Akava: Tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu edellyttää pitkäjänteistä rahoituksen lisäystä

Akavan tavoitteena on, että Suomen panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ylittävät 4 prosentin bruttokansantuoteosuuden vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on myös hallituksen valmistelemassa tutkimus- ja kehitystoiminnan tiekartassa. Tiekartan toteuttaminen vaatii, että laaditaan pitävä suunnitelma tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen parantamisesta.

3.3.2020

– Neljän prosentin TKI-investointien tasoa pitää ehdottomasti tavoitella. Rahoituksen lisääminen on tehtävä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Akavan laskema tavoitepolku osoittaa, että erityisesti yrityksiltä odotetaan joka vuosi noin 400–500 miljoonan euron rahoituksen lisäystä, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Näin merkittävä lisäys ei voi toteutua, ellei valtio luo kannusteita eli verotukia ja suoria kannusteita, yritysten TKI-rahoituksen lisäämiseen. Lisäksi yritysten edellytyksiä TKI-hankkeiden toteuttamiseen pitää parantaa, Sorjonen jatkaa.

– Yritysten TKI-toiminta on ollut erityisen riippuvainen muutamasta kärkiyrityksestä. Nyt meidän on laajennettava uusille alueille ja ajateltava laajemminkin kuin teknologianäkökulmasta. Yrityksiltä vaaditaan täydellistä käyttäytymisen muutosta. Meidän täällä Suomessa pitää etsiä uuden kasvun eväitä laaja-alaisemmalla ja rohkeammalla kehitystyöllä, joka sijoitetaan nimenomaan Suomeen, toteaa Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusta edellyttää, että korkeakoulujen rahoitus kehittyy myönteisesti myös jatkossa. Lisäksi korkeakoulujen vuorovaikutusta julkisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa on lisättävä.

– Oma ongelmansa on, miten saadaan tohtorikoulutettuja tutkijoita siirtymään korkeakouluista yrityksiin ja toisin päin. Tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen parantaa TKI-toimintaa sekä yrityksissä että korkeakouluissa. Tutkijat ovat alihyödynnetty voimavara erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystyössä, toteaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Akava on esittänyt uuden, yrityksille suunnatun tutkimusrahoitusmallin luomista. Vaativan TKI-hankkeen käynnistäminen ja läpivieminen yrityksen omin voimin on usein vaativaa.

– Ehdotamme uutta julkisrahoitteista yrityksille suunnattua tutkimusryhmän alkurahoitusta, jonka puitteissa yritys voisi saada alkuvaiheen rahoitusta tutkimusjohtajan ja tutkijoiden palkkaamisen, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski.

Lisätietoja

Tavoitepolkua koskeva laskelma

Muistio tutkimusryhmän alkurahoituksesta yrityksille