Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto HE:stä eduskunnalle työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi

Akava toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, että kyseessä on monimutkaiseen työttömyysturvan kokonaisuuteen kohdistuva uudistus, joka voi olla erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta toteuttaa niin, että se kerralla ja ongelmitta vastaisi kaikkiin monimuotoisesti työllistyvien henkilöiden ansioturvaan kohdistuviin tarpeisiin ja odotuksiin.

Lausunnonantajan lausunto

Yhdistelmävakuutuksen toteuttamistapa

Vastaako mielestänne hallituksen esityksessä ehdotettu työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen toteuttamistapa työelämän ja monimuotoisesti työllistyvien henkilöiden tarpeisiin?

Osittain

Mahdollisuus perusteluihin:

Kyseessä on monimutkaiseen työttömyysturvan kokonaisuuteen kohdistuva uudistus, joka voi olla erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta toteuttaa niin, että se kerralla ja ongelmitta vastaisi kaikkiin monimuotoisesti työllistyvien henkilöiden ansioturvaan kohdistuviin tarpeisiin ja odotuksiin.

Yhdistelmävakuutuksen kohderyhmä ja arvio yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiristä

Yhdistelmävakuutuksen tavoitteena on mahdollistaa monimuotoisesti työllistyville usean työllistymisen tavan yhtäaikainen vakuuttaminen työttömyysvakuutusjärjestelmässä. Yhdistelmävakuutuksessa voisi vakuuttaa palkkatyötä, yritystoimintaa sen muodosta riippumatta, perhehoitajana toimimista ja työskentelyapurahalla työllistymistä.

Yrittäjänä itsensä voisi vakuuttaa maatalousyrittäjät, itsensä työllistäjät ja yksinyrittäjät sekä työnantajayrittäjät. Sillä, missä oikeudellisessa muodossa yritystoimintaa harjoitetaan, ei olisi merkitystä. Yhdistelmävakuutus kattaisikin esimerkiksi osakeyhtiömuodossa, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä ja toiminimellä toimimisen. Tämä vastaisi nykyistä yrittäjän työttömyysvakuutusta.

Edellytys olisi, että työllistyminen on monimuotoista. Monimuotoisuus, eli esimerkiksi palkkatyön ja yksinyrittäjyyden yhdistäminen, voisi olla rinnakkaista. Tämä tarkoittaa, että kumpaakin tulonlähdettä syntyy samoina kalenterikuukausina. Monimuotoisuus voisi muodostua myös kausista. Tämä tarkoittaa, että joinakin kuukausina voisi muodostua vain toisen tulonlähteen mukaista vakuutetun tulon saantia.

Yhdistelmävakuutuksen hankkiminen tulisi arvion mukaan mahdolliseksi noin 110 000 monimuotoisesti työllistyvälle henkilölle. Tästä joukosta enintään noin 14 000 henkilölle syntyisi yhdistelmävakuutuksen myötä mahdollisuus täyttää työssäoloehto ja siirtyä perusturvalta ansioturvan piiriin. Lopuille noin 96 000 henkilölle, jotka jo nyt kerryttävät tai voisivat kerryttää työttömyyskassan jäsenenä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa, yhdistelmävakuutus tarjoaisi mahdollisuuden vakuuttaa nykyistä suuremman osuuden tuloista, ja osan kohdalla muutos voisi kannustaa työttömyyskassassa vakuuttautumiseen.

Yhdistelmävakuutuksen ottaminen olisi monimuotoisesti työllistyville vapaaehtoista. Tästä seuraa, että yhdistelmävakuutus vaikuttaisi tosiasiassa yllä kuvattua pienempään joukkoon ihmisiä.

Arviota yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiristä on avattu hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.2.1 sekä luonnoksen liitteessä.

Kommenttinne koskien yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiriä:

Esityksen perusteella ei ole selvää, olisiko uudistus työskentelyapurahansaajien osalta useimmiten heikennys vai parannus heidän työttömyytensä aikaiseen toimeentuloon. On mahdollista, että esitetty muutos keskimäärin heikentäisi apurahansaajien asemaa työttömyysturvassa. Uudistus on toteutettava niin, että se mahdollisuuksien mukaan keskimäärin parantaa tai ei ainakaan heikennä kohderyhmän toimeentuloa.

Esityksen mukaan työskentelyapuraha olisi jatkossa mahdollista vakuuttaa yhdistelmävakuutuksessa tai pelkästään yrittäjävakuutuksessa.

Työttömyysturvan työskentelyapurahaa koskeviin sääntöihin (tarkastelujakson pidennys ja päivärahan sovittelu) kohdistuva muutos vaikuttaisi esityksen mukaan niihinkin apurahansaajiin, jotka eivät ottaisi vakuutusta työskentelyapurahalleen. Muutos olisi heidän asemaansa heikentävä, a) koska apurahakausi ei jatkossa enää pidentäisi työssäoloehdon tarkastelujaksoa ja b) koska apuraha otettaisiin jatkossa huomioon päivärahan sovittelussa eli se niissä tilanteissa pienentäisi sovitellun päivärahan suuruutta. Esitys siis joko heikentäisi tai ei ainakaan parantaisi tämän ryhmän työttömyysturvaa. Tältä osin esitys ei vastaa uudistuksen tavoitetta kohderyhmän toimeentulon turvan vahvistamisesta.

Niiden osalta, jotka uudistuksen jälkeen vakuuttaisivat työskentelyapurahansa yrittäjä- tai yhdistelmävakuutuksessa, muutos voisi olla ansioturvaa parantava, mutta myös sitä heikentävä. Parannus se olisi niille, joilla ei apurahan lisäksi ole muuta työllistymistä tai työllistyminen on niin vähäistä, ettei työssäoloehto täyty ilman apurahan huomioimista. Uudistus mahdollistaisi heille pääsyn ansioturvan piiriin. Parannus se olisi myös niille, joilla apuraha muiden tulojen lisäksi huomioiden korottaisi ansiopäivärahan suuruutta. Sen sijaan esimerkiksi tilanteissa, joissa työllistyminen on vuorottain palkkatyötä ja apurahaa, ja työssäoloehtoon laskettava apurahakausi on suuruudeltaan (per kk) palkkatyöjakson tulotasoa (per kk) matalampi, on seurauksena ansiopäivärahan pienentyminen.

Työskentelyapurahan huomioiminen työssäoloehdossa ja ansiopäivärahan suuruuden laskennassa ei siis välttämättä paranna edes vakuutuksen ottaneen henkilön ansiopäivärahan tasoa. Sen sijaan se voi jopa heikentää sitä. Tältä osin esitys ei yksiselitteisesti paranna kohderyhmän toimeentuloa työttömyystilanteissa.

Esitystä pitäisikin muuttaa siten, että työskentelyapuraha huomioidaan työttömyysturvassa sen mukaisesti, ottaako henkilö vakuutuksen apurahalleen vai ei.
Jos henkilö jättäisi apurahan vakuuttamatta eli ottaisi pelkästään palkansaajan työttömyysvakuutuksen, mitään muutoksia työttömyysturvaan ei apurahan osalta nykytilanteeseen nähden tulisi. Apurahakausi pidentäisi palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujaksoa kuten nykyäänkin, eikä sitä huomioitaisi päivärahan sovittelussa.

Sen sijaan työskentelyapurahan joko yrittäjä- tai yhdistelmävakuutuksella vakuuttaneen osalta apuraha huomioitaisiin esityksen mukaisesti yrittäjän tai yhdistelmävakuutetun työssäoloehdossa, eikä se tuolloin pidentäisi tarkastelujaksoa. Samaten koska apuraha näissä tapauksissa huomioitaisiin yrittäjän tai yhdistelmävakuutetun päivärahan suuruutta laskettaessa, se luonnollisesti huomioitaisiin myös päivärahan sovittelussa.

Tämä vaihtoehto antaisi työskentelyapurahan saajalle mahdollisuuden tehdä työttömyysturvan näkökulmasta omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan ratkaisun.

Yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuus vakuutetulle

Suomessa ansioperusteisen työttömyysvakuutuksen edellytyksenä on, että henkilö kuuluu työttömyyskassaan. Kuten palkansaajalla ja yrittäjällä, myös monimuotoisesti työllistyvällä työttömyyskassajäsenyys yhdistelmävakuutettuna olisi vapaaehtoista, ja yhdistelmävakuutetuksi pitäisi itse hakea joko työttömyyskassaan liityttäessä taikka jäsenyyden aikana. Vapaaehtoisuus koskisi myös sitä, vakuuttaako henkilö kaikki monimuotoisen työllistymisensä tulot vai vain osan niistä. Työttömyyskassan jäseneksi voisi jatkossakin liittyä ja jäsenenä ollessa vakuuttaa itsensä esimerkiksi vain palkansaajana, vaikka henkilöllä olisi myös muuta, yhdistelmävakuutuksessa huomioitavaa tuloa kuten esimerkiksi yritystoiminnasta muodostuvaa vakuutustuloa.

Yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuutta on kuvattu muun muassa hallituksen esitysluonnoksen luvuissa 4.1.2 ja 4.1.4.

Kommenttinne koskien yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuutta:

Yhdistelmävakuutuksen pitää olla vapaaehtoinen sekä vakuutuksen ottajalle että sen tarjoajalle, kuten muutkin työttömyysvakuutuksen lajit ovat.

Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehto

Esityksessä ehdotetaan, että yhdistelmävakuutetun, monimuotoisesti työllistyvän työttömyyskassan jäsenen ansiopäiväraha voisi jatkossa perustua palkkatyöstä saatavan tulon ja yrittäjän vakuutustulon yhdistelmään (yhdistelmävakuutetun työssäoloehto). Lisäksi yhdistelmävakuutetun työssäoloehdossa voitaisiin huomioida perhehoitajan saama hoitopalkkio ja työskentelyapuraha.

Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehtoa kerryttäisi jokainen sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana yhteenlaskettu, huomioitava tulo olisi 930 euroa tai enemmän (vuoden 2025 tasossa). Tulorajaa tarkistettaisiin kuten palkansaajan työssäoloehdon tulorajaa tarkistetaan. Työssäoloehto täyttyisi, kun 28 kuukauden tarkastelujaksolla on koossa yhteensä 12 työssäoloehtoa kerryttävää kuukautta. Tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää esimerkiksi päätoimisen opiskelun, työkyvyttömyyden ja perhevapaan perusteella, kuitenkin enintään seitsemällä vuodella. Yhdistelmävakuutetun ansiopäiväraha perustuisi työssäoloehdossa huomioituihin vakuutettuihin tuloihin.

Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehtoa käsitellään muun muassa hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.1.2.

Kommenttinne yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdosta:

Pitää varmistaa, että esityksessä mahdollisuuksien mukaan toteutuu vakuutettujen jälkisuoja tai etuusoikeuden säilyminen muulla tavoin kaikissa vakuutus- tai tulolajien muutostilanteissa sekä kassojen sisällä että kassojen välillä. Väärin vakuuttautumisen riski pitäisi minimoida.

Työssäoloehdon lisäksi myös muut ns. työvoimapoliittiset edellytykset vaikuttavat siihen, onko vakuutettu työttömäksi jäädessään oikeutettu työttömyysetuuteen vai ei. Erityisesti yhdistelmävakuutuksen tilanteissa näillä ehdoilla on suuri vaikutus. Päätoimiseksi katsottava yrittäjänä toimiminen estää etuuden saamisen. Päätoimiseksi katsottava omassa työssä työllistyminen estää etuuden saamisen.

Vaikutukset omaishoitajiin

Esityksen valmistelun aikana arvioitiin mahdollisuutta vakuuttaa omaishoitajan palkkio työttömyyden varalle vastaavasti kuin perhehoitajan hoitopalkkio. Vakuuttamismahdollisuuden arvioitiin pääasiassa heikentävän omaishoitajien tilannetta. Tämän vuoksi esityksessä ei ehdoteta, että omaishoitajana toimimisen voisi vakuuttaa työttömyyden varalle. Tämä tarkoittaa sitä, että omaishoitajien osalta tilanne säilyisi samana kuin nykyään.

Jos omaishoitajan palkkio huomioitaisiin yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdossa, omaishoito ei enää olisi hyväksyttävä syy työssäoloehdon tarkastelujakson pidentämiselle kuten nykyisin. Lisäksi, jos omaishoitajan hoitopalkkio huomioitaisiin työssäoloehdon kertymisessä ja ansiopäivärahan perusteeksi huomioitavassa tulossa, ne huomioitaisiin myös työttömyysetuuden sovittelussa. Esimerkiksi omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä pienentäisi maksettavan päivärahan määrää noin 12,31 euroa päivässä, eli noin 265 euroa kuukaudessa. Tätä korkeampi palkkio pienentäisi päivärahan tasoa vielä enemmän.

Omaishoitajien osalta nykytilaa kuvataan hallituksen esitysluonnoksen luvussa 2.8.2.2 ja muutoin vaihtoehtoisten toteuttamistapojen osalta luvun 5.1.2 alaluvuissa.

Kommenttinne siitä, että omaishoidon hoitopalkkiota ei voisi vakuuttaa yhdistelmävakuutuksessa:

–

Ansiopäivärahan rahoitus

Yhdistelmävakuutukseen perustuvan ansiopäivärahan rahoituksessa etuuden ansio-osaan kohdistuisi palkansaajien ja työnantajien vakuutusmaksun tuottoa siltä osin kuin ansio-osa perustuu palkkatuloon. Yrittäjän vakuutustuloon, työskentelyapurahaan tai perhehoitajan hoitopalkkioon perustuva yhdistelmävakuutetun ansio-osa rahoitettaisiin kokonaisuudessaan työttömyyskassan jäsenmaksulla. Yhdistelmävakuutukseen perustuvan ansiopäivärahan perusosa rahoitettaisiin palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahaa vastaavalla tavalla valtion ja päivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuudella.

Pelkkään perhehoitajan hoitopalkkioon ja työskentelyapurahaan perustuvan ansiopäivärahan ansio-osa rahoitettaisiin työttömyyskassan jäsenmaksulla.

Palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan rahoitukseen ei esitetä muutoksia.

Rahoitukseen liittyviä ehdotuksia kuvataan hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.1.5.

Kommenttinne ehdotukseen ansiopäivärahan rahoituksesta:

Esityksen mukainen rahoituksen perusratkaisu on oikea eli rahoitusvastuiden jakautumisen nykyiset periaatteet säilytetään.

Hallituksen esityksen erillisestä vaikutusarviointiliitteestä käy ilmi, että työskentelyapurahansaajien mukaan ottaminen yhdistelmävakuutuksen kohderyhmään yllättäen pienentää arvioitua vakuutuksen ottajien lukumäärää eli vakuutuspiiriä. Tämä on seurausta taideapurahansaajien muita selvästi korkeammasta työttömyysriskistä, mikä aiheuttaa vakuutusmaksuun nostopaineen, joka puolestaan vähentää pienemmän työttömyysriskin omaavien kohderyhmien halukkuutta ottaa vakuutus. Tämä haitallinen valikoituminen voi pahimmassa tapauksessa olla jopa riski yhdistelmävakuutuksen toteutumiselle, sillä se nostaa muutoinkin varsin korkeaksi arvioitua jäsenmaksua varsinkin kriittisinä alkuvuosina, jolloin maksutason pitää olla normaalia korkeampi tasoitusrahastojen kerryttämisen takia.

Yhdistelmävakuutuksen onnistumisen mahdollisuuksia voisi parantaa pitkän siirtymäajan – esimerkiksi 10 vuoden – salliminen tasoitusrahastojen kerryttämiselle. Tämä mahdollistaisi sen, että jäsenmaksun ei yhdistelmävakuutuksen alkuvuosinakaan tarvitsisi olla kuin hieman pitkän aikavälin, eli tasoitusrahaston kerryttämisen jälkeistä jäsenmaksutasoa korkeampi.

Pitkän siirtymäajan seurauksena lähtökohtaisesti riskeille alttein jakso, jolloin tasoitusrahasto ei ole kokonaan karttunut, olisi pidempi, mutta toisaalta osittainkin kertynyt tasoitusrahasto jo auttaisi rahoituksen riskien välttämisessä. Pitkä siirtymäaika tasoitusrahastojen kerryttämiselle voisi sen mahdollistaman matalamman jäsenmaksun kautta lopulta olla jopa turvallisempi ratkaisu rahoituksen riskien välttämiseen myös uuden vakuutustuotteen alkuvaiheessa.

Muut ansiopäivärahan rahoitusta koskevat ehdotukset

Työttömyyskassalla, joka järjestäisi sekä palkansaajan että yrittäjän ansioturvaa, tai joka järjestäisi jäsenilleen yhdistelmävakuutusta, tulisi olla palkkatuloon ja yrittäjätuloon (mukaan lukien perhehoitajan hoitopalkkio ja työskentelyapuraha) perustuvien etuuksien rahoitusta varten erilliset jäsenmaksut ja erilliset tasoitusrahastot.

Työttömyyskassan tulisi erottaa palkkatuloon ja yritystuloon (mukaan lukien perhehoitajan hoitopalkkio ja työskentelyapuraha) perustuvien ansio-osan tai sen osien rahoituslähteet toisistaan jäsenmaksussa, tilinpäätöksessä ja tasoitusrahaston tasolla noudattaen, mitä laissa säädetään palkansaajan ansiopäivärahan tai yrittäjän ansiopäivärahan järjestämisestä. Tämä koskisi myös sijoitustoimintaa.

Rahoitukseen liittyviä ehdotuksia kuvataan hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.1.5.

Kommenttinne ehdotukseen rahoituksen erillisyydestä:

–

Yhdistelmävakuutuksen vakuutuskannan luovuttaminen tai sulkeminen

Työttömyyskassa, joka on päättänyt järjestää jäsenilleen yhdistelmävakuutuksen tai työttömyyskassa, joka on päättänyt järjestää sekä palkansaajan että yrittäjän työttömyysvakuutusta varalle, voisi myös luopua jonkin vakuutuslajin järjestämisestä. Tämä edellyttäisi kassan kokouksen päätöstä kassan sääntöjen muuttamisesta. Järjestämisestä luopumisessa olisi kaksi pääasiallista toimintatapaa.

Työttömyyskassa voisi ensinnäkin kassan kokouksen päätöksellä sulkea vakuutuskannan. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi palkansaajia ja yhdistelmävakuutettuja vakuuttava työttömyyskassa voisi sulkea yhdistelmävakuutuksen niin, että se ei enää vakuuttaisi uusia monimuotoisesti työllistyviä jäseniä yhdistelmävakuutettuina. Jo yhdistelmävakuutettujen jäsenten jäsenyys ja siihen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet jatkuisivat. Yhdistelmävakuutukseen perustuvaa ansiopäivärahaa maksettaisiin siihen saakka, mihin jäsenmaksutuotto ja tasoitusrahaston varat riittävät.

Toiseksi työttömyyskassa voisi luovuttaa vakuutuskannan toiselle työttömyyskassalle. Kyse olisi työttömyyskassan toiminnan osan luovuttamisesta, ja menettely poikkeaisi nykytilasta, jossa työttömyyskassa voi kokonaisuudessaan sulautua toiseen työttömyyskassaan. Yhdistelmävakuutuksen vakuutuskannan luovuttaminen edellyttäisi luovuttavan työttömyyskassan ja vastaanottavan työttömyyskassan kassan kokouksen myönteistä päätöstä ja Finanssivalvonnan hyväksyntää.

Yhdistelmävakuutuksen vakuutuskannan luovuttamista ja sulkemista kuvataan muun muassa hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.1.4.

Kommenttinne ehdotukseen vakuutuskannan luovuttamisesta ja sulkemisesta:

–

Työttömyyskassajaon purkaminen

Nykytilassa työttömyyskassa voi vakuuttaa joko vain palkansaajia tai vain yrittäjiä. Esityksessä ehdotetaan, että tästä jaosta luovuttaisiin. Jatkossa työttömyyskassa voisi vakuuttaa joko vain palkansaajia tai vain yrittäjiä taikka sekä palkansaajia että yrittäjiä. Lisäksi työttömyyskassa voisi vakuuttaa monimuotoisesti työllistyviä eli yhdistelmävakuutettuja, jos se päättää mahdollistaa tämän säännöissään.

Siitä, keitä työttömyyskassa vakuuttaa, päätettäisiin kassan säännöissä, joiden muuttamisesta tai muuttamatta jättämisestä päätetään työttömyyskassan kassan kokouksessa. Muutoksella ei olisi vaikutusta siihen, ketä pidetään palkansaajana tai yrittäjänä, eikä palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehtoa tai ansiopäivärahan rahoitusta esitetä muutettavaksi.

Jaon purkamista vain palkansaajia tai vain yrittäjiä vakuuttaviin kassoihin käsitellään muun muassa hallituksen esitysluonnoksen luvun 4.1 alaluvuissa sekä vaihtoehtoisissa toteuttamistavoissa luvussa 5.1.5.3.

Kommenttinne työttömyyskassajaon purkamisesta:

Nykyään palkansaajia vakuuttava kassa voi asettaa ehtoja jäsenyydelle (työttömyyskassalaki 2 §: ”ammatit, työalat”) vakuutettavan ammatin, työalan tai koulutuksen perusteella. Esityksen mukaan työttömyyskassa ei yhdistelmävakuutuksen tilanteissa kuitenkaan ilmeisesti olisi oikeutettu rajaamaan jäsenyyttä vakuutetun palkkatyön ammatin, työalan tai koulutuksen perusteella.

Työttömyyskassalla pitäisi olla mahdollisuus asettaa ehtoja jäseneksi pääsylle ammatin, työalan tai koulutuksen perusteella paitsi pelkästään palkansaajavakuutuksissa kuten nykyään myös yhdistelmävakuutuksissa vakuutetun palkkatyön ammatin, työalan tai koulutuksen perusteella. Vaikuttaa epäjohdonmukaiselta, mikäli rajaus on pelkissä palkkatyövakuutuksissa mahdollinen, mutta ei palkkatyön perusteella yhdistelmävakuutuksissa.

Yritystoiminnan toimialan perusteella alaa ei olisi mahdollista rajata jatkossakaan edes yhdistelmävakuutuksissa eli kassa ei sen perusteella voisi rajoittaa jäseneksi ottamista.

Työttömyyskassajaon purkaminen tuli valmisteluun mukaan myöhäisessä vaiheessa (marras-joulukuussa 2025). Yrittäjiä ja palkansaajia koskevan kahtiajaon purkamisesta voi aiheutua vaikeasti ennakoitavia muutoksia. Esityksessä tämän muutoksen seurauksia on arvioitu suppeasti.

Taloudelliset vaikutukset

Valtiovarainministeriön tekemän mallinnuksen mukaan yhdistelmävakuutuksen piiriin hakeutuisi vakuutuksen käynnistämisvaiheessa noin 30 000 henkilöä, mikä nostaa maksettujen työttömyysetuuksien määrää staattisesti vuositasolla noin 5,5 milj. eurolla. Muutoksesta noin 1,9 milj. kohdistuu Työllisyysrahaston rahoitettavaksi, noin 0,8 milj. valtion ja kuntien, mutta pääasiassa valtion rahoitettavaksi. Loppuosa jää rahoitettavaksi yhdistelmävakuutusta tarjoavien työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Valtion ja kuntien sekä Työllisyysrahaston rahoitusosuudet ovat arvion mukaan hieman tätä korkeampia, mikäli myös yhdistelmävakuutuksen mahdolliset dynaamiset vaikutukset työttömyysjaksojen kestoihin huomioidaan.

Esityksen taloudellisia vaikutuksia käsitellään hallituksen esitysluonnoksen luvun 4.2.1 alaluvuissa.

Kommenttinne esityksen taloudellisista vaikutuksista:

On hyvä, että vakuutuksen kustannustasoa on pyritty erillisessä muistiossa arvioimaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Onko valtiovarainministeriössä tehdyssä arviointimuistiossa huomioitu ansioturvaan kuluneella hallituskaudella tehdyt leikkaukset ja niiden vaikutus monimuotoisesti työllistyvien halukkuuteen ottaa vakuutus? Muiston alkuosan maininta siitä, että laskelma ja simulaatiot on muodostettu ”nykyisen muotoisen ansioturvan” mukaisesti, viittaa siihen, että hallituskauden muutokset on huomioitu. Joka tapauksessa laskelma vaikuttaa olevan varsin herkkä eri lähtöoletuksille ja sen mukaisesti myös tuloksissa on suurta vaihtelua sen mukaisesti, millainen esimerkiksi potentiaalisen kohdejoukon maksuhalukkuuden oletetaan olevan.

Vaikutukset kuntiin

Yhdistelmävakuutuksesta seuraava ansiopäivärahan korotus yhdistelmävakuutuksen ottaneilla henkilöillä rahoitetaan lähes täysin Työllisyysrahaston ja valtion rahoitusosuuksista sekä vakuutettujen jäsenmaksuin. Kuntien osuuden tästä staattisesta vaikutuksesta sekä myös mahdollisesta dynaamisesta vaikutuksesta, jossa huomioidaan yhdistelmävakuutuksen mahdollinen työttömyysjaksojen kestoa pidentävä vaikutus, arvioidaan jäävän vähäiseksi.

Vaikutuksia kuntiin käsitellään muun muassa hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.2.1.3.

Kommenttinne esityksen vaikutuksista kuntiin:

–

Kotitalousvaikutukset, muut ihmisvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Esitysluonnoksessa vaikutuksia kotitalouksien asemaan on arvioitu niin, että yhdistelmävakuutettu ei jäisi kokonaan työttömäksi vaan toinen työllistymisen laji (palkkatyö tai yritystoiminta) jatkuisi työttömyysaikana. Arvion mukaan työttömyysaikainen etuus muuttuisi yleistuesta ansiopäivärahaksi noin 1200 hlöllä. Tähän ryhmään kuuluvilla soviteltu työttömyysetuus nousisi keskimäärin 350 euroa kuukaudessa. Palkansaajan ansiopäivärahan on arvioitu muuttuvan yhdistelmävakuutuksen ansiopäivärahaksi noin 1400 hlöllä. Tähän ryhmään kuuluvilla hyöty olisi keskimäärin 344 euroa kuukaudessa. Yrittäjän ansiopäiväraha puolestaan muuttuisi yhdistelmävakuutuksen ansiopäivärahaksi noin 350 henkilöllä, ja hyöty olisi keskimäärin 215 euroa/kk, kun soviteltu yrittäjän ansiopäiväraha muuttuisi sovitelluksi yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahaksi,

Esitysluonnokseen sisältyy arviointi muista ihmisvaikutuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Arvion mukaan yhdistelmävakuutuksen arvioidusta kustannusneutraalista noin 30 000 henkilön vakuutuspiiristä noin 52 % on miehiä ja 48 % naisia, eli kohdistumiseltaan ehdotus on melko neutraali sukupuolten välillä. Tästä vakuutuspiiristä noin 10 000 henkilöllä on huollettavia alaikäisiä lapsia, jolloin aiempaa parempi työttömyysetuus voi vähentää pienitulosuutta lapsiperheissä. Ikäjakaumassa korostuvat kuitenkin vanhemmat ikäluokat.

Kotitalousvaikutuksia käsitellään hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.2.1.1 ja muita ihmisvaikutuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia luvun 4.2.2 alaluvuissa.

Kommenttinne esityksen muista ihmisvaikutuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista:

–

Vaikutukset Ahvenanmaan maakuntaan

Ahvenanmaan itsehallinnosta säädetään perustuslaissa ja Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991). Itsehallintoa koskevan lainsäädännön tehtävänä on turvata ja taata maakunnan väestölle sen ruotsin kielen ja kulttuurin sekä paikallisten tapojen säilyttäminen ja sallia väestön niin itsenäisesti kuin mahdollista järjestää olonsa maakunnan valtio-oikeudellisen aseman rajoissa.

Itsehallintolain perusteella maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat työllisyyden edistämistä maakunnan alueella, ja Ahvenanmaalla asuvan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavan työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa mahdollisuuksiaan päästä tai palata työmarkkinoille turvataan maakuntalaissa Landskapslagen (2003:71) om tillämpning i landskapet Åland av lagen om utkomstskydd för arbetslösa.

Esityksessä ei ehdoteta muutoksia maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvaan työllisyyden edistämistä koskevaan lainsäädäntöön. Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluu työttömyyden perusteella maksettavaa perusturvaetuutta koskeva lainsäädäntö. Maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluukin, miten esityksessä ehdotetut muutokset huomioidaan työttömyyden perusteella maksettavaa maakunnan lainsäädännön mukaista perusturvaa koskevassa lainsäädännössä.

Vaikutuksia Ahvenanmaan maakuntaan käsitellään hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.2.3.

Kommenttinne vaikutuksista Ahvenanmaan maakuntaan:

–

Vaikutukset toimeenpanijoihin ja muihin viranomaisiin

Vaikutuksia toimeenpanijoihin ja muihin viranomaisiin käsitellään hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.2.5.

Kommenttinne vaikutuksista toimeenpanijoihin ja muihin viranomaisiin:

–

Vaikutukset muutoksenhakuasteiden toimintaan

Vaikutuksia muutoksenhakuasteiden toimintaan käsitellään hallituksen esityksen luvussa 4.2.6.

Kommenttinne vaikutuksista muutoksenhakuasteiden toimintaan:

–

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2028 alusta. Työttömyyskassat voisivat ottaa jäsenekseen yhdistelmävakuutettuja vuoden 2028 alusta, jolloin yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahaa voitaisiin myöntää ensimmäisen kerran vuonna 2029.

Kommenttinne voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä:

–

Muuta lausuttavaa esityksestä

–

Muut kommenttinne esityksestä:

Akava kannattaa yhdistelmävakuutuksen huolellista valmistelemista lainsäädäntöön ja sen voimaan saattamista.

Akava ry:n puolesta

Heikki Taulu
erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 11.2.2026, VN/14511/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 024/62/2026
Lausunnon päiväys 31.3.2026
Laatija Heikki Taulu

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto: Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi lääkärin ilmoitusvelvollisuutta koskevan sääntelyn muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta (opintosetelikokeilu)