Laki kuitenkin saatiin hyväksyttyä, ja se on näin ollen virallista EU-lainsäädäntöä. Unkari ja Puola ovat toki myös lain hyväksynnän jälkeen pyrkineet estämään sen käyttämisen, mikä on oikeusvaltiota kunnioittavassa EU:ssa tietenkin jäsenvaltioiden oikeus. Maat ovatkin haastaneet lain EU-tuomioistuimeen Luxemburgiin, joka käsittelee tapausta parhaillaan. Tuomioistuin on ilmoittanut käsittelevänsä valitukset kiireellisinä, ja ratkaisua odotetaan syksyllä. Normaalioloissa tuomioistuimen käsittelyt voivat kestää jopa vuosia, joten kyse on verrattain ripeästä toiminnasta.
Lakia ei ole vielä kertaakaan sovellettu, vaikka elämme jo kesäkuuta 2021. Viimeisen puolen vuoden aikana komissio on pyrkinyt keräämään aineistoa ja informaatiota eri lähteistä, jotta sillä on vuorenvarmat todisteet, kun se soveltaa lakia tiettyä jäsenmaata kohtaan. Toiset ovat pitäneet komission toimintaa hidasteluna: jos laki on ollut voimassa jo yli puoli vuotta, miksi sitä ei ole vielä käytetty? Itse uskon komission toimivan niin ripeästi kuin se voi. Komissio ei esimerkiksi halunnut ärsyttää Unkaria liikaa ratkaisevalla hetkellä, kun loppukeväästä jäsenmaat ratifioivat niin sanotun EU:n omien varojen päätöksen, mikä tarkoitti myös elvytyspaketin hyväksymistä. Suomessa elvytyspaketista käytiinkin eduskunnassa pienimuotoinen näytelmä, mutta Brysselissä pelättiin myös esimerkiksi Unkarin voivan kaataa paketin minä hetkenä hyvänsä.
Oikeusvaltiolakia tullaan soveltamaan siten, että komissio aloittaa lain mukaisen syytemenettelyn EU-budjettia väärinkäyttänyttä ja oikeusvaltioperiaatetta rikkonutta jäsenmaata kohtaan virallisella ilmoituksella. Tämän jälkeen jäsenmaa voi toimittaa omaa todistusaineistoaan tai tehdä muutoksia lainsäädäntöönsä. Mikäli näin ei toimita, komissio voi jäädyttää, perua tai periä takaisin EU-rahoitusta. Viime kädessä jäsenvaltiot pystyvät haastamaan tapaukset EU-tuomioistuimessa.
Nähdäkseni oikeustajuun kuuluu se, että ensin kerätään tarvittava todistusaineisto ja sitten vasta toimitaan. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Niin tehdään nyt myös oikeusvaltiolain kohdalla. Kuulopuheiden mukaan komissiolla olisi jo materiaalia oikeusvaltiorikkomuksista lukuisissa EU-jäsenvaltioissa, ei vain Unkarissa ja Puolassa. Olemmekin painottaneet, että lakia ei ole luotu yksittäistä jäsenmaata kohtaan, vaan sen tarkoitus on suojella EU:n budjettia oikeusvaltiorikkomuksilta ja väärinkäytöksiltä. EU-varoja ei saa käyttää esimerkiksi demokratian vastaiseen toimintaan ja autoritarismin pönkittämiseen.
Lain hyväksymisestä huolimatta oikeusvaltiotilanne Euroopassa on jatkanut heikentymistään. Unkarin ja Puolan rinnalle häiriköiksi ovat nousseet Tšekki ja Slovenia, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Tšekin pääministerimiljardööri Andrej Babiš on henkilökohtaisesti EU-tukien suurimpia hyötyjiä. Hänen omistamansa Agrofert-yritys vastaanottaa maataloustukia yli 30 miljoonaa euroa vuodessa – eniten EU:ssa. Babiš on usuttanut omistamansa tv-kanavat tilanteen kyseenalaistavien poliitikkojen kimppuun. Babiš on ajettu yhä ahtaammalle, mikä on tehnyt hänestä myös aggressiivisemman.
Oikeusvaltiotilanteen heikentyminen useissa jäsenmaissa muistuttaakin dominoefektiä. Kun autoritarismiin taipuvainen itsevaltainen johtaja tai korruptoitunut oligarkki näkee, kuinka naapurimaan johtaja pystyy onnistuneesti pitämään itsensä vallassa vuosikymmeniä kähveltämällä samalla EU-tukia itsensä ja lähipiirinsä hyväksi, syntyy suuri houkutus kokeilla itse samaa. Uskon uuden oikeusvaltiolain kuitenkin estävän uusien johtajien halukkuutta kokeilla lainsäädännön rajoja kirkkaassa päivänvalossa.
Unkarin Orbán on aistinut kuitenkin tietyn tuulen kääntyneen Euroopassa ja pyrkii nyt kaikin keinoin piilottamaan EU:n veronmaksajilta kähveltämiään euroja erilaisten puolijulkisten organisaatioiden taakse. EU:n oikeusvaltiolaki koskee nimenomaan valtioita ja julkisia toimijoita, ja siksi Unkarin hallitus on alkanut siirtää merkittävää osaa varallisuudestaan Orbánin Fidesz-puoluetta lähellä oleviin säätiöihin, piiloon katseilta. Tämä ei kuitenkaan saa jäädä EU:lta huomaamatta.
Mitä seuraavaksi? Nyt elämme vielä rauhallista kesää ja EU:n instituutiot painuvat kesälaitumille heinäkuun puolivälistä eteenpäin. Ennustan kuitenkin vauhdikasta syksyä oikeusvaltiotilanteen tiimoilta. EU:n elvytyspaketti ja omat varat on viimeinkin hyväksytty, joten katse voidaan seuraavaksi siirtää rahojen oikeaan käyttöön. Komissio on ilmoittanut aloittavansa lain soveltamisen syksyllä, joten saamme tuolloin todennäköisesti todistaa ensimmäistä kertaa EU-maksujen jäädytyksiä ja peruutuksia. Lisäksi EU-tuomioistuimen ratkaisu tulee tekemään tyhjäksi Unkarin ja Puolan haaveet oikeusvaltiolain perumiseksi.
Teemme parlamentissa kaikkemme, jotta Unkarin ja Puolan kaltaiset valtiot saataisiin menettelyyn mahdollisimman nopeasti. Historiallisen oikeusvaltiolain soveltaminen ei saa viivästyä enää yhtään, samalla kun oikeusvaltiorikkomukset ja veronmaksajien varojen väärinkäyttö korruptioon Euroopassa jatkuvat. Syksyn on viimeinkin oltava käännekohta.
Petri Sarvamaa
Euroopan parlamentin jäsen
Kuva: Valokuvaaja Thierry Roge © European Union 2019, lähde EP
