Kuntasektoria edustavan Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki näkee neuvottelutilanteen hyvin hankalana.
– Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaeron kasvu näkyy erityisesti korkeasti koulutettujen ryhmissä, Lehtomäki sanoo.
Lehtomäki toi liittonsa STTK:sta Akavaan vuonna 2012 ja pitää sitä liitolleen hyvänä valintana. Samassa keskus- ja neuvottelujärjestössä toimiminen on mahdollistanut liittojen yhteistyön edunvalvonnassa myös työpaikoilla.
– Meille on olennaista, että huomioidaan ammatin erityispiirteet ja osaamisvaatimukset sekä puolustetaan asiantuntijuuden merkitystä. Tämä on keskeistä Akavassa ja JUKOssa.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki lupaa, että ”pusertaminen jatkuu loppuun asti”.
– Olemme myös varautuneet siihen, ettei valmista tule vielä 1. helmikuuta mennessä, hän jatkaa.
Miksi sosiaali- ja terveysala ovat yhdessä myös työehtosopimuksissa? Ristimäki perustelee tätä laajan edustavuuden tuomalla vahvuudella.
– JUKOn vahvuus on se, että me edustamme kaikkia sopimusaloja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä korkeakoulutettuja asiantuntijoita, johtoa ja esimiehiä.
Ristimäki sanoo, että liittokierroksen jälkeen alkavissa neuvotteluissa ei ole kyse vain uusien maakuntien vaan myös kuntien uusista sopimusjärjestelmistä.
– Kuntiin ei synny sopimuksia ilman JUKOa, mutta ei synny maakuntiinkaan.
”Nihkeää, mutta rakentavan odottavaista”
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kuvailee, että valtiosektorin neuvottelut ovat jääneet ainakin tähän asti seurusteluksi. Syy on siinä, että katseet ovat jämähtäneet kuntasektorin tapahtumiin.
– Kello käy vähiin. Meillä työntekijäpuolella on valmiudet ja tahto ruveta jo käymään aitoja neuvotteluja, hän sanoo. Valtion neuvottelukunta kokoontuukin tänään perjantaina.
Entä ovatko Rinteen joukot valmiit ”taistelemaan”, jos siltä näyttää?
– Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on vahvasti sitoutunut sekä JUKOon että sen tekemiin päätöksiin. Jos keskuslakkotoimikunta tekee päätöksiä, meillä rivit ovat valmiit, Rinne lupaa.
Niin ikään Suomen Lakimiesliiton toiminnanjohtajan Jore Tilanderin mukaan palkansaajapuoli oli jättämässä perjantaiaamulla yhteisen vastauksensa valtiotyönantajan tekemiin pykälämuutosesityksiin.
Tilander kuvailee neuvotteluilmapiiriä ”nihkeäksi, mutta rakentavan odottavaiseksi”.
– Rahasta puhutaan aikaisintaan maanantaina. Jäsenten mielestä tärkein asia on raha, ja jäsenkunta odottaakin selviä yleiskorotuksia, Tilander kertoo.
”Palkankorotus on kaikille tärkeintä”
Kirkon neuvottelupöydässä oleva JUKOn neuvottelupäällikkö Anne Kaitainen sanoo hänkin, että ”vaiheessa ollaan”.
Kaitaisen mukaan paljon on keskusteltu, mutta keskeiset asiat, palkankorotuksen taso ja rakenne, ovat auki.
– Meillä on tarkoituksena uudistaa myös palkkausjärjestelmää niin, että vuosisidonnaisesta palkanosasta rahaa kohdennettaisiin työsuoritukseen perustuvaan palkanosaan. Se on sidoksissa palkankorotuksen tasoon, hän selvittää.
JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Kojo vertaa käymiään yliopistosektorin neuvotteluja sohjossa tarpomiseen.
– Palkankorotus on kaikille pitkien laihojen vuosien jälkeen tärkeintä. Jos haluaa jotakin muutosta tekstiin, siitä joutuu maksamaan. Meillä on joitakin täsmennyksiä opetus-ja tutkimushenkilökunnan vuosityöaikaan, nimenomaan opetuskuorman rajoittamiseksi. Tämä on erityisesti jukolainen asia, Kojo sanoo.
Hän ei näe perusteita sille, ettei merkittävästi väkeään vähentäneiden yliopistojen henkilökunta saisi toteutuneen linjan suuruisia korotuksia. Työnantaja on pitänyt tehtyjä sopimuksia liian kalliina.
- Teksti: Eija Kallioniemi
- Kuvituskuva: Ida Pimenoff
