Akavan ehdotus maahanmuuton nopeamman pysyvän oleskeluluvan väyläksi

6.5.2026

6.5.2026

Akava esittää, että nopeampaan pysyvän oleskeluluvan saamiseen luodaan uusi pisteytykseen perustuva väylä, joka täydentää nykyistä järjestelmää ja helpottaa kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen.

Akavan pääviesti eduskuntavaalien lähestyessä on ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy”. Osaamis- ja koulutustaso ovat talouskasvun ja työllisyyden kulmakiviä, ja osana näitä teemoja on puhuttava myös maahanmuutosta.

Tietoa maahanmuuton merkityksestä taloudelle

Esimerkiksi Suomen pankki (2025) on analysoinut, että Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymä on heikko ilman lisäpanostuksia muun muassa osaajien maahanmuuttoon. Akava Works -raportissa Mihin työperäinen maahanmuutto kannattaa suunnata? (2022) todetaan, että vanhenevassa Suomessa työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kaikkiin ammattiryhmiin ja toimialoille riittävän talouskasvun ylläpitämiseksi. Etlan (2026) mukaan Suomi tarvitsee nykyistä suurempaa nettomaahanmuuttoa, koska työikäisen väestön supistuminen heikentää työvoiman tarjontaa, tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Myös esimerkiksi valtion talousarvioesityksessä (2026) todetaan työperustaisen maahanmuuton olevan tärkeää Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta, ja valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan työperäisen maahanmuuton lisäys 10 000 henkilöllä vuosittain vähentäisi julkisen talouden rahoituspainetta noin 1,4 miljardia euroa. Talouspolitiikan arviointineuvosto (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 2024) on todennut, että väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa Suomi tarvitsee maahanmuuttajia myös tulevina vuosina, ja Etlan tuore raportti (2026) kertoo, että ilman maahanmuuttajia Suomen työllisten kokonaismäärä olisi jo laskenut merkittävästi.

Vaikka maahanmuuton tarve on ilmeinen, keskustelu siitä polarisoituu edelleen herkästi. Tämän seurauksena myös toteutettava maahanmuuttopolitiikka poukkoilee. Samaan aikaan alle puolet ulkomaalaistaustaisista asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuinpaikkana ja yhä harvempi aikoo jäädä pysyvästi Suomeen, kuten käy ilmi Insinööriliitton IL:n ja Tekniikan akateemiset TEKin toteuttamasta International Technology Experts 2025 -tutkimuksesta. Suomi tarvitsee vakaata ja ennakoitavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ihmiset uskaltavat rakentaa elämäänsä tänne.

Akavan tärkeimpänä eduskuntavaalitavoitteena maahanmuutossa on parantaa kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen. Akava korostaa, että pitää parantaa maahanmuuttajien vakaan elämän rakentamisen edellytyksiä, kuten psykologista turvallisuutta, muun muassa luomalla nopeampi pysyvän oleskeluluvan väylä. Se voidaan esimerkiksi toteuttaa kotoutumis- ja osaamispotentiaalia arvioivan pisteytysjärjestelmän avulla.

Maahanmuutto Suomen tulevaisuuden kasvun välineenä

Erilaiset pisteytysjärjestelmät nousevat aika ajoin mediassa ja politiikassa esille, mutta tarkemmin tarkasteltuna on epäselvää, mitä pisteytyksellä kulloinkin tarkoitetaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä hanke, jonka erityisenä fokuksena ovat maahanmuuttajien pisteytykseen perustuvat mallit sekä niille asetetut tavoitteet ja vaikuttavuus. Ministeriö on esitellyt alustavia tuloksia sidosryhmille kevään aikana ja selvityksessä on tunnistettu, että pisteytys ei ole yksi yhtenäinen järjestelmä, vaan toteutuksia on useita. Pisteytys voidaan toteuttaa polkuna pysyvään oleskeluun eli järjestelmänä, jonka strateginen tavoite on valita pitkän aikavälin väestö- ja talouskasvua tukevia osaajia. Se voi toisaalta myös täydentää työperäisen maahanmuuton väylää, jolloin pisteytys voi johtaa esimerkiksi työnhakulupaan ilman työtarjousta. Kolmantena pisteytys voi olla muodollinen, lähinnä työperäisen oleskeluluvan kelpoisuustarkistuslista, ei varsinainen valintamekanismi.

Akava katsoo, että Suomen mahdollinen pisteytysjärjestelmä pitäisi rakentaa nykyistä järjestelmää täydentäväksi välineeksi, joka mahdollistaisi kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta vahvimmille hakijoille nopeamman väylän pysyvyyteen. Näkemyksemme mukaan maahanmuuton strateginen merkitys tulisi ymmärtää laajemmin kuin työmarkkinapoliittisena välineenä eli talous-, väestö- ja aluepolitiikan välineenä, joka voi tukea Suomen kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä. Suomen nykyinen työnantajavetoinen maahanmuuton malli vastaa kyseisen ajankohdan osaajatarpeisiin, mikä johtaa suhdanneriippuvaisuuteen ja lyhytkatseisuuteen. Suomen kasvupotentiaalin toteutumiseksi tarkastelunäkökulman pitäisi olla vuosikymmenissä, sillä esimerkiksi Suomen Pankki (2025) toteaa, että työn ja opiskelun takia maahan muuttaneiden lapset näkyvät tulevien vuosikymmenien inhimillisen pääoman ja väestöllisen huoltosuhteen kehityksessä.

Akava katsoo, että pysyvän työperäisen maahanmuuton väylä toisi käyttöön työnantajavetoisuuden rinnalle valtion ohjausvaikutuksen, jonka tavoitteet olisivat tämän pitkäjänteisen kasvupotentiaalin valjastamisessa.

Pysyvyys kotoutumisen kannusteena

Akavan ehdotuksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä järjestelmää tai sen ehtoja, vaan täydentää sitä. Ehdotamme, että maahanmuuton nykyisten väylien (työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto, perhesuhteet, humanitaarinen maahanmuutto) rinnalle rakennettaisiin uusi pysyvän työperäisen maahanmuuton väylä.

Pysyvä oleskelulupa toimisi kannusteena kotoutumiseen ja pysyvyyteen vahvimmille tämän väylän kautta Suomeen muuttaneille ja Suomessa jo oleskeleville kansainvälisille osaajille. Pysyvyyteen kytkeytyvä pisteytys tasapainottaisi maahanmuuttoa siirtämällä painopistettä riskien torjunnasta potentiaalin tunnistamiseen. Samaa ajatusta on jo toteutettu Suomen maahanmuuttopolitiikassa osittain luomalla korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneille kansainvälisille opiskelijoille (pois lukien alemman amk-tutkinnon suorittaneet) väylä pysyvyyteen kielitaitoedellytyksellä.

Tällä hetkellä työperusteisesti Suomeen muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten pysyminen täällä on riippuvaista 3 tai 6 kuukauden uudelleentyöllistymisestä työttömyyden sattuessa kohdalle. Tämä on lyhyt aika löytää uusi työ tai irrottaa juurensa suomalaisesta yhteiskunnasta. Epävarmuus heikentää mahdollisuutta tehdä suuria päätöksiä elämänvalinnoista työllisyyden aikana. Kannattaako käyttää vapaa-aikaani kielen opiskeluun tai nähdä vaivaa ystävyyksien rakentamiseksi? Haluanko kasvattaa täällä lapseni, ostaa asunnon tai kokeilla omia siipiäni yrittäjänä? Päätöksiä helpottaisi, jos Suomessa asumisen jatkuminen ei olisi tietyn työnantajan tai suhdanteiden varassa.

Epävarmuuden luominen maahanmuuttajille ei ole järkevää kasvupolitiikkaa. Pysyvyyden tavoite laajentaisi maahanmuuton strategisen merkityksen pitkän aikavälin kasvupolitiikkaan ja valtion ohjausvaikutukseen. Samalla se tukisi reilumpia työmarkkinoita, kun kansainvälisten osaajien riippuvuus tietystä työnantajasta vähenisi madaltaen ilmoituskynnystä väärinkäytöstapauksissa. Myös työnantajat voisivat reagoida joustavammin suhdanteisiin, kun vastuu työntekijän elämästä Suomessa ei olisi niistä riippuvainen. Samalla hallinnollinen, toistuva lupabyrokratia vähenisi ja Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien määrä kasvaisi.

Taulukko 1. Akavan mallin hyödyt

Kansainvälinen osaaja	Työnantaja	Yhteiskunta
Psykologinen turvallisuus edistää elämän juurruttamiseen tähtääviä päätöksiä	Yksi ratkaisuvaihtoehto pitkäaikaiseen osaajapuutteeseen -> Pisteytysjärjestelmät keskittyvät korkean osaamistason maahanmuuttajiin, joista muodostuisi Suomeen pysyvä osaajapooli	Hallintaa ja harkintaa maahanmuutosta valtiolle – > Maahanmuuton ajatteleminen työvoimapolitiikan rinnalla kasvupolitiikan välineenä
Kannustaa osallistumaan omaan paikallisyhteisöön ja kielen oppimiseen	Vähentää toistuvaa, lupaprosesseihin liittyvää hallinnollista byrokratiaa	Mahdollisuus ohjata muuttoliikettä kasvukeskusten ulkopuolelle ja tietyille aloille
Motivoi taloudelliseen kiinnittymisen, mm. asunnon omistaminen	Vähentää vastuuta työntekijän elämän suurista muutoksista, jolloin suhdanteisiin voidaan reagoida tarvittaessa joustavammin	Kun malli kohdistuu työllisyyttä ja tulotasoa ennustaviin tekijöihin, maahanmuuton nettovaikutus julkiseen talouteen on todennäköisesti myönteisempi
Tukee innovointia: vapaus ottaa riskejä uran aikana, esim. yrittäjyys		Malli tukee reilumpia työmarkkinoita
Vähentää riippuvuutta tietystä työnantajasta, madaltaa ilmoituskynnystä hyväksikäyttötapauksissa

Osaamis- ja kotoutumispotentiaalin pisteyttäminen

Pisteytysmalleihin liittyvä keskustelu pysähtyy monesti siihen, että hakijoiden pisteyttäminen koetaan epäinhimilliseksi tavaksi lähestyä maahanmuuttoa. Kaikki maahanmuuttojärjestelmät tekevät valintaa joka tapauksessa, mutta pisteytys tekee kriteereistä julkisia ja ennakoitavia.

Akavan pisteytyskriteeristö arvioi hakijan osaamis- ja kotoutumispotentiaalia, eikä heitä henkilöinä. Useimmat pisteytystekijöistä ovat sellaisia, joihin henkilö voi itse vaikuttaa. Tämä luo kannustetta kotoutumiseen jo hakijan aikoessa hakeutua tähän maahanmuuton väylään. Kriteerit ovat läpinäkyvät, jotta tasa-arvoinen mahdollisuus kerryttää pisteitä toteutuu.

Taulukko 2. Akavan pisteytyskriteeristö

Kriteerit järjestelmissä yleisesti	Suomen työmarkkinoiden kannalta olennaiset kriteerit
KIELITAITO suomi, ruotsi	Pienenä kielimaana harkittava englannin pisteyttämistä
IKÄ nuoremmille enemmän pisteitä	Lisäpisteitä perheenjäsenten ka. iän perusteella (perhemyönteisyys osana imagotyötä, lasten varhainen osallistuminen koulutusjärjestelmään edistää kotoutumista)
TUTKINTO – Pisteiden korotus tutkintoasteen mukaisesti	Lisäpisteet: – Erikseen määritellyiltä aloilta – Suorituksista Suomessa
TYÖKOKEMUS -Lisäpisteitä kasvualan, työvoimapula-alan tai TKI – työkokemuksesta	Lisäpisteet: – Työkokemuksesta Suomessa, ml. harjoittelut – Tutkintoa vastaavasta työkokemuksesta – Osaamisen todentamisesta EU-alueella (esim. Europass)
TYÖTARJOUS TAI TYÖSOPIMUS – Vastuullisesti toimivat työnantajat (esim. työehtosopimusten piirissä, ei ilmoituksia työsuojeluviranomaisille, omistajilla ei tuomioita) – Huomioidaan myös sijoittajat ja (start up) yrittäjät	Lisäpisteet: – Sijainti kasvukeskusten ulkopuolella – Osaamista vastaava työtarjous – Palkkatason kasvaessa – Toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta – Työnantajan tarjoaman kielikoulutuksen takaamisesta
	Lisäpisteitä VERKOSTOISTA Suomessa (esim. perhesiteet, vapaaehtoistyö tai luottamustehtävät Suomessa)

Akavan ehdottamassa kriteeristössä on mukana useiden pisteytysjärjestelmiä käyttävien maiden kriteeristöistä tuttuja elementtejä, kuten ikä, kielitaito, osaaminen ja mahdollinen työtarjous. Lisäksi pisteytysjärjestelmä huomioi Suomen työmarkkinoiden erityispiirteitä, jotka edistävät a) työllistymistä Suomessa (esim. kielitaito ja aiempi työkokemus Suomessa), b) kotoutumista (esim. verkostot), c) työperäisen hyväksikäytön torjumista (esim. työsuhteen laatu, palkkataso ja työnantajan vastuullisuus) ja d) Suomen pitkäaikaisia kasvuedellytyksiä (esim. alapainotukset, aluenäkökulma ja perheenjäsenet).

Nykyisen pysyvän oleskeluluvan ehtoihin sisältyy yleisten ehtojen lisäksi hakemuspolun mukaan asumisehto (6 tai 4 vuotta), työhistoriaehto (2–3 vuotta), kielitaitoedellytys (tyydyttävä tai erityisen hyvä B1-C1) ja toimeentuloedellytys. Hakijan pitää täyttää jonkin jatkuvan oleskeluluvan (A-lupa) edellytykset. Lisäksi hakija tai hänen puolisonsa on saanut tukeutua toimeentulotukeen tai työttömyysetuuteen enintään kolmen kuukauden ajan työhistorian aikana.

Akavan mallissa on samoja elementtejä asumisaikaedellytystä lukuun ottamatta. Pysyvä oleskelulupa tulisi olla mahdollista myöntää jopa ensimmäisenä lupana kaikista potentiaalisimmille hakijoille, jotta he voivat sitoutua kotoutumiseen ensimmäisestä päivästä alkaen. Suomessa muilla luvilla asuville malli nopeuttaisi pysyvyyden saavuttamista, kun hakija osoittaa sitoutuvansa kotoutumiseen. Akavan mallin pisteytyskriteeristö olisi nykyisistä lupaehdoista poiketen joustava: jollakin kriteeristön osa-alueella olisi mahdollista kompensoida toista osa-aluetta.

Tukea juurtumiseen saadaan myös yhteiskunnalta ja yhteisöiltä

Akavan pisteytysmalli perustuu kotoutumis- ja työllistymispotentiaalin arvioimiseen, ja näiden todennäköisyyksien toteutuminen vaatii yksilön toimien lisäksi tukea yhteiskunnalta ja suomalaisilta. Arviointikriteerien luominen on turhaa, jos meillä ei ole valmiuksia arvioida niitä. Pelkkä pysyvä oleskelulupa ei johda kotoutumiseen ilman tukea yhteiskunnalta ja työelämältä. Siksi Suomeen kotoutumisen todennäköisyyksiä tulisi vahvistaa parantamalla erityisesti kielten opiskelun ja kielitaidon arvioinnin mahdollisuuksia. Enemmän on tehtävä myös työelämän tarpeiden ja maahan muuttaneiden osaamisen kohtaamiseksi, esimerkiksi luomalla kattavammat ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kriteerit ja prosessit sekä päivittämällä ammattiluokitus. Lisäksi asenneilmapiiri vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen, joten jokainen yksittäinen henkilö, työnantaja, järjestö, kunta ja yhteiskunnallinen toimija voi osaltaan edistää Suomen tulevaisuuden kasvupotentiaalin toteutumista myös omilla toimillaan.