Akavalainen yrittäjä on yksinyrittäjä, mutta ei työskentele yksin

Tilastojen mukaan ”tyypillinen” akavalainen yrittäjä on ammatinharjoittaja tai itsensä työllistävä yksinyrittäjä. Vuonna 2016 Akavaan kuului noin 30 000 yrittäjää. Suurin osa heistä on yksinyrittäjiä ja toimii päätoimisesti yrittäjänä. Akavalaiset yrittäjät eivät kuitenkaan työskentele yksin, vaan he ovat verkottuneita ja tottuneita projektityöskentelyyn. Alihankkijana toimiminen ja yhteisprojektit ovat heille arkea.

3.10.2018

Akavalaiset yrittäjät ovat toimialansa substanssin asiantuntijoita. Heille tuottaa haasteita useimmiten yrittämisen liiketaloudellinen puoli: myynti, markkinointi, hallinnolliset asiat, laskentatoimi ja rahoitus. Tämän vuoksi AKY-Akavalaiset yrittäjät ry korostaa koulutustarjonnassaan näitä osa-alueita.

AKY – Akavalaiset yrittäjät kokoaa yhteen yrittäjäjäsenet 22 Akavan liitosta. Koulutusten lisäksi AKY tarjoaa jäsenilleen tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä monia palveluita ja jäsenetuja. AKY kuuluu Suomen yrittäjät ry:hyn toimialajärjestönä. Lisätietoja palveluista ja eduista saat AKY:n sivustolta. Monet Akavan liitot tarjoavat tämän ohella yrittäjäjäsenilleen erillisiä palveluita.

Akavalaisten yrittäjien määrä on kasvanut 10 viime vuoden aikana lähes 70 prosenttia. Muutos on suuri, mutta vielä merkittävämpää on yleisen asenneilmaston muutos. Yrittäjyys on esillä tärkeänä työllistymisen vaihtoehtona, monilla paikkakunnilla on vireää yrittäjäyhdistystoimintaa ja koulutuksen osana eri koulutusasteilla tarjotaan yrittäjyyskoulutusta. Yrityshautomoja toimii oppilaitosten yhteydessä. Myönteinen lumipalloilmiö on samalla syytä ja seurausta yrittäjyyden nosteesta.

Yrittäjyys on yhä useammalle akavalaiselle varteenotettava vaihtoehto – joko elämän mittainen tai yksittäisen elämänvaiheen valinta. Akavalaiselle yrittäjälle siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin on luontevaa ja luonteenomaista. Mutta ongelmatonta se ei ole, joten AKY painottaa edunvalvonnassaan muun muassa yrittäjän sosiaaliturvan kehittämistä. Pyrimme kehittämään sekä yrittäjien eläkejärjestelmää että heidän ansiosidonnaista työttömyysturvaansa. Tavoitteena on myös, että eri järjestelmissä yhtenäistetään yrittäjämääritelmää. Kaikki tämä helpottaisi yrittäjän liikkumista työnteon eri muotojen välillä.

Siirtymä yksinyrittäjistä työnantajiksi on monien toiveena. Palkkaamiskynnys on olemassa, mutta kollegoiden rohkaisevat esimerkit madaltavat sitä. Julkisuudessa korostuu ensimmäis(t)en työntekijöiden palkkaamisen vaikeus. Olisi hyvä kuitenkin huomata, että ensimmäisen työntekijän palkatessaan yrittäjä valitsee itselleen työkaverin!

Kauhutarinat esimerkiksi sairauslomista ja erimielisyyksistä eivät ole todellisuutta kaikkien kohdalla. Useammin työ on saanut uuden ulottuvuuden, kun on kaveri jakamassa murheet ja onnistumisen ilot. Henkilöstöhallinnollisen ja esimiestyön paineet eivät vielä yhdellä työntekijällä räjähdä käsiin. Työkaverin kanssa saa yhdessä pohtia jatkokehitystä ja lisärekrytointeja. Toinen rekrytointi muuttaa dynamiikkaa. On kolmannen pyörän mielipiteet, mutta myös kolmannet aivot ja osaaminen mukana auttamassa. Seuraavat rekrytoinnit lisäävät esimiestyön määrää, mutta onhan edellisten kanssa jo kertynyt lisäoppia. Seuraavan isomman harppauksen yrittäjä ottaa 7–10 työntekijän havinoilla: yksi esimies ei kohta enää riitä. Pitää rakentaa organisaatiota.

Henkilöstön ja esimiesten määrän kasvaessa yrittäjä vähitellen joutuu (tai pääsee) muuntautumaan työnjohtajasta liikkeenjohtajaksi. Myös yrittäjä kehittyy ja työ saa uusia mielenkiintoisia piirteitä. Työllistämisen alkuvaiheita tulee tukea, mutta yrittäjän pitää uskaltaa ottaa riskiä. Siitähän yrittämisessä pohjimmiltaan on kysymys. Rohkaisen ensiaskeleeseen ja työnantajayrittäjyyteen. Yrittäjätyön rikkaus on ihmisissä ympärillä.

Timo Saranpää
ekonomi, yrittäjä, puheenjohtaja, AKY – Akavalaiset yrittäjät ry

Lisätietoja:

Kirjoittajavieras

Lue lisää aiheesta