– Esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua. Esitys ei paranna työrauhaa, eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia.
Työtaisteluoikeus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus, jonka rajoittamiselle on tiukat kriteerit. Aitoa tarvetta rajoituksille ei järjestöjen mielestä ole – eikä siten perusoikeusrajoituksilta edellytettäviä välttämättömiä syitäkään.
Hallitus ja työnantaja kyseenalaistavat esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten sitovuuden ja väittävät, että esitetyt muutokset eivät puutu työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön.
– Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen rajoittaa samalla työntekijöiden sanan- ja mielipiteenvapautta. Näin puututaan perusoikeuksiin. Tukityötaistelujen rajoittaminen puolestaan vaikuttaa työtaistelun vaikuttavuuteen ja sen myötä pääriidan työntekijäpuolen oikeuteen vaikuttaa työehtoihinsa, järjestöt korostavat.
Ilmoitusvelvollisuuden ulottaminen poliittisiin ja tukityötaisteluihin hidastaa niiden järjestämistä ja voi pidentää työriidan ratkaisua. Poliittisten työnseisausten rajoittaminen 24 tuntiin puolestaan johtaa siihen, että lievempiä keinoja ei kannata käyttää, jos sillä tavoin menettää oikeutensa jatkossa osoittaa mieltä työ- ja sosiaalilainsäädännön heikennyksiä vastaan.
Työtaisteluiden seuraamusten osalta lakimuutokset rikkovat voimassa olevan, työehtosopimuslaissa säädetyn järjestelmän kokonaisuuden ja lisäävät epätasapainoa työmarkkinaosapuolten välillä. Esimerkiksi hyvityssakkoja korotetaan roimasti, mutta työnantajien työehtosopimuksen rikkomista koskevia seuraamuksia ei koroteta. Yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on järjestöjen mielestä täysin kohtuutonta.
– Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista on jatkossakin kohdistuttava vain järjestöihin, SAK, Akava ja STTK edellyttävät.
Myös lakiesityksen vaikutukset on järjestöjen mukaan arvioitu puutteellisesti.
SAK, Akava ja STTK korostavat, että rajoittamalla lakko-oikeutta työrauha ei edisty.
– Muissa Pohjoismaissa työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta vallitsee yhteinen näkemys, jota tuetaan lainsäädännöllä ja instituutioiden yhteistyöllä. Työmarkkinoiden sääntely pyrkii tasapainoon ja pitkäjänteisyyteen. Yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta polarisoitunut ja poliittisten suhdanteiden mukaan toimiva työmarkkina luo epävarmuutta. Puuttumalla työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin Suomessa näin rajusti tiedossa on enemmän turbulenssia kuin työrauhaa.
Lisätietoja
Rami Lindström, työmarkkinapäällikkö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,
puh. 045 670 9550
Hannele Fremer, johtava asiantuntija, Akava, puh. 050 526 3340
Minna Ahtiainen, johtaja, STTK, puh. 050 3877030
