– Myyntityö on vuorovaikutustaitoja sekä projektin ja tiimin hallintaa. Humanistin taustasta on paljon hyötyä, sanoo Googlen account executive Niina Huhtala.
Googlen account executive Niina Huhtala on koulutukseltaan luokanopettaja ja puheviestijä. Hän korostaa, että humanistin taustasta on hyötyä yrityselämässä.
Huhtala on koulutukseltaan luokanopettaja ja puheviestijä, mutta työuransa hän on tehnyt teknologiayrityksissä. Huhtalan työpaikka on tällä hetkellä Googlen Helsingin toimistolla.
Luokanopettajaopinnoissa Rovaniemellä Huhtalasta alkoi tuntua siltä, että luokkahuone ei taidakaan olla se oma työpaikka. Hän lähti opiskelemaan puheviestintää Helsingin yliopistoon, ja sitä kautta Huhtala päätyi yliopiston tutkimusprojektiin, jossa aiheena oli teknologiakoulutus ja mediakasvatus Suomessa.
– Se oli minun ensimmäinen kosketukseni teknologiaan. Vaikutus oli positiivinen, ymmärsin, kuinka hienoja juttuja teknologia-alalla tehdään.
Huhtala päätti lopulta jäädä teknologia-alalle. Nuorille korkeakoulutetuille tarkoitettu myynnin valmennusohjelma antoi hänelle opin, miten myydään ja hallitaan asiakkuuksia.
Myyntityö on Huhtalan mukaan ensisijaisesti asiakkaan ongelmien ratkaisemista. Tehtävä on pitää asiakas tyytyväisenä, olla välittäjänä ja sanallistamassa asiakkaan tarpeita.
Humanistin muutoskyky on tärkeää teknologian maailmassa
Huhtalan mukaan humanisti on omimmillaan teknologiamaailmassa muutoskykynsä vuoksi.
– Teknologia muuttuu nopeasti ja humanisti osaa mukautua.
Suomessa työura harvoin tehdään muulla alalla kuin sillä, mihin on opiskellut. Huhtala on ollut teknologian myyntitöissä myös Lontoossa, jossa työntekijöiden taustat ovat paljon kirjavammat.
– Lontoossa työntekijässä ratkaisi potentiaali, kyky kasvaa ja kehittyä. Toivoisin Suomeen samaa.
Huhtala on hyvin tyytyväinen, että hän päätyi teknologia-alalle.
– Rekrytoiva esimies osasi katsoa raamien ulkopuolelle. Hän osasi antaa haasteita. Alku alalla ei ollut helppo. Oli kasvukipuja, kun työhön orientoituminen meni uusiksi. Työssä voi ottaa kasvuspurtin, kun uskoo siihen, että kyllä oppii, Huhtala sanoo.
– Olin yhtenä vuotena IBM:n konferenssissa kuuntelemassa puhetta teknologiasta. Huomasin, että olin istunut tunnin ymmärtämättä juuri mitään. Seuraavana vuonna istuin taas kuuntelemassa ja ymmärsin kaiken.
Liiketoiminnan kielen osaaminen vie humanistia eteenpäin yritysmaailmassa
Mikko Leskelä on hiljattain kirjoittanut kirjan ”Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä”, jossa hän tuo esille, miten liike-elämä voi hyötyä humanistien osaamisesta. Hän on koulutukseltaan teologi sekä kauppatieteiden maisteri.
– Ihmistieteilijän menestyminen bisnesmaailmassa vaatii sen, että humanisti oppii ymmärtämään bisneksen kielen, Mikko Leskelä sanoo.
Leskelä on hiljattain kirjoittanut kirjan Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä, jossa hän tuo esille, miten liike-elämä voi hyötyä humanistien osaamisesta.
Leskelä itse on koulutukseltaan teologi sekä kauppatieteiden maisteri. Työuransa hän on tehnyt etupäässä yrityskonsulttina.
– Teologia on niin pehmeä ala, että siinä pitäisi yliopiston puolelta olla paras työllistymisohjelma. Mitä pehmeämpi tieteenala, sitä robustimpi pitäisi olla työllistymisohjelman.
Leskelä nostaa Bisnesantropologia-kirjassaan esille esimerkkejä siitä, miten ihmistieteilijä voi olla arvokas yritysstrategian rakentamisessa. Esimerkiksi tanskalainen lelualan legenda Lego oli vuosituhannen alkupuolella konkurssin partaalla, kunnes yritys päätti lähettää kulttuuriantropologeja tutkimaan, miten lapset nykyään leikkivät. Lopputulos oli yksi tämän vuosituhannen suurimmista yritysmaailman menestystarinoista.
Eri alojen osaajien yhteistyö on tuloksellista
– Humanisti itse ei tuo arvoa, mutta humanisti yhdessä muiden tieteiden kanssa tuo. Ihmistieteilijän omaa osaamista on sovellettava toisten alojen asiantuntijoiden kanssa, Leskelä sanoo.
Hän toteaa, että Suomessa yrityksen johtaminen ymmärretään vielä hyvin pitkälle teknistaloudellisena tehtävänä.
– Yrityksen strategia redusoidaan mahdollisimman pitkälle numeroiksi. Tässä Suomessa ollaan muuta maailmaa perässä, Leskelä sanoo.
– Radikaaleimmin tämä näkyy kuluttajabisneksessä, mutta tämä on murtautumassa myös b2b-bisnekseen eli yritysten väliseen liiketoimintaan. Sekin muuttuu, kun kilpailu kovenee.
Leskelä toteaa saman kuin Huhtalakin. Hänen mukaansa Suomessa ollaan professiokeskeisiä. Tämän hän arvelee johtuvan siitä, miten Suomi on rakennettu yhteisenä suurena insinööritaidonnäytteen projektina, jossa kaikille oli oma paikkansa. Muutos on kuitenkin tuloillaan.
– Vastavalmistuneet 25-vuotiaat yhteiskuntatieteilijät suuntaavat jo suoraan yrityssektorille, kun omalla koulutusalalla ei ole varmaa työuraa. Isojen yritysten johdossa ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä muutosta.
Tutkintokeskeisyydestä joustavampaan ajatteluun
Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen arvelee myös, että Suomi on muuttumassa tutkintokeskeisestä maasta joustavammaksi.
Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen katsoo, että tutkintokeskeisyys on väistymässä. Taito oppia korostuu työelämän perustaitona.
– Työkulttuuri on muuttumassa. Nuorena tehdyn tutkinnon tuoma osaaminen ei enää riitä sellaisenaan koko työuran ajaksi, Sojonen toteaa.
– Työyhteisön monipuolisuudesta on etua. Työyhteisö on vahvempi, jos työntekijöillä on erilaisia taustoja ja sitä kautta erilaisia näkemyksiä, Sojonen sanoo.
– Korkeakouluopinnot ovat työnhakijalle tae oppimiskyvystä. Taito oppia uutta on tärkeä työelämän perustaito, Sojonen toteaa.
– Se on pohja, jos on oppinut oppimaan. Jatkossa osaamista voi aina täydentää työn ohessa.
Sojonen toivoo työhönotossa ennakkoluulottomuutta. Hakijan kokonaisuutta olisi katsottava laajasti, yhtä lailla kokemusta kuin tutkintoa.
– Hakijan tulisi osata tunnistaa ja sanallistaa osaaminensa. On tärkeää pystyä kertomaan, mitä osaa, varsinkin jos koulutuspolku ei ole se tavanomaisin, korostaa Sojonen.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Meeri Utti (Jukka Leskelä), Liisa Takala (Elina Sojonen)
