Suomen työehtosopimusjärjestelmä toimii pitkälti neuvottelukumppaneiden välisen luottamuksen ja yhteistyön varassa. Valtakunnansovittelija toimii keskeisessä roolissa edistäen työmarkkinoiden toimivuutta ja sovitellen työriitoja. Nykyjärjestelmä vaatii laajaa työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymistä sekä luottamusta osapuolten välillä. Tämä luottamus on vaarassa heiketä, mikäli lakia muutetaan ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä.
Esityksen vaikutukset ja huolenaiheet
Hallituksen esityksessä pyritään yleisen palkantarkistusten linjan noudattamiseen ilman, että yleisen linjan syntymistä tai ”yleistä etua” pystytään uskottavasti kuvaamaan tai määrittelemään. Samoin poikkeamismahdollisuudet yleisestä linjasta jäävät hyvin epäselviksi. Akava huomauttaa, että tämä muutos hyödyttää työnantajia ja rajoittaa tosiasiallisesti neuvottelumahdollisuuksia. Esitetyt muutokset voivat pahimmillaan lisätä työriitojen vaikeutta ja kestoa.
Esitys heikentäisi palkansaajien neuvotteluasemaa ja vaikeuttaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamista. Tämä on vastoin tasa-arvolain tavoitteita, mikä esityksessä jätetään huomiotta. Lisäksi kansainvälisten sopimusten, kuten ILO -periaatteiden, mukaisesti osapuolten neuvotteluautonomiaa ei tulisi rajoittaa, mikä on vaarassa esityksen myötä.
Esitetty lakimuutos synnyttäisi myös merkittävän riskin työehtosopimuskierrosten ja palkankorotustasojen politisoitumisesta. Kun lainsäädännöllä pyritään rajaamaan erityisesti julkista sektoria koskevia palkankorotuksia etukäteen, syntyy todennäköisesti kiivas keskustelu lain muutostarpeista ja siitä, mille tasolle palkankorotusten tulisi asettua. Nämä keskustelut laajenisivat yhä selkeämmin puoluepolitiikkaan ja eduskuntaan, onhan se vastuussa lakien säätämisestä.
Lakimuutoksen voimaantulo nopeasti jo kuluvan vuoden aikana on omiaan häiritsemään loppuvuoden aikana käynnistyvää työehtosopimuskierrosta.
Vaihtoehtoiset toteutustavat
Akava esittää, että mahdollisen uuden työmarkkinamallin tulisi syntyä työehtosopimuksia solmivien liittojen ja neuvottelujärjestöjen yhteistyönä. Palkanmuodostuksen tulisi perustua alakohtaisuuteen ja alan tilanteen huomioimiseen. Hallituksen esityksessä ei ylipäätään ole huomioitu mahdollisuutta työmarkkinaosapuolten yhteisesti sopiman työmarkkinamallin syntymiselle, mikä on suuri riski sääntelyn pitkäjänteisyyden näkökulmasta.
Tutustu lausuntoomme
Akavan lausunto on käytettävissä osoitteessa
Lisätietoja:
