Akava: hallitus epäonnistuu sairauspoissaolojen puolittamisessa

Tiedotteet
Tiedotteet

Akava on pettynyt siihen, että hallitus ei tehnyt päätöstä psykososiaalisen kuormituksen asetuksen säätämisestä. Se olisi vähentänyt mielenterveysperusteisia kustannuksia ja edistänyt työllisyyttä. Hallituksen kehysriihessään päättämät työllisyys- ja kasvutoimet jäivät Akavan mielestä kovin pieniksi.

– Olemme Akavassa pettyneitä, että hallitus ei tarttunut viimeisessä kehysriihessään mahdollisuuteen parantaa työssä jaksamista ja vähentää mielenterveyssyistä johtuvia kustannuksia. Hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvat sairauspoissaolot tulevien viiden vuoden aikana ja selkeyttää psykososiaalista kuormitusta koskevaa sääntelyä. Hallitus kuitenkin jättää tämän asian ratkaisemisen perinnöksi seuraavalle hallitukselle, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Sen sijaan, että hallitus olisi tarttunut asiantuntija- ja esihenkilötyön haasteisiin sääntelyllä, se on tyytynyt hankkeisiin, ohjeisiin ja oppaisiin. Työnantajapuolen neliraajajarrutus on ohjannut hallituksen toimia. Sairauspoissaolojen vähentäminen hyvällä sääntelyllä on veronmaksajalle kustannustehokas tapa vahvistaa julkista taloutta, Löfgren huomauttaa. 

– Työhyvinvointitoimien ohella tärkeimmät odotuksemme riihen suhteen liittyivät kasvua ja työllisyyttä edistäviin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan pitkäjänteisyyttä tulee vahvistaa, ja olisi ollut järkevää ohjata T&K-rahoituksen kohdentamatonta osuutta erityisesti niille. Yritykset käyttävät T&K-menoistaan tutkimukseen vähemmän kuin neljänneksen, mikä ei ole riittävä taso uusien kaupallistettavien innovaatioiden kannalta. Pelivaraa muihinkin kasvutoimiin olisi saatu, jos hallitus olisi perunut ensi vuodeksi päätetyn yhteisöveron alennuksen tai puuttunut yritystukiin, Löfgren toteaa.

– On kestämätöntä, että sote-järjestöjen valtionosuuksiin ja valtionhallintoon tehtiin jälleen heikennyksiä. Tämän vuoksi on syytä kysyä, vähenevätkö lakisääteiset tehtävät vai vain työntekijät. Huolenamme on, että edessä on kovia henkilöstövähennyksiä. Asioiden käsittelyajat pidentyvät ja laatu uhkaa heiketä. Pidämme Akavassa kuitenkin hyvänä, että uusia sopeutuksia ei kohdennettu korkeakoulutukseen tai tutkimukseen, Löfgren sanoo.

– Mielestämme oli myönteistä, että kotitalousvähennystä korotettiin, olkoonkin että tämä tehtiin määräaikaisena. Se edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ehkäisee harmaata taloutta. Oli myös hyvä, että kehysriihessä tehtiin panostuksia, joilla pyritään edistämään korjausrakentamista korjausavustuksin, Löfgren jatkaa.

– Kehysriihessä päätettiin myös yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä tavalla, joka kasvattaa valtion rahoitusosuutta. Ratkaisu ei ole perusteltu valtiontalouden näkökulmasta. Eläkepolitiikan pitäisi perustua vastuullisiin ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin eikä hallituskausittain vaihtuviin tempoileviin päätöksiin, Löfgren sanoo.

Lisätietoa antaa