Jos neuvotteluja ei seuraavan vuorokauden aikana saada pakettiin, Pariisin työkirjasta päättäminen siirtyy seuraavalle vuodelle. Silloin alkaakin olla jo kiire, sillä Pariisin sopimuksen velvoitteet alkavat jo vuonna 2020. Ensi syksynä Suomessa on uusi hallitus ja EU:n puheenjohtajuuskausi käynnissä. Silloin EU:n puheenjohtajamaa toimii EU:n ryhmän vetäjänä. Ei ihan vähäinen tehtävä, jos työkirjaa väännetään vielä silloin kasaan.
Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen asema on tulevaisuudessa murroksessa. Kun Pariisin sopimuksen työkirja saadaan valmiiksi, poliittisten neuvottelujen tarve vähenee merkittävästi kansainvälisellä tasolla, ainakin siihen saakka, kun todetaan, että sopimus ei jostain syystä ole riittävä. Jatkossa kuitenkin teknisen tason neuvotteluille on edelleen tarvetta. Tähän ei kuitenkaan välttämättä tarvita tällaisia nykyisenkaltaisia valtavia poliittisen tason kokouksia.
Tulevaisuudessa painopiste kansainvälisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on Pariisin sopimuksen toimeenpanossa. Suomelle ja EU:lle tarjoutuu tässä vaiheessa merkittävä pelin paikka. Ne lupaukset, joita valtiot nyt tekevät päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi edellyttävät uutta osaamista ja innovaatioita kiertotaloudessa, hiilineutraaleissa teknologioissa ja hiilinielujen kasvattamisessa. Suomella on tarjota yhä enenevissä määrin osaamista näillä alueilla. Tähän ohjaa myös EU, jonka tuleva tutkimuksen puiteohjelma (Horizon Europe) sisältää ilmastonmuutoksen osa-alueen, jonka kokoluokka on komission ehdotuksen mukaan 15 miljardia euroa puiteohjelman seitsemän vuoden aikana. Tästä merkittävä osa käytetään hiilineutraaleihin ratkaisuihin komission innovaatiopääosaston varapääjohtajan Patrick Childin mukaan, joka puhui ilmastokokouksessa. Ei siis energiatehokkuuteen tai toiminnan asteittaiseen parantamiseen, vaan ratkaisuihin, jotka tähtäävät hiilettömään ja kilpailukykyiseen tuotantoon.
Tässä on haastetta, johon suomalaisen elinkeinoelämän kannattaa tarttua. Miltä kuulostaisi esimerkiksi hiiletön teräs tai sementti kilpailukykyiseen hintaan? Suomen kansallisten innovaatiopanostusten painottamista hiilineutraaleihin ratkaisuihin kannattaa lisätä nyt. Kysyntää näille riittää.
Vesa Vuorenkoski on palkansaajakeskusjärjestöjen edustajana COP24-kokouksessa.
