Ammatillinen viestintä sosiaalisen median kautta on nykyään oleellinen osa asiantuntijoiden työtä ja oma suhde tähän olisi selvitettävä. Työnantajakin olisi Parpalan mukaan hyvä ottaa mukaan keskustelemaan someviestinnän tasosta.
– Jokaisen asiantuntijan ei kuitenkaan tarvitse olla aktiivinen somessa, hän toteaa.
– Voi olla aktiivinen tai ei, mutta itselleen pitäisi saada rauha asian kanssa. Ei pidä ajatella, että minunkin täytyy, kun muutkin koko ajan somettavat.
– Someviestinnässä on korkeakoulutetulle asiantuntijalle ja hänen työorganisaatiolleen monta positiivista tekijää, Parpala sanoo.
Työnantajan kannalta on tärkeää, että työntekijä tuo organisaatiosta esille asioita myönteisessä hengessä.
– Yrittäjälle ja myynnin näkökulmasta some on verkostoitumista ja kauppaa. Lisäksi oman osaamisen näkyväksi tuominen on tärkeää henkilöbrändäystä.
Parpala ymmärtää, että someviestintä ei ole kaikille helppoa.
– Helposti saatavaa oppia on kyllä tarjolla, mutta ei siitä tiedetä, kun sitä jaetaan juuri somessa.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen osaamispalvelujen asiantuntija Heini Hult-Miekkavaara toteaa, että on tärkeämpää kuin koskaan ennen, että asiantuntijat viestivät sosiaalisen median kanavissa.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen osaamispalvelujen asiantuntija Heini Hult-Miekkavaara korostaa että some on loistava matalan kynnyksen kanava tutkitun tiedon kanava.
– Nyt jos koskaan tarvitaan tutkittua tieteellistä asiantuntijatietoa. Some on tähän loistava matalan kynnyksen kanava. Olennaista on, että siinä voidaan olla dialogissa.
Hult-Miekkavaara sanoo, että someviestinnän merkitys asiantuntijoiden työssä on polarisoitunut. Joillekin someviestintä on jo itsestään selvä osa työnkuvaa. Toiset organisaatiotkin jo edellyttävät, että asiantuntija viestii työstään ja työpaikastaan.
– Vaikka somen merkitys työelämässä on noussut nopeasti, se ei kuitenkaan ole aivan uusi ilmiö, Hult-Miekkavaara sanoo. Hän kertoo olleensa LinkedInissäkin jo lähes ensimmäisten mukana vuonna 2004. Sen jälkeen sosiaalinen media on kuitenkin muuttunut paljon.
– Ollaan menty ihanasta somesta vihapuheen maailmaan. Monen tyyli on muuttunut, nyt ollaan varovaisempia ja suojataan yksityisyyttä.
Some mielletään osaksi asiantuntijatyötä
– Asiantuntijat, jotka kokevat someviestinnän työnsä osaksi, ovat myös aktiivisempia viestijöitä, Kaisa Pekkala kertoo. Hän on hiljattain väitellyt Jyväskylässä työelämän viestinnällistymisestä ja viestintätyön jakautumisesta.
Kaisa Pekkala on tutkinut sosiaalisen median käyttöä asiantuntijatyössä.
Sosiaalista mediaa hyödynnetään ammatillisesti Pekkalan tutkimuksen mukaan kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoremmat ovat kuitenkin aktiivisempia somen käyttäjiä.
– Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin, että mitä korkeammassa asemassa henkilö toimii, sitä vahvemmin someviestintä koetaan osaksi työkuvaa ja tehtäväksi, jota häneltä odotetaan.
Pekkalan väitöksen aineisto kerättiin finanssi-, konsultti- ja lakialan asiantuntijaorganisaatioista. Aineistoa varten haastateltiin 23 viestintä- ja HR-johtajaa, ja lähes 1200 asiantuntijatyötä tekevältä kerättiin kyselyvastaukset.
– Vaikka odotukset someviestintää kohtaan ovat kasvaneet, vain alle viidesosa kokee luottavansa omiin kykyihinsä hyödyntää sosiaalista mediaa työssään, Pekkala sanoo.
– Tulokset osoittavat, että työnantajien järjestämä viestintäkoulutus lisää merkittävästi työntekijöiden luottamusta kykyihinsä.
– Omaan alaan ja työhön liittyvän sosiaalisen median käytön on todettu parantavan työllistymisen ja uralla etenemisen mahdollisuuksia, Pekkala kirjoittaa väitöksessään.
Hän toivoo työnantajien kehittävän työntekijöidensä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tasapuolisesti niin, että jokainen olisi tässä suhteessa samalla viivalla.
Pekkalan mukaan asiantuntija on nykyään työelämässä erikoisalansa lisäksi myös viestijä. Organisaation viestintäkapasiteetti on enemmän yksilöiden varassa.
– Digitaalisessa viestintäympäristössä jokaisella organisaation jäsenellä on mahdollisuus osallistua organisaatiokuvan luomiseen. Tämä muuttaa viestinnän johtamista.
Viestintä itsessään luo Pekkalan mukaan asiantuntijatyössä arvoa. Asiantuntijaorganisaatioissa asiantuntemus on tuote, asiakkaille myydään ratkaisuja.
– Viestinnällä työntekijän asiantuntemus ja osaaminen tehdään näkyväksi. Se on kilpailutekijä, sen avulla erottaudutaan.
– Sosiaalisen median käyttö on suurelle osaa työikäisistä tullut osaksi työtä oman uran aikana. Vielä kymmenen vuotta sitten sosiaalista mediaa käytettiin pääosin vapaa-ajalla ja sen käyttöä työaikana ei pidetty soveliaana. Joissakin organisaatioissa somen käyttöä työnantajan laitteilla rajoitettiin, Pekkala toteaa.
Pekkalan väitöstutkimuksen tulokset antavat viitteitä, että viestinnän merkitys organisaatioiden kilpailuvalttina ymmärretään. Eikä kehityksestä oikein voi jäädä poiskaan.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Lehtikuva, Ismo Pekkarinen (kuvituskuva), Helena Hagberg (Heini Hult-Miekkavaara)
