymistä muun muassa lomarahaleikkauksin, jotka jatkuvat vielä tänä ja ensi vuonna. Talouden piristymisen seuraukset näkyvät kuitenkin julkisella sektorilla myöhemmin kuin yrityksissä.
JUKO vahvisti kaikki sopimukset samalla kertaa, ja ne ovat voimassa maaliskuun loppuun 2020 asti. Valmistautuminen seuraaviin sopimusneuvotteluihin on jo alkanut.
– Pyrimme oppimaan tästä kierroksesta ja varautumaan jo ennalta tuleviin haasteisiin. Tällä hetkellä analysoimme sopimustemme sisältöä, sisäisiä prosessejamme ja neuvottelujen etenemistä. Kytkemme kentän eli luottamusmiehet vahvasti mukaan jukolaiseen toimintaan, Löfgren summaa.
- Teksti: Terhi Walamies
.jpg "Lakimiesliitto_JoreTilander_04 (2)")
- Kuvat: Liisa Takala (Maria Löfgren), TailorFrame (Mika Väisänen), Milla Talassalo (Johanna Moisio), Merja Laaksamo (Jussi Junni), Esa Ahonen (Eve Becker) ja Lakimiesliitto (Jore Tilander)
