Säännöt

Akava ry:n säännöt

1 §

Yhdistyksen nimi on Akava ry ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä Akava. Akavan kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.

2 §

Akavan tarkoituksena on korkeakoulututkinnon tai muun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tai niihin tehtäväasemaltaan rinnastettavien henkilöiden muodostamien ammatillisten järjestöjen valtakunnallisena keskusjärjestönä

1. valvoa ja edistää jäsenjärjestöihin kuuluvien yhteiskunnallisia, taloudellisia, ammatillisia ja koulutuksellisia etuja;
2. toimia jäsenjärjestöihin kuuluvien hyvinvoinnin ja elämisen laadun parantamiseksi;
3. toimia työelämän ehtojen, työllisyyden ja tasa-arvon sekä maan talouspolitiikan kehittämiseksi;
4. edustaa jäsenjärjestöjä näitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä;
5. edistää edellä tarkoitettujen koulutettujen ryhmien yhteenkuuluvuutta sekä jäsenjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä; sekä
6. toimia jäsenjärjestöjen ammattijärjestötoiminnan edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Akava

1. edistää edellä 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöryhmien ammatillista ja työmarkkinallista järjestäytymistä sekä tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa;
2. neuvottelee ja tekee talous- ja tulopoliittisia sopimuksia, työmarkkinasopimuksia sekä sopimuksia yleistä merkitystä omaavissa yhteiskunnallisissa, taloudellisissa, ammatillisissa ja koulutuksellisissa asioissa;
3. seuraa yhteiskunnallista kehitystä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön;
4. osallistuu ja vaikuttaa kansainväliseen edunvalvontaan;
5. seuraa koulutettujen ryhmien työmarkkinatilannetta ja vahvistaa edustamiinsa ryhmiin kuuluvien henkilöiden asemaa työmarkkinoilla;
6. seuraa koulutuspolitiikkaa ja vaikuttaa siihen;
7. seuraa työelämässä tapahtuvia muutoksia ja edistää työelämän ehtojen kehittämistä koulutettujen ryhmien osalta; sekä
8. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tekee tutkimuksia ja selvityksiä, harjoittaa tarkoituksiaan edistävää kustannustoimintaa sekä järjestää kokous-, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia.

Akava voi olla yhteistoiminnassa koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa yhteiskunnallisissa, taloudellisissa, ammatillisissa ja koulutuksellisissa kysymyksissä. Jäsenyydestä ulkopuolisissa yhteisöissä päättää hallitus.

4 §

Akavan jäseneksi hallitus voi hyväksyä rekisteröidyn edellä 2 §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen tai siihen rinnastettavan yhdistyksen, jonka tarkoituksena on jäsentensä yhteiskunnallisten, taloudellisten, ammatillisten ja koulutuksellisten etujen valvominen.

Yhdistyksen, joka haluaa liittyä Akavan jäseneksi, tulee jättää hallitukselle kirjallinen hakemus, johon on liitettävä yhdistyksen säännöt, edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä selvitys jäsenmäärästä.

Jäsenyyttä hakenut yhdistys sekä jäsenjärjestö voi saattaa jäseneksi ottamista koskevan hallituksen päätöksen liittokokouksen tutkittavaksi jättämällä sitä koskevan ilmoituksen hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

5 §

Jäsenjärjestö voi erota Akavasta ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla. Eroaminen tulee voimaan heti, mutta jäsenjärjestö on velvollinen suorittamaan eroamiskuukautta lähinnä seuraavia kuutta kuukautta vastaavan osuuden jäsenmaksuista. Jäsenmaksu ei koske jäsenjärjestöä, joka liittyy toiseen Akavan jäsenjärjestöön.

Jäsenjärjestö, joka toimii vastoin Akavan tarkoitusperiä tai muutoin rikkoo näitä sääntöjä taikka jättää Akavalle tulevat jäsenmaksut määräajassa suorittamatta, voidaan erottaa Akavasta. Jäsenjärjestön erottamisesta päättää Akavan hallitus. Jäsenjärjestö voi saattaa erottamispäätöksen jäsenmaksun laiminlyömistä koskevaa erottamista lukuun ottamatta Akavan liittokokouksen tutkittavaksi jättämällä sitä koskevan kirjelmän hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Hallitus voi katsoa jäsenjärjestön eronneeksi, jos se on jättänyt jäsenmaksun tai sen osan suorittamatta kuuden kuukauden ajalta.

Jäsenjärjestön tultua erotetuksi lakkaavat sen oikeudet ja velvollisuudet Akavassa. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan erottamiskuukautta lähinnä seuraavia kuutta kuukautta vastaavan osuuden jäsenmaksuista.

6 §

Jäsenjärjestö on oikeutettu itsenäisesti huolehtimaan jäsentensä eduista ottaen huomioon näiden sääntöjen määräykset. Jäsenjärjestöt hoitavat itsenäisesti itseään koskevat ja keskenään sopimallaan tavalla yhteiset virka- ja työehtosopimusneuvottelut. Keskusjärjestö ja sen jäsenjärjestöt sekä näiden muodostamat neuvotteluorganisaatiot muodostavat Akava-yhteisön.

Sen lisäksi mitä muualla näissä säännöissä on määrätty, jäsenjärjestön tulee

1. välttää vahingoittamasta Akavaa tai sen jäsenjärjestöä;
2. pitää Akava tietoisena käymistään työmarkkinaneuvotteluista sekä solmimistaan sopimuksista;
3. antaa etukäteen tietoja sellaisista asioista, esityksistä ja lausunnoista, joilla voi olla merkitystä Akavalle tai sen jäsenjärjestölle;
4. olla solmimatta sopimusta, joka ilmeisesti vahingoittaa Akavaa;
5. ilmoittaa Akavalle vuosittain jäsenmääränsä sekä antaa sitä koskevat Akavan mahdollisesti pyytämät täydentävät tiedot helmikuun 15. päivään mennessä;
6. lähettää vuosittain viipymättä toimintakertomuksensa keskusjärjestölle toimintakertomuksen tultua hyväksytyksi;
7. antaa tutkimus- ja tilastotoimintaa varten sovitut tiedot;
8. ilmoittaa viipymättä Akavan eri toimielimissä olevien sen piiristä valittujen henkilöiden vaalikelpoisuuden lakkaamisesta; sekä
9. olla muuttamatta oman tai alayhdistyksensä toiminta- ja jäsenhankinta-alaa Akavan piirissä ilman Akavan hallituksen suostumusta.

7 §

Jäsenjärjestön tai Akava-yhteisöön kuuluvan neuvotteluorganisaation on, mikäli se aikoo ryhtyä sellaiseen järjestölliseen toimenpiteeseen, josta on ennakolta lain tai sopimuksen perusteella ilmoitettava viranomaisille tai työnantajalle, ennen sanottua ilmoitusta annettava tieto Akavalle. Akavan edustajille voidaan varata tilaisuus osallistua työriidan ratkaisuun liittyviin neuvotteluihin.

Keskusjärjestö Akavaa koskevan työtaistelun koordinoinnista päättää hallitus jäsenjärjestöjä kuultuaan. Hallitus voi siirtää päätöksenteon liittokokoukselle. Osallistumisesta työtaisteluun jäsenjärjestö päättää itsenäisesti.

Akavan hallitus voi päättää järjestöllisiä toimenpiteitä koskevasta ohjesäännöstä jäsenjärjestöjä kuultuaan.

8 §

Akavalla on oikeus periä jäsenjärjestöiltään vuotuinen jäsenmaksu, jonka perusteena on jäsenjärjestön laskennallinen jäsenmäärä ja syksyllä pidettävän varsinaisen liittokokouksen määräämä yksikkömaksu. Yksikkömaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon mm. neuvottelusektoreiden aiheuttamat erisuuruiset kustannukset.

Liittokokous voi myös päättää vuosittain jäsenmaksun osaksi määrättävästä perusmaksusta ja se on samansuuruinen kaikille jäsenjärjestöille.

Laskennallinen jäsenmäärä määrätään siten, että sen perustana on jokaisen jäsenjärjestön henkilöjäsenten lukumäärä maksuvuoden ensimmäisenä päivänä. Tästä lukumäärästä vähennetään ne henkilöjäsenet, jotka jäsenjärjestö on kokonaan vapauttanut jäsenmaksusta. Henkilöjäsen voidaan ottaa Akavassa huomioon vain yhden jäsenjärjestön jäsenenä, minkä vuoksi kahteen tai useampaan jäsenjärjestöön kuuluvan henkilöjäsenen on tarvittaessa ilmoitettava, minkä jäsenjärjestön jäsenenä hän haluaa kuulua Akavaan. Näin saatua henkilöjäsenten lukumäärää nimitetään jäsenjärjestön laskennalliseksi jäsenmääräksi. Jäsenmaksun suuruus lasketaan kertomalla tällä määrällä varsinaisen liittokokouksen henkilöjäsentä kohti määräämä yksikkömaksu lisättynä päätetyllä perusmaksulla.

Jäsenmaksun suorittamisen ajankohdasta päättää syksyllä pidettävä varsinainen liittokokous. Jos jäsenmaksua ei suoriteta määräaikana, peritään maksamatta olevasta erästä varsinaisen liittokokouksen määräämä viivästyskorko.

Jäsenjärjestöllä ei ole äänivaltaa Akavan liittokokouksessa, jos erääntynyt jäsenmaksu tai sen osa on suorittamatta. Jos yhdistys tulee kesken kalenterivuoden Akavan jäseneksi, on se velvollinen suorittamaan jäsenmaksua kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta 1/12 jäsenmaksusta, kuitenkin vähintään 1/4 jäsenmaksusta.

9 §

Akavan päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liittokokouksissa noudatettavia menettelytapoja varten vahvistetaan työjärjestys. Toimeenpanevana elimenä on hallitus.

Akavalla voi olla jäsenjärjestöjensä henkilöjäsenistä koostuvia alueellisia toimintayksiköitä, joille Akavan hallitus vahvistaa toimintaohjeet.

Akavan jäsenjärjestöillä voi olla keskinäisellä tavalla sopimat rekisteröidyt neuvotteluorganisaatiot virka- ja työehtosopimusten tekemistä varten 6 §:n esittämällä tavalla.

10 §

Varsinaisia liittokokouksia pidetään hallituksen kutsusta vuosittain kaksi siten, että toinen kokous pidetään hallituksen kutsusta keväällä toukokuun loppuun mennessä ja toinen kokous syksyllä marraskuun loppuun mennessä. Tarpeen mukaan pidetään ylimääräisiä liittokokouksia.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos jäsenjärjestöt, jotka edustavat vähintään 1/5 13 §:n 1 momentin mukaisesta kokonaisäänimäärästä taikka jos vähintään 10 jäsenjärjestöä taikka vähintään 1/3 jäsenjärjestöistä sitä kirjallisesti pyytää hallitukselta ilmoitetun asian käsittelyä varten.

Ylimääräinen liittokokous on myös kutsuttava koolle mikäli hallitukselle on tehty 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus, ellei tällaista asiaa voida viivytyksettä käsitellä varsinaisessa liittokokouksessa. Liittokokous voi myös itse päättää ylimääräisestä kokouksestaan.

Liittokokoukset voidaan kutsua koolle muuallekin kuin Helsinkiin. Akava suorittaa kokouksista aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta jäsenjärjestöjen edustajien matkustamiskustannuksia.

Akavan liittokokoukseen voi osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

11 §

Akavan varsinaisen liittokokouksen ajasta ja paikasta on lähetettävä ennakkoilmoitus, jossa on myös mainittava hallituksen varsinaiselle liittokokoukselle käsiteltäväksi esittämät asiat, kirjallisesti jäsenjärjestöille viimeistään 40 päivää ennen kokousta. Kokouskutsu, joka sisältää liittokokouksen esityslistan siihen liittyvine asiakirjoineen, on lähetettävä kirjallisesti jäsenjärjestöille viimeistään 14 päivää ennen kokousta.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta paitsi milloin kysymyksessä on tulopoliittinen ratkaisu tai työmarkkinapoliittinen muu sopimus taikka edellä 7 §:ssä tarkoitettu asia, jolloin koollekutsumisaika on kaksi päivää.

Akavan liittokokoukselle voivat tehdä esityksiä hallitus ja jäsenjärjestöt. Liittokokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on esitettävä hallitukselle kirjallisesti vähintään 30 päivää ennen kokousta.

Hallitus voi saattaa liittokokouksen käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole esityslistassa mainittu, jos liittokokous 2/3 äänten enemmistöllä päättää ottaa ilmoitetun asian käsiteltäväkseen. Päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yhdistyslain 24 §:n tarkoittamista asioista, ellei sellaista asiaa ole kokouskutsussa mainittu.

12 §

Akavan keväällä pidettävässä varsinaisessa liittokokouksessa

1. esitetään tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus;
2. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
3. valitaan joka neljäs vuosi Akavan puheenjohtaja, joka toimii myös hallituksen puheenjohtajana, neljän vuoden kuluttua keväällä pidettävään varsinaiseen liittokokoukseen saakka.
4. asetetaan joka toinen vuosi vaalivaliokunta valmistelemaan syksyllä pidettävässä varsinaisessa liittokokouksessa toimitettavia vaaleja; sekä
5. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Akavan syksyllä pidettävässä varsinaisessa liittokokouksessa

1. vahvistetaan seuraavan vuoden toiminnan päälinjat;
2. vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio sekä määrätään edellä 8 §:ssä tarkoitettu jäsenmaksun perustana oleva yksikkömaksu, jäsenmaksun maksuaika sekä viivästyskorko sekä määrätään perusmaksun suuruus;
3. vahvistetaan hallituksen jäsenten ja muiden toimielinten jäsenten ja tilintarkastajan palkkio;
4. valitaan joka toinen vuosi seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä;
5. valitaan seuraavan kalenterivuoden tilejä tarkastamaan KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos yhdistykselle valitaan vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava yksi varatilintarkastaja; sekä
6. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Ellei näistä säännöistä muuta johdu, päätökseksi tulee liittokokouksissa sekä monijäsenisissä toimielimissä asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö); jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa.

Liittokokouksessa suoritettavia vaaleja ja äänestyksiä sekä kokousmenettelyä varten liittokokous vahvistaa erillisen työjärjestyksen.

13 §

Jäsenjärjestön äänimäärä liittokokouksessa määräytyy edellä 8 §:ssä tarkoitetun laskennallisen jäsenmäärän perusteella siten, että jäsenjärjestö saa yhden äänen jokaista alkavaa 500 jäsentään kohden, kuitenkin enintään 1/3 jäsenjärjestöjen yhteenlasketusta äänimäärästä.

Jäsenjärjestö saa asettaa Akavan liittokokoukseen yhden edustajan alkavaa seitsemää ääntä kohden, kuitenkin enintään 10 edustajaa. Jäsenjärjestön on ilmoitettava edustajansa Akavalle seitsemän vuorokautta ennen liittokokousta, kuitenkin ennen liittokokouksen alkamista valtakirjalla. Jos ilmoitusta ei ole tehty määräajassa, edustajalla ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.

Jos kokouksessa on saapuvilla vain yksi edustaja jäsenjärjestöstä, hän käyttää jäsenjärjestön koko äänimäärää. Jos edustajia on useampia eikä järjestö ole muuta jakoperustetta edustajien valtakirjassa ilmoittanut, jakaantuvat äänet tasan heidän keskensä kuitenkin niin, että jos jako ei mene tasan kokonaislukuina, ylijääneillä äänillä äänestää jäsenjärjestön määräämä henkilö.

Jäsenjärjestö, joka on liittynyt Akavaan kesken kalenterivuotta, on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen edustajansa sen jäsenmäärän mukaisesti, minkä järjestö on liittyessään ilmoittanut laskennalliseksi jäsenmääräkseen. Heidän äänimääränsä perustuu yllä oleviin määräyksiin.

Akavan hallituksen jäsenillä, Akavan toimihenkilöillä ja tilintarkastajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan kokouksissa.

14 §

Mikäli 1/5 kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä vaatii, toimitetaan vaali Akavan liittokokouksessa noudattaen suhteellista listavaalia yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 1-kohdan mukaisesti. Monijäsenisissä toimielimissä käytetään samaa suhteellista listavaalia, mikäli 1/4 niiden jäsenistä sitä vaatii.

Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli 1/10 kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin ja myös muu vaali, jos yksikin kokousedustaja sitä vaatii.

15 §

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja 21 varsinaista jäsentä sekä varsinaisten jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä ja varajäsenistä edustaa Akavan opiskelijoita.

Hallituksen puheenjohtajan ja 20 muun varsinaisen jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen tulee olla jäsenjärjestön tai sen jäsenyhdistyksen jäsen tai niiden palveluksessa oleva toimihenkilö. Mikäli tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen toimikausi hallituksessa; jos asianomainen on ollut Akavan hallitukseen tullessaan jäsenjärjestön toimihenkilö, päättyy hänen toimikautensa hallituksessa hänen jäätyään tästä tehtävästä pois, ellei kyse ole vanhuuseläkkeelle siirtymisestä. Hallitus valitsee toimikaudekseen keskuudestaan enintään neljä varapuheenjohtajaa, jotka tulee valita eri neuvottelusektoreiden piiristä.

Hallituksen yksi (1) varsinainen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä valitaan hallitukseen opiskelijaedustajaksi. Hallituksen jäseneksi valittavan opiskelijaedustajan ja hänen varajäsenensä tulee olla valintahetkellä jäsenjärjestön tai sen jäsenyhdistyksen opiskelijajäsen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtajista ja vähintään yksitoista hallituksen jäsenistä tai näiden estyneenä ollessa varajäsenistä on kokouksessa läsnä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallituksen kokouksiin voi osallistua läsnäolo- ja puheoikeudella jäsenjärjestön hallituksen puheenjohtaja tai yksi jäsenjärjestön hallituksen nimeämä henkilö niistä jäsenjärjestöistä, jotka eivät ole muutoin edustettuna hallituksen kokouksessa. Hallitus voi päättää käsitellä yksittäisiä asioita pelkästään hallituksen jäsenten kesken ja voi antaa näiden asioiden käsittelyn ajaksi läsnäolo- ja puheoikeuden nimeämilleen muille henkilöille.

Hallitus asettaa toimikaudekseen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita, ja määräämiään tehtäviä varten muita valiokuntia. Valiokuntien jäsenten enemmistö on hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Lisäksi hallitus voi asettaa neuvottelukuntia, toimikuntia, työryhmiä tai vastaavia. Nämä toimivat hallituksen alaisina toimieliminä.

16 §

Hallitus vastaa Akavan toiminnasta. Sen lisäksi mitä yhdistyslaissa ja muualla näissä säännöissä on sanottu, hallitus

1. edustaa Akavaa;
2. valmistelee ja esittelee Akavan liittokokoukselle esiteltävät asiat ja panee täytäntöön kokousten päätökset;
3. hyväksyy Akavan nimissä tehtävät sopimukset;
4. pitää yhteyttä jäsenjärjestöihin ja muihin ammatillisiin järjestöihin kotimaassa ja ulkomailla;
5. vastaa Akavan taloudesta, laatii tilinpäätöksen sekä ehdotukset toiminnan päälinjoiksi ja talousarvioksi;
6. päättää Akavan omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä;
7. palkkaa ja vapauttaa johtajat; muut toimihenkilöt palkkaa ja vapauttaa hallituksen puheenjohtaja
8. hoitaa muut keskusjärjestöä koskevat asiat.

17 §

Työmarkkinasopimuksia tekevillä jäsenjärjestöillä ja niiden muodostamilla, näiden sääntöjen 9 § 3 momentin mukaisilla rekisteröidyillä neuvotteluorganisaatioilla on oikeus Akavan hallituksen asettaman, vähintään 14 vuorokauden pituisen määräajan kuluessa irtisanoutua tulopoliittisesta tai vastaavasta sopimuksesta.

18 §

Akavan jäsenjärjestöt voivat muodostaa järjestöllisten toimenpiteiden tukemiseksi takausrenkaan.

Akavalla voi olla myös rahastoja, joille Akavan liittokokous vahvistaa säännöt.

19 §

Akavan nimen kirjoittavat Akavan puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtajat kaksi aina yhdessä tai joku heistä yhdessä hallituksen määräämän Akavan toimihenkilön kanssa.

20 §

Akavan toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään maaliskuun loppuun mennessä luovutettavaksi tilintarkastajalle, jonka tulee antaa Akavan liittokokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta hallitukselle viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

21 §

Toimintansa edistämiseksi Akava voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joiden jäsenyys edistää Akavan tavoitteiden toteuttamista.

22 §

Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että päätös tehdään vähintään 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä Akavan liittokokouksessa. Akavan purkamiseen vaaditaan, että päätös tehdään kahdessa perättäisessä Akavan liittokokouksessa, joiden välisen ajan tulee olla vähintään kaksi kuukautta ja että päätös tehdään molemmissa kokouksissa 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Akavan purkautuessa sen varat ja rahastot jaetaan jäsenjärjestöjen kesken niiden 10 viimeisen vuoden aikana suorittamien jäsenmaksujen mukaisessa suhteessa.

Mikäli Akavan liittokokous on vahvistanut jollekin rahastolle erityiset jakoperusteet, noudatetaan kuitenkin niitä.

_ _ _

Muutos pykälään 15 hyväksyttiin liittokokouksessa 21. toukokuuta 2024.

• Sivu päivitetty 6.6.2023 PRH:n vahvistettua sääntömuutoksen.
• Sivu päivitetty 28.5.2024, merkitty Akavan liittokokouksen hyväksymä sääntömuutos (15.5 §)