Valmetin uusi paperi- ja kartonkikoneiden Sleeve Roll -teknologia, jota se on pitkään kehittänyt, on onnistunut innovaatio. Sleeve Roll -teknologia ja sitä varten suunniteltu Valmet Sleeve Roll Belt palkittiin joulukuussa Ranskassa Palme d’Or -innovaatiopalkinnolla.

Sleeve Roll -teknologia tekee paperi- ja kartonkikoneen viiraosasta energiatehokkaamman. Viiraosan tehtävä paperikoneessa on poistaa vettä ja tehdä paperimassasta tasainen arkki, joka kulkee koneen läpi.

– Aikaisemmin viiraosalla vesi poistettiin pelkästään alipaineen avulla, mutta nyt uuden teknologian avulla vesi poistetaan puristamalla, Valmetin tuotekehitysinsinööri Tuuli Silomaa kertoo.

– Tämä on alaa mullistava keksintö. Viiraosan energian kulutuksessa tulee jopa kymmenen prosentin säästö.

Innovaatioiden tarpeellisuudesta vahva yksimielisyys

Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että maa tarvitsee innovaatioita. Eduskunta hyväksyi joulukuussa oppositionkin tukemana tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain, jolla tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä tutkimusrahoituksen määrän nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Rahaa siis on tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta mitä muuta tarvitaan, että innovaatiotyö onnistuu?

Tuuli Silomaan mukaan tuotekehityksessä on tärkeää päästä käytännössä kokeilemaan uutta ideaa. Valmetilla on muun muassa Silomaan työpaikalla Jyväskylän Rautpohjassa kaksi paperi- ja kartonkikonetta innovaatioiden testausta varten.

– Sleeve roll -teknologiaa on hyvin intensiivisesti testattu, ja on saatu paljon arvokasta tietoa.

Valmetilla on Silomaan mukaan tuotekehityksessä ja tutkimuksessa yli 400 asiantuntijaa työssä.

– Yhteisö on innovaatiotyössä tärkeä, hän sanoo. Kun jollain on idean raakile, sitä kehitetään yhdessä.

 

Psykologinen turvallisuus työyhteisössä kannustaa kokeilemaan

Tutkimus ja innovaatiot ovat Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ydinosaamista.

– VTT:ssä on viime aikoina panostettu tunnejohtajuuteen ja keskitytty huolehtimaan siitä, että työntekijöillä on työpaikalla psykologisen turvallisuuden tunne ja mahdollisuus tuoda esille kaikenlaisia mielipiteitä, kertoo VTT:n Hiilineutraalit ratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen.

 

 

– Innovaatiotyössä pitää käydä avointa keskustelua. Tämä on sellainen bisnes, jossa pitää voida tehdä virheitä ja oppia niistä.

– VTT:n työ on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta, eikä pelkästään tiedon tuottamiseksi tehtyä tutkimusta, Manninen toteaa.

Työssä pitää olla tavoitteita, mutta tutkimusvalinnat tekee tutkimustiimi.

– Ylhäältä päin ei voi sanoa, että tutkikaa tätä. Voidaan sanoa, mitä vaikuttavuutta haetaan. Käymme jatkuvaa dialogia organisaatiossa siitä, että tavoitteet ja valinnat ovat linjassa keskenään.

Uusi haaste työpaikan olosuhteissa on Mannisen mukaan se, miten saada aikaan hyvä työilmapiiri, kun työ ei enää ole paikkasidonnaista. Yhteisöllisyys on VTT:lläkin tärkeää.

– Sitä emme ole vielä löytäneet, miten säilyttää yhdessäolon henki, kun ihmiset tekevät entistä enemmän työtä etänä. Epäformaalit kahvipöytäkeskustelut, jotka ovat tärkeitä sekä innovatiivisuuden että yhteisöllisyyden kannalta, ovat siirtyneet formaaleiksi keskusteluiksi.

Manninen nostaa vielä esille kaksi tekijää, jotka ovat oleellisia innovaatiotyössä. Ensimmäinen on pitkäjänteisyys.

– Se mitä nyt tulee tietoon VTT:n työstä, on vain jäävuoren huippu. Osa on ollut kehitteillä hyvinkin pitkän aikaa.

Toinen oleellinen asia on jatkuva kilpailu osaajista sekä kotimaasta että ulkomailtakin.

Yhteisöistä voimaa innovaatioihin

– Innovaatiot syntyvät ekosysteemeissä, toteaa yrittäjä ja ekonomi Petri Vilén. Hän on hiljattain kirjoittanut innovaatioista ja niitä kehittävistä yhteisöistä kirjan ”Ratkaiset yhteisöt”.

Ekosysteemeillä Vilén tarkoittaa ajan kanssa kehittyneitä yhteisöjä, jotka koostuvat ihmisistä ja eri organisaatioista, joilla on yhteinen tavoite kehittää uusia ratkaisuja tärkeäksi koettuihin haasteisiin.

Vilén tuntee alan, hän on ollut kolmen start up -yrityksen toimitusjohtaja sekä Slush-tapahtuman pääkuraattori.

 

– Innovaatiotyö on kymmenen viime vuoden aikana saanut Suomessa moninkertaisen määrän ulkomaisia pääomia aikaisempaan verrattuna, Vilén sanoo. Samalla osaamisen ekosysteemi on kehittynyt.

– Osaaminen on kertautunut, kun 2000-luvun alkupuolen teknologiayhtiöiden osaajat ovat siirtyneet eteenpäin uusiin yrityksiin.

Vilénin mukaan pitkään kehittyneet ekosysteemit ovat kestävällä pohjalla. Kehityksen myötä niihin on tullut resilienssiä.

– Suomessa on myös tehty hyviä päätöksiä kasvuyritysten työn helpottamiseksi. Valtion tuki innovatiivisten kasvuyritysten alkuvuosina on tärkeää, sillä pääomasijoittajat ovat kriittisiä alussa olevien yritysten kanssa, Vilén sanoo.

– Pieniä byrokraattisia esteitä, liikkeelle lähdön kitkaa, on poistettu. Innovaatiorahoituksessa esimerkiksi BusinessFinland on mukana hyvällä hengellä. Byrokratiaa olisi vielä karsittava, että suomalaiset yritykset saisivat maailmalta parhaita osaajia. Myös julkisia hankintoja voisi suunnata entistä enemmän innovatiivisiin kohteisiin.

 

Epäonnistumisen pelkoa vai onnistuneen kokeilun hakemista

 

– Suomessa on paljon menestyneitä yrityksiä, jotka ovat merkkinä siitä, että innovaatiotyö osataan, Insinööriliiton kenttä- ja kehityspäällikkö Kalle Kiili sanoo. Kärki on kuitenkin kapea.

Tärkein yksittäinen asia innovaatiotyön edistämiseksi olisi Kiilin mukaan se, että jatkuvan kehittymisen malli saataisiin syvemmälle pk-yritysten kulttuuriin, ja että sen merkitys aidosti ymmärrettäisiin suuremmissakin yrityksissä.

– Jos henkilöstö saadaan työn arjessa kehittämään työtään, niin siinä innovaatiot syntyisivät pienistä puroista. Ei innovaatioihin mitään hopealuotia ole.

Kiili sanoo olevansa sen koulukunnan tekijä, jossa uusia innovaatioita pitäisi päästä nopeasti kokeilemaan käytännössä. Jos työtä tehdään pari vuotta suljetussa ympäristössä, on vaikea tietää, miten asiat toimivat oikeassa toimintaympäristössä.

Kokeilemisen kautta saa parhaan mahdollisen palautteen.

– Epäonnistumisia ei ole, saadaan vain palautetta oikeasta ympäristöstä. Tässä olemme huonoja, pelkäämme epäonnistumisia. Jos kokeilussa ei tule haluttua, se ei ole epäonnistuminen, vaan onnistunut kokeilu. Hyvä, että siihen ei laitettu enempää energiaa.

 

Teksti Anssi Koskinen