Tähän ongelmaan unionin tasolla on yritetty löytää ratkaisuja jo melko pitkään. Yksi niistä on tutkimusohjelma Horisontti Euroopan kumppanuusohjelmat eli virallisemmin yhteisyritykset.
Hyväksyimme viime täysistunnossa parlamentin kannan näihin kumppanuuksiin. Minulla oli ilo toimia ryhmämme esittelijänä tämän 10 miljardin euron arvoisen paketin kohdalla.
Horisontti Eurooppa on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa: se tukee tutkimusta ja innovointia Euroopassa kaikkiaan 95 miljardilla eurolla vuosina 2021–2027.
Kumppanuusohjelmat ovat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT:n) ja Euroopan innovaationeuvoston (EIC:n) ohella niitä Horisontti-ohjelmasta rahoitettavia toimintoja, joilla voidaan kaventaa kuilua perustutkimuksen ja innovaatioprosessin seuraavien vaiheiden eli soveltavan tutkimuksen ja niiden teollisten soveltamistarpeiden välillä.
Olen iloinen, että saimme Horisontin kumppanuusohjelmien uudistusprosessit päätökseen. Ne voivat nyt aloittaa toimintansa. Tämä on tärkeää siksi, että pystymme tukemaan sekä tutkijoita että parhaimpia yrityksiä ja niiden yhteishankkeita. Uskon, että vähän uudistetun toimintamallin kumppanuudet tarjoavat uusia eväitä unionin kilpailukyvyn kehittämiselle.
On ensiarvoisen tärkeää, että tutkimuksesta syntyvät tulokset saadaan käyttöön. Siihen tarvitaan soveltavaa tutkimusta sekä yrityksiä ja osaamista edistämään uuden luomista, kaupallistamista ja tuotteistamista.
Juuri tästä yhteisyrityksessä on kysymys. Euroopan on syytä yhdistää voimansa strategisesti tärkeiden alojen tutkimuksessa ja kehittämisessä ja näin synnytettävien hedelmien nopeassa hyödyntämisessä.
Nyt tehtäviltä panostuksilta voimme odottaa, että saamme aikaan eurooppalaisia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Myös monet suomalaiset tutkimusyhteisöt ja yritykset ovat viime vuosien aikana antaneet panoksensa kumppanuuksiin ja päässeet mukaan niiden hankkeisiin.
Kun haastattelin näistä useammankin edustajia, heidän kokemukset olivat myönteisiä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kumppanuuksissa on kuitenkin koko EU:ssa vielä liian alhainen. Niin myös Suomessa.
EU:n ilmastoponnistelujen kannalta pidän erityisen tärkeänä, että Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys on mukana asetuksen yhdeksän strategisen aloitteen kanssa. Iso asia on myös, että monilla tieteen ja arkielämän alalla tarvittava korkea metrologiaosaaminen saa nyt merkittävän lisäpanostuksen.
Lyhyesti sanottuna kumppanuusohjelmien odotetaan lisäävän eurooppalaisten tutkimus- ja innovaatioponnistelujen vaikutusta. Tiedämme hyvin, että kilpailijamme lisäävät investointejaan tutkimukseen ja innovointiin.
Emme saa jäädä muita jälkeen.
Mauri Pekkarinen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk./Renew)
