Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi yrittäjän eläkelain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Akava toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, että se ei kannata hallituksen esityksen antamista nykyisessä muodossaan. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole esitetty riittäviä perusteita uudistuksen toteuttamiselle esitetyllä tavalla. Uudistus kasvattaisi valtion menoja hyvin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, eikä sen käyttäytymis-, kilpailu- ja rahoitusvaikutuksia ole voitu arvioida riittävällä varmuudella. Ennen asian jatkovalmistelua vaikutuksia julkiseen talouteen, veropohjaan, kilpailuun, työteon muotojen neutraliteettiin sekä yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaan tulisi arvioida olennaisesti nykyistä perusteellisemmin.

Lausuntopyynnön kysymykset

Kommentit nykytilaan ja sen arviointiin

–

Kommentit ehdotuksista ja niiden vaikutuksista

–

Kommentit säännöskohtaisiin perusteluihin

–

Kommentit voimaantuloon

–

Kommentit lakiehdotuksista

–

Muut kommentit ja yleiset huomiot

–

Lausunnonantajan lausunto

Akava ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa ja toteaa seuraavaa.

Pidämme hallituksen linjaamaa YEL-uudistusta ongelmallisena. Esitetty malli sisältää merkittäviä periaatteellisia, taloudellisia ja toimeenpanoon liittyviä ongelmia. Esityksen vaikutusarvioihin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, eikä kaikkia julkisen talouden kustannuksia kasvattavia käyttäytymisvaikutuksia ole voitu huomioida vaikutusarvioissa.

Tästä huolimatta uudistus lisäisi julkisen talouden menoja merkittävästi. Esityksen keskeisenä tavoitteena on yrittäjyyden ja talouskasvun vahvistaminen, mutta vaikutusarvioista ei ilmene vakuuttavaa näyttöä siitä, että ehdotettu sääntely saavuttaisi nämä tavoitteet tai että uudistuksen hyödyt olisivat suhteessa siitä aiheutuviin julkisen talouden kustannuksiin. Näin ollen esitysluonnoksessa ei ole esitetty riittäviä perusteita uudistuksen toteuttamiselle nykyisessä muodossaan.

Julkinen talous, käyttäytymisvaikutukset ja vaikutusarvioiden epävarmuus

Esitysluonnoksen vaikutusarvioiden mukaan uudistus heikentää julkista taloutta lähivuosikymmeninä noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Uudistus alentaisi YEL-maksutuloa pysyvästi ja kasvattaisi erityisesti valtion rahoitusvastuuta merkittävästi useiden vuosikymmenten ajan. Vaikutusarvioiden mukaan pitkällä aikavälillä uudistus heikentäisi julkista taloutta pääoma-arvomielessä noin miljardilla eurolla, mikäli käytetään kahden prosentin reaalista diskonttokorkoa.

Kasvavien julkisen talouden sopeutuspaineiden keskellä valtion menojen kasvattaminen esitetyllä tavalla on vaikeasti perusteltavissa. Uudistuksesta syntyvä julkisen talouden lyhyen aikavälin alijäämän kasvu kasvattaisi tarvetta muulle julkisen talouden lyhyen aikavälin sopeuttamiselle. Veronmaksajat rahoittavat YEL-järjestelmää jo nykyisin lähes 600 miljoonalla eurolla vuodessa, ja valtion rahoitusosuuden arvioidaan kasvavan merkittävästi jo ilman uudistusta. Samalla uudistukseen liittyy julkisen talouden näkökulmasta huomattavaa epävarmuutta käyttäytymisvaikutusten osalta. Myös hallituksen esitysluonnoksessa tunnistetaan uudistukseen liittyvät optimointi- ja käyttäytymisriskit, mutta niiden merkitystä ei ole vaikutusarvioissa kyetty arvioimaan riittävällä varmuudella. Vaikutusarvioissa jää osin mallintamatta juuri se käyttäytyminen, jonka esitetty sääntely mahdollistaa. Vaikutusarvioissa ei esitetä riittävän kattavaa herkkyystarkastelua vaihtoehtoisille käyttäytymisskenaarioille, vaikka käyttäytymisoletukset pitkälti ratkaisevat uudistuksen kustannusvaikutukset. Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi esimerkiksi riskiä siitä, että työtulon kokonaisarviomallin 50 prosentin vähimmäistasosta muodostuu käytännössä merkittävälle osalle yrittäjistä tosiasiallinen tavoitetaso. Vähimmäistasoihin liittyy yleisesti tunnistettu riski siitä, että ne voivat ohjata käyttäytymistä myös silloin, kun niiden tarkoituksena on toimia vain alarajana. Mikäli 50 prosentin vähimmäistasosta muodostuu käytännössä monille tosiasiallinen tavoitetaso, työtulojen taso ja YEL-maksukertymä voivat jäädä olennaisesti vaikutusarvioissa oletettua matalammiksi. Mikäli työeläkemaksukertymä pienenee odotettua enemmän, yrittäjät muuttavat käyttäytymistään ennakoitua voimakkaammin tai ulkoiset tekijät, kuten maksutaso, muuttuvat arvioidusta, valtion rahoitusvastuu voi kasvaa merkittävästi vaikutusarvioissa ennakoitua suuremmaksi. Esitysluonnoksesta ei ilmene, kuinka nämä riskit on huomioitu.

Julkisen talouden menojen lisääminen ei myöskään vaikuta perustellulta siitä näkökulmasta, että tavoitellut kasvua ja yrittäjyyttä koskevat hyödyt jäävät esityksessä luotettavasti osoittamatta. Vaikutusarvioiden mukaan uudistus jopa todennäköisesti heikentäisi yrittäjien työnteon kannustimia, mutta tämän vaikutuksen mittaluokan arviointi on haastavaa. Esitetyn uudistuksen vaikutuksia liiketoimintaan tai talouskasvuun ei ole voitu vaikutusarvioissa luotettavasti osoittaa. Esitysluonnoksessa vaihtoehtoisten mallien arvioinnissa korostuvat useissa kohdin niiden hyväksyttävyyteen ja yrittäjäkentän mahdolliseen tyytymättömyyteen liittyvät näkökohdat. Sen sijaan vaihtoehtoisten ratkaisujen julkistaloudellisten vaikutusten vertailu jää osin puutteelliseksi.

Uudistuksen julkisen talouden vaikutukset eivät myöskään rajoitu vain valtion maksuosuuteen. Muutokset heijastuvat myös YEL-työtuloon perustuviin sosiaalietuuksiin sekä yrittäjien toimeentuloon työuran aikana ja sen jälkeen. Mikäli vakuuttamisen taso alenee laajasti, seurauksena voi pitkällä aikavälillä olla yrittäjien kasvavaa riippuvuutta verorahoitteisesta perusturvasta. Näiden vaikutusten suuruusluokkaa ja pitkän aikavälin julkistaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu esitysluonnoksessa riittävästi. Osa julkistaloudellisista vaikutuksista esitetään myös erillisinä eikä osana kokonaisarviota. Vaikutusarvioissa ei ole myöskään tarkasteltu riittävän kattavasti uudistuksen mahdollisia vaikutuksia veropohjaan tai ansio- ja pääomatulojen väliseen jakautumiseen. Verovaikutukset on arvioitu pääosin staattisina eikä arvioissa ole kattavasti huomioitu mahdollisia muutoksia yrittäjien tulonnostokäyttäytymisessä. Nämä vaikutukset voivat olla merkittäviä julkisen talouden kokonaisuuden kannalta. Myöskään valtion rahoitusvastuun ja verorahoitteisen perusturvan kasvun vaikutusten kohdentumista erisukupolville ei ole arvioitu esitysluonnoksessa riittävästi, joten uudistuksen vaikutukset sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen jäävät epäselviksi.

Työeläkejärjestelmän perustehtävä, vakaus ja pitkäjänteisyys

Työeläkejärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Mikäli tavoitteena on yrittäjyyden edistäminen tai yritystoiminnan kustannusten alentaminen, tulisi ensisijaisesti arvioida avoimia ja läpinäkyviä yritys- tai veropolitiikan keinoja. Yrittäjän eläkelakiin sisällytetyt, muihin lähtökohtiin perustuvat kannustimet heikentävät järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä. YEL-järjestelmää tulisi kehittää pitkäjänteisesti, vastuullisesti ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta edistäen. Järjestelmän kestävyys edellyttäisi rahoituspohjaa vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.

Suomen työeläkejärjestelmän keskeinen vahvuus on ollut sen vakaus ja ennakoitavuus. On huomionarvoista, että YEL-järjestelmään tehtiin muutoksia vasta hiljattain. Ennen uusien rakenteellisten muutosten toteuttamista tulisi arvioida kattavasti aiempien uudistusten vaikutukset. Toistuvat ja osin vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat muutokset heikentävät järjestelmän ennakoitavuutta ja luottamusta sääntelyn pysyvyyteen. Uudistus vaikuttaa olevan myös ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joita YEL-järjestelmän viimeaikaisilla uudistuksilla on pyritty edistämään. Viime vuosien uudistuksilla on korostettu työpanosta vastaavan vakuuttamisen merkitystä ja julkisten menojen kasvun hillitsemistä. Nyt ehdotettu malli puolestaan lisää valtion kustannuksia lähivuosikymmeninä ja mahdollisuuksia irrottaa vakuuttamisen taso työpanoksen arvosta.

Tulotietojen hyödyntäminen, vakuutusmaksujen optimointi ja vakuutusperiaate

Yrittäjien tulotietojen nykyistä laajempi hyödyntäminen voi sinänsä olla perusteltu kehittämissuunta. Valittuun ratkaisuun liittyy kuitenkin merkittäviä ongelmia, joita esitysluonnoksessa ei ole pystytty riittävästi ratkaisemaan. YEL-järjestelmän alkuperäisenä tarkoituksena on ollut vakuuttaa yrittäjän työpanoksen arvo riippumatta siitä, miten yritystoiminnasta syntyvä tulo nostetaan yrittäjän käyttöön. Ehdotettu malli muuttaa tätä peruslogiikkaa siten, että vakuuttamisen peruste siirtyy osittain työpanoksen arvosta yrittäjän tekemiin tulonnostoa koskeviin valintoihin. Uudistus ei siten ainoastaan lisää optimointimahdollisuuksia, vaan heikentää samalla YEL-järjestelmän vakuutusperiaatetta ja järjestelmän johdonmukaisuutta. Vaikka esityksessä on pyritty rajaamaan joitakin ilmeisimpiä optimointimahdollisuuksia sääntelyn ulkopuolelle, tämä ei ole riittävää ongelmien poistamiseksi. Ehdotettu sääntely pitää sisällään lukuisia päällekkäisiä mekanismeja, joiden kautta vakuutusmaksujen optimointi on mahdollista. Esitetty sääntely kytkee verosuunnittelun ja työeläkevakuuttamisen aiempaa tiiviimmin toisiinsa.

Verotietojen käyttö vakuuttamisen pohjana ei myöskään edistä sillä tavoiteltua ajantasaisuutta, sillä esitetyssä mallissa työtulon määräytymisessä hyödynnetään käytännössä viiveellä saatavia verotietoja, jotka voivat olla lähes kahden vuoden takaisia. Esitys lisää tarpeettomasti työtulon määräytymisen monimutkaisuutta ja heikentää vakuuttamisen ennakoitavuutta, mikä vaikeuttaa myös yrittäjien mahdollisuuksia arvioida omien ratkaisujensa vaikutuksia eläke- ja sosiaaliturvaansa. Uudistus edellyttäisi eläkelaitoksilta vuosittaista tulotietojen seurantaa, mallivalintojen hallintaa sekä uudenlaisten työtulon määräytymistä ja sen muutoksia koskevien säännösten soveltamista. Tämä lisää järjestelmän hallinnollista monimutkaisuutta. Uudistuksen aiheuttamat muutokset toimeenpanoon ja sen kustannuksiin olisivat huomattavia.

Työn muotojen välinen neutraliteetti, yrittäjien välinen yhdenvertaisuus ja kilpailu

Uudistus heikentää työteon muotojen välistä neutraliteettia lisäämällä yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa lakisääteisen työeläkevakuuttamisen perusteena oleviin tuloihin tavalla, jollaista palkansaajilla ei ole. Tämän seurauksena samankaltaista työtä tekevien henkilöiden työeläkemaksut ja karttuva työeläketurva voivat poiketa toisistaan työn juridisen muodon perusteella. Työeläkejärjestelmän ei tulisi luoda kannusteita järjestää työn tekemistä yrittäjyyden eikä työsuhteen kautta eikä ohjata yritysmuodon valintaa työeläkevakuuttamiseen liittyvillä perusteilla. Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu uudistuksen vaikutuksia työmarkkinoihin eikä työteon muotojen väliseen kilpailuun.

Uudistus herättää kysymyksiä myös yrittäjien keskinäisestä yhdenvertaisuudesta. Mahdollisuudet vaikuttaa vakuuttamisen perusteena käytettäviin ansiotuloihin vaihtelevat merkittävästi eri yritysmuotojen välillä. Erityisesti osakeyhtiöyrittäjillä on muita yrittäjiä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa palkan, osinkojen ja yritykseen jätettävien varojen suhteeseen. Tämän seurauksena osa yrittäjistä voi alentaa kustannuksiaan enemmän kuin toiset ilman, että erot perustuvat työpanokseen, tuottavuuteen tai tehokkuuteen, vaan sääntelyn mahdollistamiin tulojärjestelyihin. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista markkinoiden toiminnan, terveen kilpailun eikä yrittäjien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Hallituksen esitysluonnoksessa tunnistetaan erityisesti osakeyhtiöyrittäjiin liittyvät optimointimahdollisuudet, mutta niiden vaikutuksia kilpailuun ja yrittäjien keskinäiseen yhdenvertaisuuteen ei ole arvioitu riittävästi. Osakeyhtiöyrittäjien tulonnostokäyttäytymistä ei ole mallinnettu tavalla, joka vastaisi esitetyn sääntelyn luomia mahdollisuuksia. Esitysluonnoksessa ei myöskään arvioida, kohteleeko ehdotettu sääntely eri yritysmuodoissa toimivia yrittäjiä tosiasiallisesti yhdenvertaisesti ja onko mahdolliselle erilaiselle kohtelulle hyväksyttävä ja oikeasuhtainen peruste.

Valmisteluprosessi

Valmistelun aikataulu on ollut poikkeuksellisen tiukka suhteessa uudistuksen vaikutusten laajuuteen ja merkittävyyteen. Useisiin keskeisiin käyttäytymis-, kilpailu- ja julkistaloudellisiin vaikutuksiin liittyy merkittäviä puutteita ja epävarmuutta. Esitysluonnoksessa todetaan, että lakimuutoksen vaikutukset ovat poikkeuksellisen epävarmoja. Esitysluonnoksen mukaan aikataulusyistä valinnanvapauden monia seurauksia, jotka kasvattavat valtion kustannuksia, ei ole voitu ottaa huomioon vaikutusarviossa. Olisi poikkeuksellista, jos pitkäaikaisvaikutuksia aiheuttavia eläkepoliittisia ratkaisuja perustetaan näin epävarmoihin vaikutusarvioihin ja samalla tietoisesti kasvatetaan julkisen talouden menoja työeläkejärjestelmän muutosten kautta.

Johtopäätökset

Edellä esitetyillä perusteilla emme kannata hallituksen esityksen antamista nykyisessä muodossaan. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole esitetty riittäviä perusteita uudistuksen toteuttamiselle esitetyllä tavalla. Uudistus kasvattaisi valtion menoja hyvin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, eikä sen käyttäytymis-, kilpailu- ja rahoitusvaikutuksia ole voitu arvioida riittävällä varmuudella. Ennen asian jatkovalmistelua vaikutuksia julkiseen talouteen, veropohjaan, kilpailuun, työteon muotojen neutraliteettiin sekä yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaan tulisi arvioida olennaisesti nykyistä perusteellisemmin.

YEL-järjestelmän vakaus, ennakoitavuus ja kestävyys edellyttävät huomattavasti perusteellisempaa vaikutusarviointia sekä asianmukaista kolmikantaista valmistelua ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Käytettävissä olevan esitysluonnoksen kohdalla nämä edellytykset eivät vielä täyty. Esitystä ei siten tulisi antaa nykyisessä muodossaan, vaan se tulisi palauttaa valmisteluun vaikutusarvioiden täydentämiseksi, sääntelyratkaisun puutteiden korjaamiseksi sekä asianmukaisen kolmikantaisen valmistelun varmistamiseksi.

Akava ry:n puolesta

Ville Kopra
työmarkkinajohtaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 23.6.2026, VN/39063/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 097/62/2026
Lausunnon päiväys 3.8.2026
Laatija Ville Kopra

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi eduskunnalle työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi

Akavan lausunto: yhteisötilaajasääntely ja muut sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kansalliset laajennukset

Akavan lausunto työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta