Korkeakouluopiskelijoilla pitää olla aito mahdollisuus edistää opintojaan. Siksi verkko-opetukseen ja -oppimiseen on panostettava.
Opintojen siirtäminen verkkoon ei ole ilmaista. Kustannuksia syntyy esimerkiksi välinehankinnoista ja verkkokapasiteetin kasvattamisesta. Nopeasti syntynyt tarve koulutustarjonnan ripeään lisäykseen vaatii lisäresursseja. Kyse on menoista, joihin korkeakouluissa ei ole voitu varautua.
Edessä on vielä paljon tehtävää. On työtä, jotta jokaisella korkeakouluopiskelijalla olisi hyvät lähtökohdat etäopiskelulle. Tämä ei vielä toteudu kaikilla. Verkko-opintojen tarjonta on vaihtelevaa. Lisäksi on paljon opiskelijoita, joilla oli ongelmia jaksamisen kanssa jo ennen poikkeustilaa. Myös heistä on pidettävä huolta.
Verkko-opintojen kysyntä kasvaa kesällä ja jatkuu sen jälkeen, vaikka pahin kriisi olisikin silloin ohi. Moni opiskelija jää ilman kesätyö- tai harjoittelupaikkaa. On varmistettava, että kesäopetuksen kursseilla on kaikille tilaa. Arvioidaan, että pelkästään ammattikorkeakouluissa kymmenillä tuhansilla opiskelijoilla on tarve kesäopinnoille. Lomautukset ja irtisanomiset lisäävät täydennys- ja lisäkoulutusten kysyntää.
Korkeakoulujen henkilöstö on venynyt yli odotusten tehden siirtymän verkko-opetukseen hämmästyttävällä vauhdilla ja kekseliäisyydellä. He ovat suoriutuneet hyvin, mutta ovat kovilla työn ja kriisitilanteen vaatimusten keskellä. Henkilöstön jaksamisesta pitää huolehtia ja pyrkiä kohtuullistamaan työkuormaa mahdollisuuksien mukaan.
Näistä syistä korkeakoulujen riittävien resurssien turvaaminen on nyt avainasemassa. Yksi hallituksen valinnoista on, miten koulutuksen voimavaroista huolehditaan kriisin keskellä. Sillä rakennetaan uuden kasvun edellytyksiä.
Lisätietoja:
