Osaaminen, työlainsäädäntö ja sosiaaliturva ovat olleet myös Akavan keskeisiä vaikuttamisen painopisteitä. Akavan tavoitteena on, että Suomelle laaditaan monimuotoisen työn strategia, jossa ennakoidaan tulevaisuuden työelämän ja työtä tekevien tarpeita.
Hallitusohjelman keskeisiä asioita akavalaisen yrittäjyyspolitiikan näkökulmasta ovat:
1. Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa parannetaan
Uusi hallitus käynnistää odotetusti sosiaaliturvauudistuksen. Akavan mukaan uudistuksessa on otettava huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi. Hallitusohjelmassa luvataan helpottaa palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta. Soviteltua työttömyysturvaa tullaan uudistamaan siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja siten, että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti.
2. Kasvun ja työllistämisen kannusteita parannetaan
Uudessa hallitusohjelmassa lisätään osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamien osaamiskeskittymien syntyä edesautetaan ja vahvistetaan ammatillista osaamisketjua korostamalla ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä.
Tuore hallitusohjelma lupaa lisää neuvontaa ja tukea pienille yrityksille ja niiden työntekijöille työelämän sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistetaan lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palveluiden kautta. Kansainvälisen tason liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi luodaan soveltuvaa koulutusta. Akavalaisen yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on ollut kannustimien luominen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tämä kirjaus on nyt mukana uudessa hallitusohjelmassa.
3. Lainsäädännön muutostarpeita selvitetään työn murroksen näkökulmasta
Hallitusohjelmassa on kirjattu, että lainsäädännön muutostarpeita selvitetään erilaisten työmuotojen (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, osuuskunnat ym.) näkökulmasta. Työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
4. Alustatalouden verotusta tehostetaan lainsäädännön ja teknologian keinoin
Akavan tavoitteena on, että kansallisella – ja EU-tasoilla selvitetään, milloin työsuhteen tunnusmerkistö eri työnteon muodoissa täyttyy ja miten eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet toteutuvat.
Hallitusohjelmassa jakamistalouden osalta kirjataan, että sen kehittymistä mahdollistetaan lainsäädännöllä ottaen huomioon työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt. Alustatalouden verottamiseen otetaan tiukempi ote ja mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla voidaan automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotusta varten.
EU-tasolla Suomi edistää digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritystentietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä.
5. Yritysverotukseen ei tule muutoksia, arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 15 000 euroon
Hallitusohjelmassa linjataan, että ansiotuloverotukseen ei tehdä yleisiä kevennyksiä, mutta samalla varataan 200 miljoonaa euroa rahaa kompensoimaan välillisten verojen korotuksia pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläkeläisille ja yrittäjille. Hallitusohjelman mukaan työtulotuen käyttöönottoa selvitetään. Työtulotuki tulisi käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä vuoteen 2022 mennessä. Tuen toivotaan kannustavan yrityksiä työllistämään työntekijöitä mm. osa-aikatyöhön ja keikkatyöhön. Työtulotuki on mielenkiintoinen avaus, joka voi toteutuessaan parantaa itsensätyöllistäjien asemaa. Aloittavien pienyrittäjien tilannetta helpotetaan myös lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.
Arvonlisäverotuksen osalta Akavan linjana on, että alv-velvollisuutta tulisi tarkastella kokonaisuutena työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen kannalta ja arvonlisäveron verohuojennuksen ylärajaa pitäisi nostaa. Hallitusohjelmassa yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 15 000 euroon. Tähän haetaan EU:lta poikkeuslupaa. Riskinä on, että alv-alarajan nosto luo osaltaan uuden kynnyksen kasvattaa yritystoimintaa. Alv-rajoissa olisi syytä huomioida myös kilpailuneutraliteetti, sillä eri toimialoilla on myös sivutoimisia yrittäjiä. Mikäli alv-alarajaa nostetaan kovin korkealle, sillä voi olla kilpailua vääristävä vaikutus.
Lisätietoja:
