Opintojen aloittaminen pelkässä etäopetuksessa voi murskata uusista ystävistä ja hauskasta opiskelijaelämästä haaveilleen nuoren odotukset kertaheitolla. Luentojen seuraaminen ja harjoitusten teko pieneltä tietokoneen ruudulta postimerkin kokoisessa asunnossa onnistuu jonkin aikaa. Viikkojen ja kuukausien vieriessä uhkana on, että motivaatio alkaa hiipua yksin puurtaessa ja ajanhallinnassa tulee ongelmia.
Parhaiten tässä tilanteessa selviytyvät oppilaitokset, joilla on jo aiemmin ollut järjestelmällistä tuutoritoimintaa. Sekä Caenin lääketieteellisessä tiedekunnassa että ilmailu- ja merenkulkutekniikan insinöörejä kouluttavassa ENSTA:ssa olemassa olevat resurssit on valjastettu vaikeuksissa olevien opiskelijoiden auttamiseen.
– Opiskelijat ovat toimintamme keskipiste. Heitä ei saa jättää yksin, sanoo Sylvie Guidal, joka johtaa ENSTA Bretagnen kolmihenkistä opinnonohjaustiimiä.
Tukiopetusta ja rohkaisua
Oman tiiminsä lisäksi yksikkö on saanut liikkeelle kolmisenkymmentä opiskelijaa, jotka auttavat opinnossaan jumittuneita nuorempia tovereitaan. Tukiopetuksen ohessa tuutorit rohkaisevat ja kannustavat opiskelijoita, jotka kokevat olevansa eristyksissä tai joita opintojen mielekkyys on alkanut askarruttaa.
Sylvie Guidal kertoo, että opiskelijoiden motivaatiokatkoksia pyritään ennaltaehkäisemään säännöllisillä kyselykierroksilla ja entistä tehokkaammalla opettajapalautteella. Näin kyetään tavoittamaan etäopetuksesta puuttuvat opiskelijat, mikä on mahdollista, koska työskentely tapahtuu usein 24 opiskelijan ryhmissä. Samalla kyetään selvittämään, että jokaisella on tietokone ja toimiva internetyhteys. Guidalin mukaan näin on toistaiseksi vältytty ”vakavilta syrjäytymistapauksilta”.
– Mikäli opetusta on mahdollista antaa paikan päällä, etusija annetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joille kontaktin luominen opettajiin ja opiskelutovereihin on tärkeää.
Painopiste henkisessä hyvinvoinnissa
Terveystuutoreiden yhdistys, joka on toiminut kaksikymmentä vuotta Caenin yliopistossa, on sekin siirtynyt korona-aikaan. Yhdistyksen varapääsihteeri Marine Lecointre kertoo, että toiminnan painopisteeksi on korona-aikana tullut opiskelijoiden henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Hän itse opiskelee toista vuotta lääketiedettä.
– Etäopetuksen seuraaminen on vaikeaa, koska luennoille lähtemisen rytmittämä säännöllinen päiväohjelma puuttuu, Lecointre sanoo.
– Olemme perustaneet palvelevan puhelimen ja teemme podcasteja, joissa annamme vinkkejä etätyöpäivän organisoimiseen ja parempaan yöuneen sekä järjestämme liikuntatuokioita. Olemme tarvittaessa yhteydessä myös opiskelijoiden vanhempiin.
Terveystuutoreiden ydinryhmä koostuu 72:sta toisen vuoden opiskelijasta, joiden lisäksi on rekrytoitu vielä aputuutoreita. Toiminta keskittyy ensimmäisen vuoden opiskelijoiden auttamiseen.
Ohjausta tarvitaan enemmän kuin koskaan
Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors pitää yhä laajempaa ja vireämpää tuutoritoimintaa sekä muita tukiryhmiä tervetulleina Suomessakin. Hän korostaa kuitenkin, että sen lisäksi korkeakouluopiskelijat tarvitsevat nyt ammattimaista ohjausta enemmän kuin koskaan.
– Vertaistuessa on potentiaalia, koska vakaan opiskelijayhteisön puuttuminen vaikeuttaa opiskelijoiden integroitumista korkeakouluympäristöön. En näe sen kuitenkaan korvaavan opiskelijoiden tällä hetkellä kipeästi kaipaamaa henkilökohtaista ohjausta, Nyfors sanoo.
Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors painottaa, että vertaistuen lisäksi opiskelijat tarvitsevat ammattimaista ohjausta.
Ranskan valtio on tullut motivaationsa menettäneiden opiskelijoiden apuun tarjoamalla ilmaisia psykologin vastaanottoja. Nämä voivat olla Nyforsin mielestä hyvä lisä, mutta eivät poista opiskelijoille kertynyttä jaksamisvelkaa. Hänen mukaansa opiskelijoiden lisääntyviin mielenterveydellisiin ongelmiin olisi saatava lisää resursseja, jotta jokainen saa opintonsa päätökseen ja opintojen keskeyttämisiltä vältyttäisiin.
Etäopetukselle viitonen
Etäopetus on Ranskassa vielä uusi asia ja sen laatu vaihtelee suuresti. Useissa oppilaitoksissa auditorioon suunnitellut luennot siirretään sellaisenaan Zoomiin. Onko siis ihme, että yli puolet ranskalaisopiskelijoista harkitsee tällä hetkellä opintojensa lopettamista? Miten Suomessa on pärjätty etäopetusoloissa?
– Etäopetus on kehittynyt Suomessa merkittävästi viime vuonna. Korkeakoulujen välillä ja niiden sisälläkin on kuitenkin merkittäviäkin eroja etäopetuksen laadussa. Antaisin nykymallille asteikolla yhdestä kymmeneen arvosanaksi vain viisi, sillä suuri osa opetuksesta ei sovellu suoraan verkkoon siirrettäväksi, eikä kurssisisältöjä ole muokattu tarpeeksi, jotta ne toimisivat etätoteutuksena, Nyfors kritisoi.
Hän uskoo korona-ajan jättävän jälkensä pysyvästi korkeakouluopiskeluun.
– Opetuksen muodot monimuotoistuvat nykyisestä ja opiskelijoilla on jatkossa mahdollisuus suorittaa opintojaan entistä enemmän itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta ns. hybridimallilla. Huolenani kuitenkin on, että opintoja siirretään yhä enemmän verkkoon, eikä henkilökohtaista lähiopetusta ole saatavilla riittävästi tukemaan opiskelijaa opintojensa loppuunsaattamiseksi, Nyfors huomauttaa.
Teksti Virpi Latva
Kuvat ENSTA Bretagne (kuvituskuva), Liisa Takala (Veera Nyfors)
