Akavan lausunto lausuntopyyntöön sidosryhmille korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta

Akava toteaa lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle muun muassa, että korkeakoulutetut tarvitsevat jatkuvan oppimisen palveluja työelämän ja teknologioiden muutoksen keskellä. Heille korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta on keskeinen väylä oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

30.11.2022

Lausuntopyyntö sidosryhmille korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta

I. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta nyt

Kommentit lukuun 1:

Akava pitää luvuissa I ja II esitettyä tilannekuvaa pääosin paikkansapitävänä, vaikka jatkuvan oppimisen kentän laajuus sekä käsitteen määrittelyn moninaisuus tekee kattavan mutta tiiviin kokonaiskuvan tekemisestä vaikeaa.

Korkeakoulutetut tarvitsevat jatkuvan oppimisen palveluja työelämän ja teknologioiden muutoksen keskellä. Heille korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta on keskeinen väylä oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta on melko kattavaa. On hyvä, että strategiassa on tunnustettu alakohtainen vaihtelu. Erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden opetuksen tarjontaa pitäisi parantaa. Tällä hetkellä tarjonta etenkin yliopistoissa on hyvin tutkintopainotteista ja kurssivalikoimassa painottuvat perusopinnot. Kurssitarjontaa tulisi avata avoimen kautta myös opintojen loppuvaiheen opintoihin. Työelämälähtöisiä, monitieteisiä moduuleita tulisi olla tarjolla enemmän. Myös erikoistumiskoulutuksia on varsin suppealla tarjonnalla. Erikoistumiskoulutuksen tietoja olisi hyvä täydentää myös ammattikorkeakoulujen käsittelyllä.

Jatkuvan oppimisen tarjonta on nyt esillä hyvin vaikeaselkoisesti opiskelijan näkökulmasta. Tieto on hajallaan, ja se on vaikeasti löydettävissä. Strategialle tärkeä ja konkreettinen tavoite on tarjonnan helppo löydettävyys verkosta. Sen saavuttamisessa JOD on keskeinen väline, johon kohdistuu suuret odotukset.

II. Miksi korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia?

Kommentit lukuun 2:

Strategiassa tunnistetaan tarve jatkuvan oppimisen rahoituksen lisäämiselle. Nykyisellä resursoinnilla ei pystytä kasvattamaan tarjonnan volyymia tai laajentamaan alakohtaista tarjontaa.

Hyvä osaamistaso ei pysy yllä pelkästään yhden tutkinnon turvin, vaan osaamisen päivittäminen tulee eteen työuralla jossain vaiheessa, jopa useasti. On hyvä pyrkiä eroon ajattelutavasta, jossa työntekijä vaihtaakseen uraa tai päivittääkseen osaamistaan, tarvitsisi aina uuden (alemman) korkeakoulututkinnon.

III. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia

Vastaako strategiassa esitetty visio tulevaisuuden tarpeisiin? Mitä muuttaisitte?

Visio on kattava ja sen tavoitteet kannatettavia. On hyvä, että visio tunnistaa sekä työelämän tarpeisiin vastaamisen että korkeakoulujen yhteistyön tärkeyden.

Muodostuuko tavoitealueista 3+1 korkeakoulujen jatkuvaa oppimista strategisesti oikean suuntaisesti ohjaava kokonaisuus?

“Monipuolistuva rahoituspohja on välttämättömyys laadun turvaamiselle.” On ongelmallista, jos monipuolistuminen tarkoittaa erilaista hankerahoitusta, jonka hakeminen vie aikaa korkeakoulujen perustehtäviltä. Korkeakoulujen rahoitukseen kaivataan ennen kaikkea pysyvää, ennustettavaa perusrahoitusta, jonka turvin korkeakoulut voivat suunnitella ja toteuttaa yhtä perustehtävistään eli koulutusta.

Monipuolistuva rahoituspohja ei tässä voi tarkoittaa koulutuksen maksuttomuuden nykytilaan puuttumista, joka edellyttäisi laajaa periaatteellista keskustelua.

Kommentit tavoitteeseen 1. Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku

Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä tulee korostaa joustavuutta ja työelämälähtöisyyttä. On myös huolehdittava, että osaamiskokonaisuuksien määrittelyissä otetaan huomioon eri ammattikuntien tarpeet ja että ammattispesifejä koulutuksia tarjotaan riittävästi.

Pienten osaamiskokonaisuuksien osuus jää tässä vaiheessa ylätasolle. Olisi hedelmällistä nähdä pohdintaa siitä, miten korkeakoulut voivat ratkoa ristiriidan tutkintokoulutuksen sisältöjen ja jatkuvan oppimisen kysynnän välillä (esimerkiksi avoimessa olevan tarjonnan koostuttava tällä hetkellä tutkintokoulutuksen sisällöistä). Erikoistumiskoulutukset ovat yksi mahdollisuus tarjota räätälöityjä opintoja, mutta niiden rinnalla olisi hyvä nähdä myös lyhyempiä ja joustavampia ratkaisuja kuten esimerkiksi juuri pienet osaamiskokonaisuudet ja avoimen räätälöidympi tarjonta Erikoistumiskoulutusten selvitysmenettelyn keventäminen on kannatettavaa. Erikoistumiskoulutuksen hintoja tulisi tarkastella, mikäli halutaan että erikoistumiskoulutus on kaikkien saavutettavissa.

Vaikka luonnoksessa ei varsinaisesti käsitellä tutkintokoulutusta osana jatkuvaa oppimista, on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että myös tutkintoperusteisten koulutusten tarjonta mahdollistaa asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen. Erilaisia koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa, ja tarjottavan koulutustarjonnan tulee vastata työelämän tarpeita.

Kommentit tavoitteeseen 2. Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta

Avoimen korkeakoulutuksen osuus strategiassa keskittyy pääasiassa avoimen väylän kehittämiseen. Voi kuitenkin kysyä, ohittaako avoimen väylää koskeva pohdinta strategian ydintehtävän. Strategiassa tulisi pohtia avoimen roolia laajemmin jatkuvan oppimisen alustana. Jos taas strategiassa halutaan huomioida kansallinen tavoite osaamistason nostosta tutkintokoulutuksen näkökulmasta, olisi syytä huomioida mm. aloituspaikkojen lisäykset.

Toisaalta avoimen väylä tutkinto-opiskelijaksi kaipaa tarkastelua, sillä se on opiskelijalle vaikeasti ennakoitava. Väylän kehittäminen tukee koulutustason noston tavoitetta ja auttaa purkamaan hakijasumaa. Nykyisellään sen kokonaiskustannus opiskelijalle on merkittävä huomioiden, että väyläopiskelu ei oikeuta opintotukeen, vaikka sitä pitäisi silti pystyä tekemään täysipäiväisesti. Tähän ongelmaan tulee löytää ratkaisu, jolla taattaisiin tasa-arvoisempi ja toimivampi mahdollisuus väylän hyödyntämiseen. Esimerkiksi Jyväskylän malli maksujen palauttamisesta on periaatteessa hyvä, muttei auta niitä, joilla ei alun perin ole varaa maksaa koulutusmaksuja. Osaamisseteli olisi mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan. Joustavan väylän käyttöönotto helpottaisi työssäkäynnin ja opintojen yhteensovittamista. Myös työelämälähtöisen väylän kehittäminen olisi kannatettavaa, jos halutaan vähentää tutkintokoulutuksen käyttöä osaamisen päivittämiseen.

Strategiassa todetaan, että avoimen opiskelijoista iso osa on työelämässä olevia. Heille sekä avoimessa yliopistossa että avoimessa ammattikorkeakoulussa tulisi olla tarjolla opintoja, jotka muodostavat selkeitä osaamiskokonaisuuksia osaamisen päivittämiseksi ja kerryttämiseksi. Tämä poistaisi tarvetta hakeutua opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa. Olisi toivottavaa, että tässä strategiassa käsiteltäisiin avoimen kehittämistä tämän asiakaskunnan näkökulmasta. Tätä vasten voisi olla tarpeen arvioida uudelleen myös avoimelle asetettuja mittareita.

Kommentit tavoitteeseen 3. TKI-ratkaisuja oppivien työyhteisöjen uudistumiseen

Koulutustarjontaa huippututkimuksen yhteyteen vahvalla työelämäyhteydellä on kiinnostava ja kannatettava tavoite. Tämän edellytyksenä on tutkimuksen pitkäjänteisempi rahoittaminen. Ilman merkittäviä lisäresursseja tutkimukseen ja tutkimusta tukeviin tehtäviin, on epätodennäköistä, että voimme tuottaa laadukasta koulutustarjontaa tutkimustyön yhteydessä.

Kommentit tavoitteeseen +1. Digitaalinen palveluympäristö kohtaamispaikaksi

Linjaukset hyviä ja niiden toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää myös strategian muiden tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Strategian avaintulosmittarit: Ovatko esitetyt seurantatiedot mielestänne oikeat ja riittävät?

Olisi hyvä, jos nyt esitettyjen määrällisten mittareiden rinnalle tuotaisiin lisäksi laadullisia mittareita.

Muut mahdolliset kommentit:

Korkeakoulujen rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen jää strategiatekstissä siinä esitetyistä syistä auki, mikä on puute sinänsä. Strategiassa asetettuja tavoitteita olisi tärkeää voida arvioida myös rahoituksen näkökulmasta, sillä hyvienkin tavoitteiden toteuttaminen ilman lisärahoitusta on käytännössä leikkaus. Puhuttaessa korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä ja jatkuvan oppimisen lisäämisestä tulee aina huomioida myös korkeakoulujen resurssit ja rahoitus. Nyt jää auki, olisiko luonnoksen valmistelussa hahmotelluilla ratkaisuilla ollut mahdollista kattaa syntyvä rahoitustarve.

Ei riitä, että opintoja tarjotaan, niiden suorittamiseen pitää myös luoda mahdollisuuksia. Korkeakoulujen henkilöstö ei saa olla säästökohteena. Jokainen henkilöstöryhmä (esim. opetus-, asiantuntija-, hallinto- tai tukipalveluhenkilöstö) toimii asiantuntijana omalla alallaan ja huolehtii omalta osaltaan korkeakoulutuksen toimivuudesta.

Korkeakoulujen erikoistumisopinnoille ja täydennyskoulutuksille on löydettävä jatkuvuutta sekä tukevampi rahoituspohja.

Rahoitusta käsiteltäessä on välttämätöntä sisällyttää siihen myös tarkastelu jatkuvaan oppimiseen osallistuvien yksilöiden omista rahoitusmahdollisuuksista ja yksilöiden jatkuvaa oppimista tukevan rahoituksen kehittämistarpeista. Yksi vaihtoehto jatkuvan oppimisen rahoituskanavaksi on osaamistili ja osaamisseteli. Jatkuvan oppimisen on oltava tasapuolisesti mahdollista kaikille, myös esimerkiksi työttömille, alan vaihtajille, ammatinharjoittajille sekä yrittäjille. Osaamistilin ja osaamissetelin käyttäminen rahoitusmuotona edistäisi myös tätä tavoitetta.

Sojonen Elina
Akava ry

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 12.10.2022, VN/8330/2022
Lausunnon diaarinumero Dnro 147/62/2022
Lausunnon päiväys 4.11.2022
Laatija Elina Sojonen

Lue lisää aiheesta