Alustatyödirektiivi tuo alustatyölle yhteiset pelisäännöt sisämarkkinoilla. Direktiivi tuo uutena Suomen lainsäädäntöön työsuhdeolettaman, jonka sisältö määritellään EU-oikeuskäytännön mukaan, mutta kansallisesti määritellään kriteerit olettamalle. Olettaman mukaan alustan kautta tehtävä työ katsottaisiin lähtökohtaisesti työsuhteiseksi.
Olettama on mahdollista kumota. Työtä välittävän digitaalisen alustan olisi osoitettava, että kyseinen sopimussuhde ei ole jäsenvaltioissa voimassa olevissa laeissa, työehtosopimuksissa tai käytännöissä määritelty työsuhde.
Nykyisellään Suomessa työn luonne ratkaistaan arvioimalla työsopimuslain mukaisia työsuhteen tunnusmerkkejä. Työsuhteessa kaikkien näiden kriteerien tulee täyttyä. Viime kädessä oikeussuhteen muoto ratkaistaan kokonaisarviolla. Kokonaisarviointi on usein tarpeen erityisesti arvioitaessa työn johtoa ja valvontaa koskevan tunnusmerkin täyttymistä.
Työn luonnetta arvioitaessa on tärkeää huomioida, onko työtä tekevällä tosiasiassa mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä ja onko hän riippuvaisessa asemassa toimeksiantajaansa nähden. Eli onko kyseessä näennäisyrittäjän asema vai aito yrittäjätyö.
Toinen kiinnostava direktiiviin sisältyvä asia on algoritmeja koskeva sääntely. Niiden olisi oltava syrjimättömiä, läpinäkyviä ja avoimia. Työntekijän tai itsensätyöllistäjän irtisanominen ei saa perustua tekoälyn algoritmeihin ja algoritmien vaikutusta esimerkiksi työolosuhteisiin on syytä arvioida.
Johtaminen algoritmien avulla ei saa johtaa työntekijän tarkkailuun tai vaikkapa tunnetilojen raportointiin. Algoritmijohtamisen kehityksessä on tärkeää kiinnittää huomiota turvallisuuteen, tietosuojaan ja eettisiin standardeihin.
Euroopan parlamentin vaalit ovat kesäkuussa. Uudelle parlamentille jää tekoälyä koskevan sääntelyn valmistelu. Alustatyötä ja algoritmeja koskeva direktiivi luo tälle työlle osaltaan pohjaa. Työelämä on muutoksessa ja sääntelyn kehittämistä tarvitaan. Pääasia on, että työelämä on jatkossakin kestävää, inhimillistä ja turvallista.
Lisätietoja:
