Liikennettä pyritään nyt vahvasti ohjaamaan kestävämpään suuntaan, missä Suomi on edelläkävijä. Tavoittelemme päästöjen nollaamista vuoteen 2045 mennessä. Euroopan unionin tasolla liikenteen päästöjä pyritään leikkaamaan 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Molemmat tavoitteet ovat äärimmäisen kovat.
Samalla liikenne on elintärkeässä asemassa taloutemme ja elämänlaatumme mahdollistajana. Kestävämpään liikenteeseen pitää siirtyä keinoin, jotka kohtelevat ihmisiä reilusti katsomatta asuinpaikkaan ja tulotasoon. On selvää, että siirtymä puhtaampaan liikkumiseen vaatii esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla erilaisia ratkaisuja kuin kaupungeissa. Oma auto on monelle välttämättömyys nyt ja tulevaisuudessa. Tämä on huomioitava lainsäädännössä.
Mitään taikatemppua päästöjen vähentämiseksi ei valitettavasti ole. Monet toimet ovat hitaita ja kalliita, eivätkä kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan useiden keinojen yhdistelmää: sekä biopolttoaineita että sähköautoja, liikennemuotojen uudistamista ja yhdistämistä, lisää kävelyä ja pyöräilyä sekä kokonaan uudenlaisia liikkumismuotoja. EU:n on luotava tähän muutokseen kannustimia. Se edellyttää vahvoja panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. Pienistä puroista kasvaa lopulta vaikuttavien toimien kokonaisuus.
Liikennesektori elää muutoinkin vahvaa murrosta. Uusien käyttövoimien lisäksi digitalisaatio ja tekoäly tekevät vahvasti tuloaan. Robottiautot kuulostavat ehkä vielä tulevaisuuden utopialta, mutta automaatio on jo nyt arkipäivää junien kulunvalvonnasta lentokoneiden autopilotteihin. Tekoäly tuo mukanaan ympäristö- ja turvallisuushyötyjä, kun reittejä ja kuljetuksia voidaan järjestää tehokkaammin. Samalla se luo uusia haasteita, kuten tietosuojaan ja vahingonkorvaukseen liittyviä kysymyksiä. Kuka on vastuussa, jos kuskiton ratikka kolaroi?
Yhä älykkäämmät laitteet keräävät valtavasti tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksemme tai haitaksemme. Hyvä asia on se, että EU:ssa, toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa, yksilön suojasta ja tietosuojasta halutaan pitää tiukasti kiinni, samalla kun uudelle teknologialle luodaan mahdollisuuksia. Kehityksen edetessä voimme nimenomaan EU:n kautta olla määrittämässä reiluja pelisääntöjä uuden teknologian käytölle.
Elsi Katainen, europarlamentaarikko
Kuva: © European unioni 2019, lähde EP
