Tavoitteillemme tukea antaa muun muassa Italian ex-pääministeri Enrico Letta, joka luovutti 18.4.2024 EU-maiden valtionjohtajien tilaaman raportin sisämarkkinoiden vahvistamisesta. Sillä haetaan ratkaisuja talouden ja tuottavuuden kasvuun, koska nämä ovat olleet vaatimattomia jo toistakymmentä vuotta.
Aivan raportin kärkeen on nostettu osaamisasiat. Tutkimus, koulutus ja innovaatiot ovat avainpaikalla, kun Euroopan, mukaan lukien Suomen, taloutta yritetään saada nousuun. Letta jopa ehdottaa, että työntekijöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien liikkuvuuden rinnalle pitäisi saada viides EU:n perusvapaus nimenomaan tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden osaamiselementeistä.
Osaamisen päätyminen EU:n strategioiden paalupaikalle on ansaittua, mutta mitä tämän pitäisi tarkoittaa käytännössä? Lettan sisämarkkinaraportissa tuodaan esiin EU-alueen liian laihat panostukset tutkimukseen. Letta esittää TKI-panostuksen vähimmäistasoksi 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta huipulle pyrkiville maille se ei riitä. Suomessa sovitulla 4 prosentilla pystytään jo vastaamaan globaaliin innovaatiokisaan, ja se tulee saada EU:n yhteiseksi tavoitteeksi.
Liikkuvuudella edistetään osaamista ja kilpailukykyä
Osaamisen kehittämisen yksi keskeinen tekijä on liikkuvuus. Sitä voidaan edistää opiskelijavaihtoa edistämällä. Euroopan parlamentista on esitetty Erasmus+-ohjelman rahoituksen kaksinkertaistamista, mikä olisikin paikallaan. On tärkeä edistää niitä mahdollisuuksia, joita EU avaa tuleville sukupolville.
Erasmus-rahoituksen lisäämisessä Suomella on myös ”oma lehmä ojassa”. Suomesta lähtevä opiskelijavaihto on ollut viime aikoina laskussa. Koronapandemia katkaisi jo lupaavan noususuuntaisen kehityksen vaihtoon lähtijöiden määrässä. Olisikin toivottavaa, että pystyisimme palaamaan vähintään korona-aikaa edeltäneisiin lukuihin. Tätä puoltaa sekin, että Suomessa kielitaitopaletti on kaventunut ikävästi.
Toinen hyvä avaus komissiolta on sen esitys yhteiseurooppalaisista korkeakoulututkinnoista. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kandidaatti-, maisteri- tai tohtoritasolla voisi opiskella usean eurooppalaisen maan korkeakoulussa ja nämä opinnot tulisivat automaattisesti tunnustetuksi kaikissa jäsenmaissa. Tutkinnon antaisi kyseisten korkeakoulujen liittymä, joka voisi saada lisärahoitusta Erasmus+-ohjelmasta. Esitys on vähintään tutkimisen arvoinen.
Tiedeperustaista päätöksentekoa on varjeltava
Letta painottaa raportissaan tutkimuksen vapautta ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa. Tutkimuksen, tieteen, opetuksen ja taiteen vapaudet ovat niin tärkeitä, että ne pitäisi saada EU:n oikeusvaltiokriteereihin. Näiden arvojen merkitys ei ole enää itsestäänselvyys pelkästään Unkarissa, vaan myös muualla EU-alueella. Jopa meillä Suomessa oikeusvaltio ja sen kriteerit kaipaavat jatkuvaa huolenpitoa ja arviointia.
Tiedeperusteiselle päätöksenteolle EU:ssa on tulossa lähiaikoina todellinen testi. Tiedepaneeli arvioi, että unionin CO2-päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 tulisi asettaa vähintään 90 prosenttia. Komissio on tehnyt tämän pohjalta suosituksen jäsenvaltioille, josta tehtäisiin myöhemmin sitova päätös. Jos tästä 90 prosentin tasosta tingitään, ei lipsuta pelkästään ilmastotavoitteista, vaan aiheutetaan iso kolaus tieteeseen nojaavalle päätöksenteolle.
Lettan raportti ymmärsi täysin, miten ratkaisevassa asemassa osaaminen on Euroopan taloudelle, työpaikoille ja kilpailukyvylle. Yhtä lailla tutkimus ja koulutus ovat meille tärkeitä sivistystehtävän vuoksi. Tieto ja tiede ovat myös itseisarvoja ja olennainen osa eurooppalaista perintöä ja historiaa.
Viimeiseksi haluaisin nostaa esiin yhden asian Euroopan parlamentista. Suomella on ollut onnea, kun meillä on monia erittäin päteviä meppejä. Päättyvällä parlamentin viisivuotiskaudella yksikään suomalaismeppi ei kuitenkaan ole ollut sen koulutus- ja kulttuurivaliokunnassa edes varajäsenenä. Valiokunnan päätettäväksi on kuitenkin tulossa esimerkiksi juuri uusi Erasmus+-ohjelma ja yhteiseurooppalaiset korkeakoulututkinnot. Kiinnostavia ja tärkeitä hankkeita olisi siis tarjolla, joten toivotaan eurovaalien jälkeen parlamentin koulutusvaliokuntaan suomalaista edustusta.
Tutustu tavoitteisiimme
Lisätietoja:
